Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #25 : Maaliskuu 27, 2014, 22:40:43 » |
|
Kuinka vanhoja nuo Latvian rautateiden junat ovat? Viime kesänä matkustin Valgasta Valmieraan. Valgan asemalla oli kaksi oikein hienonnäköistä DR1-junaa, toinen virolainen ja toinen latvialainen. Ne olivat ilmeisesti hienoja vain päältäpäin. Latvialaisen junan sisäosa oli vähän kulunut, mutta ei se mitään, vaan kun juna lähti liikkeelle oli kolina ja huojunta aikamoista.
Kai tuo riippuu vähän radankin kunnosta? Virolaisia DR1-junia en sitten viitsinyt testata, vaan ajoin Valga-Tallinna-välin bussilla. Olin kuitenkin ajatellut ensi kesänä tutustua virolaisiin DR1-juniin, mutta se ei sitten onnistukaan. Nuo Flirt-junat kulkevat max. 160 km/h, mutta radan kunto voi aiheuttaa alemman nopeuden?
Kyllä RVR:n tuotteet on ihan oikeasti kuraa. Liettuassa on mielenkiintoista, kun samaa rataosuutta pääsee kulkemaan sekä RVR:n valmistamalla sähkömoottorijunalla, että Škodan nykyaikaisella tekeleellä. RVR:n "juna" heiluu jo vähän yli 100 km/h nopeudessa niin, ettei penkillä tahdo pysyä. Ja Škoda puolestaan kulkee pehmeästi kuin mikä. Samalla rataosuudella. Lyhyellä matkalla tuollainen heiluminen ja muu on vain eksoottista. Tuntia pidempään en kuitenkaan haluaisi latvialaisessa junassa matkustaa. Matka Riiasta Minskiin kestää 12 tuntia. Olen sitä suunnitellut, mutta ehkä se on parempi jättää myöhemmäksi. Ulkomaanyhteyksiä Latviassa tosin hoitaa eri yhtiö, LZD Cargo. Kyseisen välin vaunut ovat laadukkaita. Lähinnä Tverin ja Ammendorfin valmistetta, vastaavia kuin esim. Tolstoin vaunut. Itse nukun sellaisissa paljon paremmin kuin CEmt:ssä ja suunnilleen yhtä hyvin kuin Edm:ssä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #26 : Huhtikuu 25, 2014, 19:51:10 » |
|
Kävin testaamassa virolaisen FLIRTin reitillä Viljandi-Tallinna. Kyllä se kolisi ja heilui enemmän kuin suomalainen Intercity, ei ehkä ihan niin kuin vanha kunnon neuvostoliittolainen DR1, mutta korvatulpat ovat edelleen hyödyllinen varuste Viron junissa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Timo Salminen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 573
|
« Vastaus #27 : Toukokuu 06, 2014, 19:09:19 » |
|
Postimees uutisoi tänään (luettu paperilehdestä, liekö verkkosivuilla?), että Venäjän transitoliikenteen väheneminen on pudottanut Eesti Raudteen tuloja niin, ettei sillä riitä rahaa rataverkon kunnossapitoon. Kunnossapitorahojen puute johtaa Eesti Raudteen mukaan siihen, että pian on alettava pudottaa matkustajajunien nopeuksia nykyisestä 120 kilometristä tunnissa kenties 60 - 80 kilometriin tunnissa erityisesti Tapan - Narvan ja Tapan - Tarton väleillä. [Paljonko noissa luvuissa on tarkoitushakuisuutta, kuka tietänee?] Rataverkon kunnossapito vaatisi ER:n mukaan 40 miljoonaa euroa vuosittain, mutta käytettävissä on vain 25. Ratkaisuksi ER ehdottaa junalippujen hintojen nostamista ja siitä kertyvän summan käyttämistä rataverkkoon. Viron valtio ei kuitenkaan toistaiseksi aio ryhtyä korottamaan lipunhintoja vaan toivoo joko transitotulojen jälleen kasvavan tai löytävänsä tarpeelliset varat muualta, esim. EU-rahoina.
