Martin Hillebard
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 387
|
« : Helmikuu 22, 2014, 14:56:32 » |
|
Tukholmassa keskiviikkoisin ilmestyvä Eesti Päevaleht julkaisi tuoreimmassa numerossaan 8, 19. helmikuuta KADRI PAAS'in kirjoittaman kokosivun jutun Eesti Elektriraudteen, eli nykyisen Elron'in, uusista sveitsiläisen Stadtlerin toimittamista matkustajajunayksiköistä "Flirt", joista on olemassa sekä sähkö- että diesel-käyttöiset versiot. Kadri on kirjoittanut juttunsa aika huvittavaan pakinatyyliin, mutta ei tekstistä kritiikkiäkään puutu. Saamme myös lukea että kansa "Eesti rahvas" on nimennyt junat; niitä kutsutaan "Porgand" tai "Partsi tramm". Porkkana moottorijunan nimenä tuli Suomessa tutuksi 1960-luvulla; "tramm" on raitiovaunu eestin (viron) kielessä. Juhan Parts on tasavallan talousministeri. Artikkeli alkaa sanoin 1. tammikuuta oli Eestissä historiallinen päivä, ja sana revolutsioon = vallankumous toistuu, ei vain itse sanana vaan peilautuu tekstin hengestä. On ymmärrettävää, että vertailuja syntyy neuvostoaikaan, ja siltä periytyvään vanhempaan rautatiekalustoon. Elronin tiedottajilla sattui alussa jokunen moka. Jo 2. tammikuuta piti kello 8.37 Raplasta lähteä juna kohti Tallinnaa, mutta sanottuna aikana ei junasta näkynyt jälkeäkään. Edellisenä iltana, Elronin kotisivua ruudusta tarkastellut ei ollut löytänyt aikataulusta mitään poikkeavaa. - Syynä oli yksinkertaisesti se, etteivät Elronin vastuunalaiset itsekään tietäneet, että juna ei olisi kulussa. Joka taas johtui siitä, ettei asianomainen veturinkuljettaja tiennyt, että hänen olisi kuulunut ajaa tuo junavuoro Rapla - Tallinna lähtöaika 8.37. Asia oli nimittäin jäänyt pois työvuoro-aikataulusta. Elronin onnistui kaikessa kiireessä hankkia jostakin kaksi linja-autoa matkustajia kuljettamaan. Näiden kiitollisuuden tunne jäi kuitenkin melko rajalliseksi. Liikenne oli kaikesta huolimatta lähtenyt käyntiin eri puolilla Eestimaan rataverkkoa ... nyt vain matkustajat valittivat häiriöistä lipunmyynnissä (en tiedä kuinka se Elronilla toimii eikä Kadri erittele teknisiä yksityiskohtia) sekä istumapaikkojen niukkuutta vaunuissa. Jokin reissu Tartto - Tallinna on kyllä aika epämiellyttävä kansalaiselle, joka joutuu seisomaan koko matkan. Kadri Paas muistelee ehkä tietyllä haikeudella Riian vaunutehtaan vielä viime vuonna liikennöineitä vaunuja. Hän tosin kutsuu niitä nimellä "Parabandit", joka vaikuttaa jotenkin periytyvän venäjänkielen höyryveturia tarkoittavasta sanasta. Ne kuulemma kolisivat mielettömästi, saattoivat olla talvella kylmiä jne. mutta tilaa vaikutti olevan riittämiin. Kirjoittaja mainitsee Porgandeista yhden mielestään vakavan puutteen: Vaunuissa ei ole eteisiä, tai niinkuin ennen sanottiin vaununsiltoja. "Eestissä ei näihin aikoihin asti ole vielä koettu täysin tuiskutonta talvea." Sopivalla tuulella, lumi lentää avonaisesta vaununovesta sisään, suoraan matkustaja-osastoon. Eesti Päevalehden nettiosoite on seuraava: www.eestipaevaleht.se
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1795
|
« Vastaus #1 : Helmikuu 22, 2014, 21:12:59 » |
|
Helsingin seudulla on nyt liikennöity Flirteillä jo yli neljä vuotta, mutta en muista missään nähneeni valitusta tai epäilyjä Flirtien erillisten eteistilojen puuttumisesta. En kyllä ole henkilökohtaisesti seurannut, mitä tapahtuu lumisateella. Eikös niissä jonkinlainen ilmaverhotekniikka ole?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Martin Hillebard
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 387
|
« Vastaus #2 : Helmikuu 22, 2014, 21:25:45 » |
|
En ole vielä kertaakaan Flirteillä matkustanut. Kommenttini oli Eesti naise kuvaus tästä kalustosta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lauri Uusitalo
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1093
|
« Vastaus #3 : Helmikuu 23, 2014, 08:56:02 » |
|
Helsingin seudulla on nyt liikennöity Flirteillä jo yli neljä vuotta, mutta en muista missään nähneeni valitusta tai epäilyjä Flirtien erillisten eteistilojen puuttumisesta. En kyllä ole henkilökohtaisesti seurannut, mitä tapahtuu lumisateella. Eikös niissä jonkinlainen ilmaverhotekniikka ole?
