Mikä oli lupakapula Venäjän rautateillä?

[Joni Lahti]

Antti Tuuri kirjoittaa kirjassaan Suuri viljajuna Siperiasta, että ”... asemalle, josta saatiin ”zhezl”, messinkinen lupakapula, jota ilman asemalta ei radalle saanut lähteä ...”. Myöhemmin selviää, että lupakapula tuli hankkia matkan varrella useammallakin asemalla matkalla Pietarista Omskiin.

Mutta miten kapula oikeasti toimi? Oliko rataosuus varattu vain ja yksistään kapulanhaltijan junalle? Kuinka tieto kapulanhaltijasta rataosuudella saatiin kaikkien radankäyttäjien tietoon? Onko kapulaan käytetty muuallakin kuin Venäjän rautateillä?

[Markku Blomgren]

Vastaisikohan Brittien käyttämää Token-systeemiä?

Ko. systeemissä tuo Token on osa mekaanista (ja myös sähköistä) opastinjärjestelmää joka estää kulkutien muodostamisen jos tuo Token ei ole oikeassa paikassa paikallaan. Käytetään siis yksiraiteisilla rataosilla. Olen kyllä nähnyt kuvia tuosta Token apparatuksesta ja googlen kuvahaullakin löytyy jotain kuvia. Käytännössä siis yksi rataosuus on suojattu kummastakin päästään opastinkojuista (huono nimitys, tiedän...) joissa on tuo 'apparatus'. Jos radalla ei ole junaa, aseman A junanlähettäjä pyytää tuo tokenin vapautusta jonka aseman B suorittaja tekee (sähköisesti). Itse token annetaan kuljettajalle joka asemalla B luovuttaa sen junanlähettäjälle joka asettaa sen ko. aseman 'apparatukseen' jolloin voidaan vapauttaa tuo rataosuus seuraavalle junalle.

Kai tuon voisi paremminkin selittää, mutta... 

[Joni Lahti]

Kiitos Markku infosta! Pääsin oikeille jäljille.

Kuvassa http://tinyurl.com/ppuoywj  One Train Working (OTW) -kapula Intian rautateiltä. Todennäköisesti samantyyppinen oli Venäjän rautateiden lupakapulakin.

[Topi Lajunen]

Hieman samanhenkinen kapistus löytyy nykyään sähkövetureista: 1500 V avain. Niitä on vain yksi kappale per veturi, jolloin se ei voi olla samanaikaisesti 1500 V kytkentärasian luukkua vapauttamassa sekä ohjaamon 1500 V syötön varmistuskytkimessä.

Tuosta token-systeemistä on käsittääkseni ollut myös varhaisempi versio, jossa ei ole sähkömekaanista varmistusta. Yksinkertaisesti vain on ollut jokin kapula, jota ilman ei rataosalle saa lähteä, ja niitä on vain yksi kappale. Tässä on toki ollut inhimillisen erheen mahdollisuus, mutta parempi kuin ei mitään.

[Teemu Sirkiä]

Tuosta token-systeemistä on käsittääkseni ollut myös varhaisempi versio, jossa ei ole sähkömekaanista varmistusta. Yksinkertaisesti vain on ollut jokin kapula, jota ilman ei rataosalle saa lähteä, ja niitä on vain yksi kappale. Tässä on toki ollut inhimillisen erheen mahdollisuus, mutta parempi kuin ei mitään.

Eikä tämä menettely sinällään ole vieläkään mitenkään muinainen - edes Suomessa:
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/ohje_2013_rataosan_olli_porvoo_liikennointiohje_web.pdf