|
|
|
tallennettu
|
"Jos ne henkilöt jotka sillon on ollu ja kualleet nousisvat nyt katsomaan [...] ni ne ei uskois ollenkan omia silmiäns." (Tallimies Kustaa Väre 1961)
|
|
|
Mikko Nyman
Käyttäjä
Paikalla
Viestejä: 1159
|
« Vastaus #28 : Toukokuu 06, 2014, 20:29:50 » |
|
Kunnossapitorahojen puute johtaa Eesti Raudteen mukaan siihen, että pian on alettava pudottaa matkustajajunien nopeuksia nykyisestä 120 kilometristä tunnissa kenties 60 - 80 kilometriin tunnissa erityisesti Tapan - Narvan ja Tapan - Tarton väleillä. Hmmm... Jos ymmärsin tekstistäsi oikein, Eesti Raudtee on samalla sekä operaattori että rataverkon omistaja. Jos näin on, miten tuo voi olla mahdollista EU-direktiivien osalta?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #29 : Toukokuu 06, 2014, 21:02:40 » |
|
Kunnossapitorahojen puute johtaa Eesti Raudteen mukaan siihen, että pian on alettava pudottaa matkustajajunien nopeuksia nykyisestä 120 kilometristä tunnissa kenties 60 - 80 kilometriin tunnissa erityisesti Tapan - Narvan ja Tapan - Tarton väleillä. Hmmm... Jos ymmärsin tekstistäsi oikein, Eesti Raudtee on samalla sekä operaattori että rataverkon omistaja. Jos näin on, miten tuo voi olla mahdollista EU-direktiivien osalta? Helposti, Saksassa esimerkiksi on tuollainen käytäntö. Ja siellä sitten onkin hauska tilanne, kun asemienkäyttömaksut ovat jotain aivan tähtitieteellistä muihin maihin verrattuna. Liikennettä hoitavilta tytäryhtiöiltä, kuten DB Regio ja DB Fernverkehr sitten hyväksytään sen asemien käyttämisestä maksetun ylihinnan verran heikompi tulos. Eesti Raudtee ei kuitenkaan hoida matkustajaliikennettä (vaikka tavaraliikennettä hoitaakin), vaan matkustajaliikenteestä vastaa Venäjälle suuntaavia junia lukuun ottamatta Elron, joka sekin on kyllä valtio-omisteinen yhtiö. Ajatuksena ymmärtäisin tuossa olevan, että valtion rautatiefirma Elron keräisi enemmän lipputuloja, tästä tulosta saatava voitto tilitettäisiin valtiolle ja valtio sitten lisäisi radanpidon rahoja saman verran. Elron ei kuulu samaan konserniin Eesti Raudteen kanssa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1434
|
« Vastaus #30 : Toukokuu 07, 2014, 13:58:05 » |
|
Pienen pieni ja lähes merkityksetön huomautus Tuukan edelliseen kommenttiin: Virossa radanpitäjä Eesti Raudtee ja tavaraliikenneoperaattori AS EVR Cargo on eriytetty toisitaan jo 3.9.2012 alkaen. Ne eivät kuulu edes mihinkään samaan konserniin. Ilmeisesti Tuukan silmien ohitse livahtanut tieto on julkaistu mm. Resiina-lehden numerossa 4/2012 sivulla 46.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #31 : Toukokuu 07, 2014, 15:42:29 » |
|
Pienen pieni ja lähes merkityksetön huomautus Tuukan edelliseen kommenttiin: Virossa radanpitäjä Eesti Raudtee ja tavaraliikenneoperaattori AS EVR Cargo on eriytetty toisitaan jo 3.9.2012 alkaen. Ne eivät kuulu edes mihinkään samaan konserniin. Ilmeisesti Tuukan silmien ohitse livahtanut tieto on julkaistu mm. Resiina-lehden numerossa 4/2012 sivulla 46.