Jos Eestissä pysähdykset ovatkin 5 minuuttia ja ovet koko ajan auki... En siis ole matkustanut Eestin Flirtillä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1434
|
« Vastaus #4 : Helmikuu 23, 2014, 18:04:02 » |
|
Satuin kuulemaan eräältä Viron Flirtin matkustajalta, että ovisysteemit toimivat samoin kuin Suomenkin Flirteissä. Ei ajella tuiskussa ovet avoinna, löytyy ilmaverho ja ovetkin sulkeutuvat automaattisesti samalla varoajalla kuin meilläkin - eivät pysy kokonaisia viisiminuuttisia avoinna asemilla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #5 : Maaliskuu 21, 2014, 22:34:05 » |
|
Onkohan tuo vallankumous levinnyt Latviaan? Siellä nimittäin käytettiin vielä viime kesänä noita neuvostoaikaisia DR1-junia, jotka Virosta nyt poistuivat.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1795
|
« Vastaus #6 : Maaliskuu 21, 2014, 23:32:09 » |
|
Onkohan tuo vallankumous levinnyt Latviaan? Siellä nimittäin käytettiin vielä viime kesänä noita neuvostoaikaisia DR1-junia, jotka Virosta nyt poistuivat. DR1A-junayksiköitä on Latviassa vielä paljon liikenteessä. Osa rungoista on jaettu kahdeksi kolmivaunuiseksi yksiköksi, mutta kahdella vetovaunullakin ajetaan vielä kahden liitevaunun kera, jos on epäilys, etteivät matkustajat mahdu kolmeen vaunuun. Alun perinhän DR1A-junat olivat kuusivaunuisia. Muistelisin, että Latviassakin olisi ollut tarkoitus hankkia uutta kalustoa melkein samalla aikataululla kuin Virossa, mutta jokin meni vikaan. Liettuassa samoin on sekä muutama täyspitkä runko ja suuri määrä kolmivaunuisia. Liettuassa saattaa olla vielä tämän lisäksi muutama vanhempi unkarilaisvalmisteinen D1-junarunko liikenteessä. Uudet puolalaiset 620M-moottorivaunut ovat vasta vähentäneet D1-kalustoa. Liettuassa on myös uudehkoja venäläisvalmisteisia dieselmoottorijunia.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #7 : Maaliskuu 21, 2014, 23:54:46 » |
|
Onkohan tuo vallankumous levinnyt Latviaan? Siellä nimittäin käytettiin vielä viime kesänä noita neuvostoaikaisia DR1-junia, jotka Virosta nyt poistuivat.