Kas, kiitos tiedosta! En tosiaan ole vielä tähänastisen elämäni aikana lukenut sanaakaan Resiina-lehteä. Jännää, että noilla firmoilla on yhä sama logo. Myös kotisivut ovat hämmentävän samankaltaiset: http://www.evr.ee/ ja http://www.evrcargo.ee/ . Mutta nuo kummalliset virolaisethan ovat muutenkin roomalaisempia kuin me
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1434
|
« Vastaus #32 : Toukokuu 07, 2014, 22:43:35 » |
|
Myös tuolta Eesti Raudteen http://www.evr.ee/ sivuston historian osiosta http://www.evr.ee/ettevõttest-ajalugu löytyy tuo sama tieto. (viite ei näköjään ulostu kokonaisena - syyllinen tuo erikoinen ö ?)
|
|
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 08, 2014, 08:13:54 kirjoittanut Jorma Toivonen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1796
|
« Vastaus #33 : Toukokuu 08, 2014, 09:45:47 » |
|
Nykytilanne on kyllä hyvin hämmentävä, kun EVR Cargon liikemerkissäkin on teksti "Eesti Raudtee" ja sen alla "EVR Cargo". Ja aikaisempien toimenpiteiden tuloksena Edelaraudtee ilmeisesti omistaa edelleen radat Tallinnasta Viljandiin ja Lellestä Pärnuun? Jos nuo on ostettu takaisin valtiolle, uutinen on mennyt minulta ohi. Tänä vuonna kyllä varta vasten kysyin asiaa Tehnilise Järelevalve Ametissa ( http://www.tja.ee/ ) työskentelevältä tutultani ja hän vastasi, että nämä kaksi infranhaltijaa Virossa olisi edelleen (AS Eesti Raudtee ja Edelaraudtee Infrastruktuuri AS). edit: Edelaraudteen sivut ovat enää vain viroksi, mutta kyllä sieltä tällainen tieto löytyy: "Edelaraudtee Infrastruktuuri AS on Edelaraudtee kontserni kuuluv raudteeinfrastruktuuri-ettevõtja, kelle põhitegevus on rongiliikluse korraldamine oma raudteetaristul ja selle seisukorra vastavuse tagamine ohutu rongiliikluse nõuetele. Ettevõte valdab avalikku raudteevõrgustikku raudteeliinidel Tallinn-Lelle-Pärnu, Lelle-Türi-Viljandi ning Liiva-Ülemiste, kokku 223,7 km ulatuses."
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Timo Salminen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 573
|
« Vastaus #34 : Toukokuu 09, 2014, 09:19:11 » |
|
Eilistä takamustuntumaa dieseljunasta väliltä Tartto - Tallinna ja sähköjunasta Tallinna - Nõmme - Tallinna.
Sujuvaa kulkua tuntui olevan, mutta telin päällä olevilla paikoilla istuessaan tunsi ja kuuli jokaisen radassa olleen töyssyn selvänä kopsahtavana iskuna vaunun pohjaan. Näitä töyssyjä oli etenkin Tarton ja Jõgevan välillä ja taas jossakin lähempänä Tapaa. Istuimet ovat kelvolliset, mutta ne on varsinaisen istuimen ja selkänojan taitekohdasta muotoiltu vähän turhan kaareviksi ja varsinaiselta istuinosaltaan lievästi viettäviksi, joten ainakin minulla oli koko ajan tunne, kuin valuisin pois penkiltä, ja jouduin kohentamaan istuma-asentoani vähän väliä.
|
|
|
tallennettu
|
"Jos ne henkilöt jotka sillon on ollu ja kualleet nousisvat nyt katsomaan [...] ni ne ei uskois ollenkan omia silmiäns." (Tallimies Kustaa Väre 1961)
|
|
|
Johannes Erra
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 249
|
« Vastaus #35 : Toukokuu 18, 2014, 18:39:19 » |
|
Edelaraudtee on omalla verkollaan Tallinnasta Pärnuun ja Viljandiin edelleen myös tavaraliikenteen operaattori, ainakin näin periaatteessa. Liikennemäärät lienevät vähäisiä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #36 : Toukokuu 23, 2014, 23:10:32 » |
|
Seuraava askel tässä vallankumouksessa voisi olla kiskojen hitsaaminen yhteen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1796
|
« Vastaus #37 : Toukokuu 24, 2014, 20:44:19 » |
|
Seuraava askel tässä vallankumouksessa voisi olla kiskojen hitsaaminen yhteen. Kyllä kai ne nyt tärkeimmillä radoilla ovatkin jatkoshitsattuja? Vanha neuvostoperinne vaikuttaisi olevan kolme peräkkäistä jatkosta opastimien kohdalla. Näiden kolkotusta siis ainakin kuuluu, mutta ei kai nyt Virossa palakiskorataa muuten kovin laajasti ole? Minulla ei ole kyllä kovin tuoreita kokemuksia Edelaraudteen verkosta, Pärnun rata varmaan on palakiskorataa, mutta onko Viljandin haara enää tuoreimman remontin jälkeen? Tartto-Orava saattaisi myös olla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #38 : Toukokuu 24, 2014, 22:00:34 » |
|
Minä en ole ajanut Virossa muuta väliä kuin Viljandi-Tallinna, ja siinä kyllä kiskot kolisivat kuin Suomessa ennen vanhaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #39 : Toukokuu 25, 2014, 04:40:55 » |
|
Minä en ole ajanut Virossa muuta väliä kuin Viljandi-Tallinna
Milloin?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Timo Salminen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 573
|
« Vastaus #40 : Toukokuu 25, 2014, 07:23:18 » |
|
Tallinna - Tapa - Tartto on muistikuvani mukaan kokonaan yhteen hitsattua.