Latvialaiset kilpailutuksessaan vaativat, että voittavan firman on valmistettava junat RVR:n tehtaalla Riiassa. Koska tämä on EU-säännösten vastaista, yksikään firma – paitsi CAF! – ei osallistunut kilpailutukseen, junien toimittajaksi päätyi CAF. EU kuitenkin – ylläripylläri – ilmoitti, että sitä 70 % osuutta junien hinnasta ei sitten tulekaan, koska EU:n kilpailutussäännöksiä ei ole viitsitty noudattaa. Latvia sitten totesi, että "eipä tilatakaan CAF:lta, koska sopimussakko on vähemmän kuin 70 % uuden sopimuksen kustannuksista". Tämän takia Latvian rautatiekalustotilaus on viivästynyt merkittävästi. Latvian henkilöliikennerautatieyhtiö Pasažieru Vilcieni on tällä hetkellä jonkinasteisessa kusessa, koska se oli jo suomalaisen operaattorin, VR:n, tapaan keventänyt kalustonsa kunnossapitoa uskoessaan sen tulevan pian korvatuksi uudella kalustolla. Ja kun tätä kalustoa ei sitten Latviaan tulekaan, nykykalusto on aivan karmeassa kunnossa, mutta sillä on silti ajettava vielä vuosia. Latvia tulee kyllä uusimaan kalustonsa, mutta uusiminen viivästyy 1-5 vuodella.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Martin Hillebard
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 387
|
« Vastaus #8 : Maaliskuu 22, 2014, 19:02:15 » |
|
Nämä ovat aika "kierulisia" asioita. Latvian Rigan vaunutehdas on vanha ja kokenut rautatiekaluston valmistaja jopa koko Neuvostoliittoon. Näillä lie luja ammattiylpeys eikä suotta. Kaikki eivät muutenkaan rakasta tätä EY hölmöilyä, jossa kuitenkin "osavaltiot" kaikin tavoin enempi tai vähempi salassa, tukevat omien maittensa talouselämää.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #9 : Maaliskuu 22, 2014, 20:34:21 » |
|
Kuinka vanhoja nuo Latvian rautateiden junat ovat? Viime kesänä matkustin Valgasta Valmieraan. Valgan asemalla oli kaksi oikein hienonnäköistä DR1-junaa, toinen virolainen ja toinen latvialainen. Ne olivat ilmeisesti hienoja vain päältäpäin. Latvialaisen junan sisäosa oli vähän kulunut, mutta ei se mitään, vaan kun juna lähti liikkeelle oli kolina ja huojunta aikamoista.
Kai tuo riippuu vähän radankin kunnosta? Virolaisia DR1-junia en sitten viitsinyt testata, vaan ajoin Valga-Tallinna-välin bussilla. Olin kuitenkin ajatellut ensi kesänä tutustua virolaisiin DR1-juniin, mutta se ei sitten onnistukaan. Nuo Flirt-junat kulkevat max. 160 km/h, mutta radan kunto voi aiheuttaa alemman nopeuden?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #10 : Maaliskuu 23, 2014, 00:28:42 » |
|
Kuinka vanhoja nuo Latvian rautateiden junat ovat? Viime kesänä matkustin Valgasta Valmieraan. Valgan asemalla oli kaksi oikein hienonnäköistä DR1-junaa, toinen virolainen ja toinen latvialainen. Ne olivat ilmeisesti hienoja vain päältäpäin. Latvialaisen junan sisäosa oli vähän kulunut, mutta ei se mitään, vaan kun juna lähti liikkeelle oli kolina ja huojunta aikamoista.
Kai tuo riippuu vähän radankin kunnosta? Virolaisia DR1-junia en sitten viitsinyt testata, vaan ajoin Valga-Tallinna-välin bussilla. Olin kuitenkin ajatellut ensi kesänä tutustua virolaisiin DR1-juniin, mutta se ei sitten onnistukaan. Nuo Flirt-junat kulkevat max. 160 km/h, mutta radan kunto voi aiheuttaa alemman nopeuden?
Kyllä RVR:n tuotteet on ihan oikeasti kuraa. Liettuassa on mielenkiintoista, kun samaa rataosuutta pääsee kulkemaan sekä RVR:n valmistamalla sähkömoottorijunalla, että Škodan nykyaikaisella tekeleellä. RVR:n "juna" heiluu jo vähän yli 100 km/h nopeudessa niin, ettei penkillä tahdo pysyä. Ja Škoda puolestaan kulkee pehmeästi kuin mikä. Samalla rataosuudella.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #11 : Maaliskuu 23, 2014, 00:31:19 » |
|
Ja täällä lukee, että DR1-junia oltaisiin tehty vuosina 1963-1970.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Timo Salminen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 573
|
« Vastaus #12 : Maaliskuu 23, 2014, 08:34:39 » |
|
kulkevat max. 160 km/h, mutta radan kunto voi aiheuttaa alemman nopeuden?
Rata on kunnostettu nopeudelle 120.
|
|
|
tallennettu
|
"Jos ne henkilöt jotka sillon on ollu ja kualleet nousisvat nyt katsomaan [...] ni ne ei uskois ollenkan omia silmiäns." (Tallimies Kustaa Väre 1961)
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1795
|
« Vastaus #13 : Maaliskuu 23, 2014, 15:17:34 » |
|
Ja täällä lukee, että DR1-junia oltaisiin tehty vuosina 1963-1970. Ei ole yhtään DR1-junayksikköä liikenteessä missään Baltian maassa enää. En tiedä, milloin viimeksi on ollutkaan. Kaikki junat ovat DR1A-sarjaa tai niistä muutettuja, ellei Latviassa ole vielä joitakin DR1P-vaunuja ajossa. Ne olivat vuodelta 1973.
|
|
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 23, 2014, 15:31:21 kirjoittanut Jouni Hytönen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1795
|
« Vastaus #14 : Maaliskuu 23, 2014, 15:30:32 » |
|
DR1A-junayksiköiden valmistusvuodet:
123-134 1976 135-147 1977 148-159 1978 160-167 1979 168-183 1980 184-195 1981 196-207 1982 208-219 1983 220-231 1984 232-243 1985 244-255 1986 256-266 1987 267-279 1988 280-289 1989 290-297 1990 298-305 1991 306-311 1992 312-318 1993 319-323 1994 324-328 1995 329-331 1996 332, 333 1998
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1795
|
« Vastaus #15 : Maaliskuu 23, 2014, 15:46:51 » |
|
Nämä yksiköt löytyivät Baltian maista (kaikki eivät ole enää liikenteessä):
Viro: 183, 186, 224-226, 228-230, 232, 239, 241-244, 251, 252, 274 ja 312 (18 yksikköä) Latvia: 139, 144, 149, 168, 172, 176, 185, 187, 189, 198, 200, 210, 219, 240, 246, 254, 267, 290, 291 ja 311 (20 yksikköä) Liettua: 275, 276, 280, 283, 284, 289, 300 ja 318 (8 yksikköä)
Joissakin lähteissä kerrotaan erityisesti Latviasta vaunuparien, ei junayksiköiden lukumäärä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #17 : Maaliskuu 24, 2014, 23:05:43 » |
|
Wikipedian mukaan DR1P, DR1A, DR1B ja DR1Bj ovat DR1-junan eri versioita. Eli siis tavallaan DR1-junia on edelleen liikenteessä, vai lieneekö tuo tulkintakysymys.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #18 : Maaliskuu 24, 2014, 23:07:08 » |
|
Eikös Sm2:kin ole vain versio Sm1:stä?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1795
|
« Vastaus #19 : Maaliskuu 25, 2014, 21:19:20 » |
|
Latvian kuvassa on rungon 290 vetovaunu 3 vuodelta 1990. DR1A-junayksikön vetovaunut ovat 1 ja 3 ja välivaunut 2, 4, 6 ja 8. Virolaisilla oli sitten vielä valitettavasti aivan oma logiikkansa, mutta onneksi vastaavuustaulukoita on olemassa. Viron kuvassa näkyvä numero on oikeasti nelinumeroinen, eikä sillä ole mitään tekemistä alkuperäisen numeron kanssa. Liettua on puolestaan ansiokkaasti taltioinut vaunujen alkuperäiset numerot EVN-numeroihin näkyviin. Tietysti aina voi epäillä, onko onnistuttu noudattamaan logiikkaa 100-prosenttisesti.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2348
|
« Vastaus #20 : Maaliskuu 25, 2014, 23:19:38 » |
|
Eikös Sm2:kin ole vain versio Sm1:stä? Tavallaan joo. Yhteistä niillä taisi olla tyyliin ulkonaiset mittasuhteet, ikkunat ja penkit. Muilta osin kehitys on mennyt eteenpäin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #21 : Maaliskuu 26, 2014, 02:42:32 » |
|
Eikös Sm2:kin ole vain versio Sm1:stä? Tavallaan joo. Yhteistä niillä taisi olla tyyliin ulkonaiset mittasuhteet, ikkunat ja penkit. Muilta osin kehitys on mennyt eteenpäin. Noo, on siinä kuitenkin aikamoinen läjä muitankin komponentteja, jotka ovat keskenään vaihtokelpoisia. (Osa jopa Sr1:n kanssa...)