|
|
|
tallennettu
|
"Jos ne henkilöt jotka sillon on ollu ja kualleet nousisvat nyt katsomaan [...] ni ne ei uskois ollenkan omia silmiäns." (Tallimies Kustaa Väre 1961)
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #41 : Toukokuu 25, 2014, 13:18:54 » |
|
Minä en ole ajanut Virossa muuta väliä kuin Viljandi-Tallinna
Milloin? Noin kuukausi sitten.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1434
|
« Vastaus #42 : Toukokuu 25, 2014, 22:14:53 » |
|
Viron yli kohti Suomea lennelleet muuttolinnut tarkkailivat myös noita kiskojen hitsauksia: Tallinnasta Narvaan ja Tapalta Valgaan on 150m:n kiskot, jotka ovat hitsattu yhteen 600 metrin jatkottomiksi osuuksiksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #43 : Toukokuu 25, 2014, 22:34:44 » |
|
Tänä kesänä matkustan junalla Tallinnasta Valgaan, joten ilmeisesti on odotettavissa vähemmän kolinaa kuin Viljandista Tallinnaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #44 : Toukokuu 29, 2014, 11:58:01 » |
|
Vallankumous voisi myös sähköistää kaikki Viron radat, mutta se ei tunnu todennäköiseltä nyt kun on ostettu suuret määrät dieseljunia.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #45 : Toukokuu 29, 2014, 17:51:47 » |
|
Vallankumous voisi myös sähköistää kaikki Viron radat, mutta se ei tunnu todennäköiseltä nyt kun on ostettu suuret määrät dieseljunia. Noi Elronin uudet dieseljunat on käytännössä sähköjunia. Ne on sähköjunia, joissa on oma generaattori mukana. Ne on halpa päivittää sähköjuniksi jos siltä tuntuu.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #46 : Kesäkuu 12, 2014, 17:29:43 » |
|
Kävin testaamassa virolaisen FLIRTin reitillä Viljandi-Tallinna. Kyllä se kolisi ja heilui enemmän kuin suomalainen Intercity, ei ehkä ihan niin kuin vanha kunnon neuvostoliittolainen DR1, mutta korvatulpat ovat edelleen hyödyllinen varuste Viron junissa. Tallinna-Valga-välillä ei kolissut viime viikolla. Valga-Valmiera-matkalla oli sitten hieman kolinaa ja huojumista kuten ennekin, mutta radalla tehdään parannustöitä. Osa junista oli korvattu busseilla. Junan veturi oli valmistettu Neuvostoliitossa 1984. Noin vanhaksi junaksi ihan mukava, kunhan laittaa korvatulpat korviin. Ehkä meteli vähenee ratatöiden valmistuttua?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #47 : Kesäkuu 12, 2014, 21:05:09 » |
|
Tilanne paluumatkalla Valgassa oli hieman sekava. Tutkin junien aikatauluja Valmieran kaupunginkirjastossa, ja näytti siltä että juna Valgasta Tallinnaan lähtee viisi minuuttia ennen kuin juna Valmierasta saapuu Valgan asemalle. Tuo vaikutti niin oudolta, että kävin turisti-infopisteessä kysymässä onko varmasti näin. Virkailija tutki Latvian rautateiden latviankielisiä sivuja ja sanoi, että kyllä Tallinnaan menevä juna odottaa Latviasta tulevia matkustajia. Korjaustöiden vuoksi junat kulkivat vähän hitaammin, mutta se otettaisiin huomioon. Valgan asemalla ei ollut oranssia Tallinnaan menevää junaa, mutta paljon ihmisiä odottamassa, joten arvelin että juna oli myöhässä. Kävin