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1795
|
« Vastaus #22 : Maaliskuu 26, 2014, 08:09:01 » |
|
Wikipedian mukaan DR1P, DR1A, DR1B ja DR1Bj ovat DR1-junan eri versioita. Eli siis tavallaan DR1-junia on edelleen liikenteessä, vai lieneekö tuo tulkintakysymys. Wikipediassa lukee mielestäni tältä osin väärin, koska ei ole ollut yhtä suurta DR1-joukkoa, joista olisi jälkikäteen muutettu nuo muut tyypit. Oli pienehkö määrä DR1-junia, jotka pysyivät DR1-junina. Tämän jälkeen rakennettiin DR1A-junia, joista Viron DR1B:t ja DR1BJ:t oli muutettu. DR1P oli myös kokonaan oma sarjansa, niitä ei ole muutettu mistään muusta sarjasta. Modernisoiduilla ja kolmivaunuisiksi katkaistuilla (kahdesta välivaunusta ohjausvaunu) näkee myös tyyppimerkintää DR1AM. edit: lueskelin myös venäjänkielistä Wikipedian artikkelia. Pääsivun nimi on DR1-juna, mutta sielläkin kyllä selitetään, että aluksi rakennettiin DR1-junayksiköitä ja sen jälkeen versioita DR1P ja DR1A. Tästä asiasta voi toki käynnistää akateemista pohdiskelua.
|
|
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 26, 2014, 11:37:16 kirjoittanut Jouni Hytönen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #23 : Maaliskuu 26, 2014, 18:18:48 » |
|
Voisiko sanoa, että DR1-alkuiset junat muodostavat junamalliston ja DR1, DR1P, DR1A, DR1B ja DR1Bj ovat mallistoon kuuluvia junamalleja.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #24 : Maaliskuu 27, 2014, 21:54:38 » |
|
Kuinka vanhoja nuo Latvian rautateiden junat ovat? Viime kesänä matkustin Valgasta Valmieraan. Valgan asemalla oli kaksi oikein hienonnäköistä DR1-junaa, toinen virolainen ja toinen latvialainen. Ne olivat ilmeisesti hienoja vain päältäpäin. Latvialaisen junan sisäosa oli vähän kulunut, mutta ei se mitään, vaan kun juna lähti liikkeelle oli kolina ja huojunta aikamoista.
Kai tuo riippuu vähän radankin kunnosta? Virolaisia DR1-junia en sitten viitsinyt testata, vaan ajoin Valga-Tallinna-välin bussilla. Olin kuitenkin ajatellut ensi kesänä tutustua virolaisiin DR1-juniin, mutta se ei sitten onnistukaan. Nuo Flirt-junat kulkevat max. 160 km/h, mutta radan kunto voi aiheuttaa alemman nopeuden?
Kyllä RVR:n tuotteet on ihan oikeasti kuraa. Liettuassa on mielenkiintoista, kun samaa rataosuutta pääsee kulkemaan sekä RVR:n valmistamalla sähkömoottorijunalla, että Škodan nykyaikaisella tekeleellä. RVR:n "juna" heiluu jo vähän yli 100 km/h nopeudessa niin, ettei penkillä tahdo pysyä. Ja Škoda puolestaan kulkee pehmeästi kuin mikä. Samalla rataosuudella. Lyhyellä matkalla tuollainen heiluminen ja muu on vain eksoottista. Tuntia pidempään en kuitenkaan haluaisi latvialaisessa junassa matkustaa. Matka Riiasta Minskiin kestää 12 tuntia. Olen sitä suunnitellut, mutta ehkä se on parempi jättää myöhemmäksi. Ulkomaanyhteyksiä Latviassa tosin hoitaa eri yhtiö, LZD Cargo.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|