kysymässä virkailijalta odotussalissa, mutta hän sanoi että juna meni jo ja Tartoon pitää mennä bussilla. Kuulosti oudolta, mitä matkustajat sitten asemalla odottivat? Sitten kysyin virkailijalta voisiko hän myydä minulle lipun Tartoon menevään bussiin, mutta hän sanoi että lipun voi ostaa vain bussissa. Kuitenkin kyseessä näytti olevan selkeästi sekä juna- että bussilippujen myyntipiste. Virkailija tuntui olevan ihan pihalla kaikesta. Odottelin junaa, koska arvelin sen kuitenkin vielä tulevan päinvastaisesta informaatiosta huolimatta. Kun bussin lähtöaika lähestyi, menin kuitenkin varmuuden vuoksi bussiin, koska eihän sitä tiennyt milloin se juna tulee tai vaikka olisi hajonnut matkalla ja jäisi kokonaan tulematta. Palvelussa on ehkä vielä hieman parantamisen varaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #48 : Kesäkuu 12, 2014, 23:39:07 » |
|
Junan veturi oli valmistettu Neuvostoliitossa 1984. Noin vanhaksi junaksi ihan mukava, kunhan laittaa korvatulpat korviin.
Veturi? Mitä ihmeen kalustoa siellä on käytetty?!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #49 : Kesäkuu 12, 2014, 23:41:52 » |
|
Tilanne paluumatkalla Valgassa oli hieman sekava. Tutkin junien aikatauluja Valmieran kaupunginkirjastossa, ja näytti siltä että juna Valgasta Tallinnaan lähtee viisi minuuttia ennen kuin juna Valmierasta saapuu Valgan asemalle. Tuo vaikutti niin oudolta, että kävin turisti-infopisteessä kysymässä onko varmasti näin. Virkailija tutki Latvian rautateiden latviankielisiä sivuja ja sanoi, että kyllä Tallinnaan menevä juna odottaa Latviasta tulevia matkustajia. Korjaustöiden vuoksi junat kulkivat vähän hitaammin, mutta se otettaisiin huomioon. Valgan asemalla ei ollut oranssia Tallinnaan menevää junaa, mutta paljon ihmisiä odottamassa, joten arvelin että juna oli myöhässä. Kävin kysymässä virkailijalta odotussalissa, mutta hän sanoi että juna meni jo ja Tartoon pitää mennä bussilla. Kuulosti oudolta, mitä matkustajat sitten asemalla odottivat? Sitten kysyin virkailijalta voisiko hän myydä minulle lipun Tartoon menevään bussiin, mutta hän sanoi että lipun voi ostaa vain bussissa. Kuitenkin kyseessä näytti olevan selkeästi sekä juna- että bussilippujen myyntipiste. Virkailija tuntui olevan ihan pihalla kaikesta. Odottelin junaa, koska arvelin sen kuitenkin vielä tulevan päinvastaisesta informaatiosta huolimatta. Kun bussin lähtöaika lähestyi, menin kuitenkin varmuuden vuoksi bussiin, koska eihän sitä tiennyt milloin se juna tulee tai vaikka olisi hajonnut matkalla ja jäisi kokonaan tulematta. Palvelussa on ehkä vielä hieman parantamisen varaa. Pistä ihmeessä palautetta, lähetä sama teksti sekä PV:lle että Elronille. Tollaisesta sähläyksestä tiedon saaminen on oikeasti tärkeää. Firmoille on tarpeen tietää, etteivät junat odottaneet toisiaan vaikka ehkä olisi pitänyt sekä että lipunmyyjää ei oltu saatu ohjeistettua asiaan liittyen eikä hänellä ollut työkaluja reagoida ongelmatilanteeseen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|