Martin Hillebard
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 387
|
« Vastaus #25 : Huhtikuu 15, 2014, 20:55:51 » |
|
Pitäisi ehkä myös pitää mielessä, että tulevaisuudessa toimintaympäristö on ihan toinen kuin nyt meidän todellisuudessamme. Fossiiliset polttoaineet loppuvat yhtenä päivänä ja vaihtoehdot tänään, ovat pääasiassa haaveilu-asteella. Juna kulkee sähköllä. Jopa 360 km/tunnissa. Yksityisautojen aika tulee ehkä kerran olemaan ohi ... ainakin urbaanissa mittakaavassa. Ja mitä tapahtuu siviili-ilmailulle päivänä kun "kerosiinia" ei enää ole poltettavissa??
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Toni Hartonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 682
|
« Vastaus #26 : Huhtikuu 15, 2014, 21:13:19 » |
|
Pitäisi ehkä myös pitää mielessä, että tulevaisuudessa toimintaympäristö on ihan toinen kuin nyt meidän todellisuudessamme. Fossiiliset polttoaineet loppuvat yhtenä päivänä ja vaihtoehdot tänään, ovat pääasiassa haaveilu-asteella. Juna kulkee sähköllä. Jopa 360 km/tunnissa. Yksityisautojen aika tulee ehkä kerran olemaan ohi ... ainakin urbaanissa mittakaavassa. Ja mitä tapahtuu siviili-ilmailulle päivänä kun "kerosiinia" ei enää ole poltettavissa??
No jos ollaan realistisia ja katsotaan tietoja mitä on öljymarkkinoilta tulee, kohtuuhintaista öljyä saatavilla 40-200 vuotta riippuen katsonta kannasta. Vaikka mennään yhä kalliimpiin paikkoihin niin myös tuotantotekniikat kehittyvät. Ja pitää muistaa että ei ole bensiini/kerosiini ainut aine mitä polttomoottori/turbiini pystyy polttamaan. Etanoli hyvin palavaa kamaa;-) Uusien henkilöautojen kulutukset putoavat kokoajan etc ja hybridi ja myös akkujen tekniikka kehittyy. Sinällään ei oo nähtävissä mitään tramaattista muutosta, mutta ei tietenkään poista sitä seikkaa että Suomen on hyvä tehdä tavaraliikenteen osalta ratkaisu ja rakentaa raiteet etelään. Ja vaikka öljy kallistuisi rajusti niin ydinkäyttöiset laivat yksi mahdollisuus. Tekniikat menee eteenpäin. Ja kun kerran on lentäminen keksitty niin sekin ala säilyy, polttoaine on vaan eri kun kerosiini.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #27 : Huhtikuu 16, 2014, 08:56:25 » |
|
Pitäisi ehkä myös pitää mielessä, että tulevaisuudessa toimintaympäristö on ihan toinen kuin nyt meidän todellisuudessamme. Fossiiliset polttoaineet loppuvat yhtenä päivänä ja vaihtoehdot tänään, ovat pääasiassa haaveilu-asteella. Juna kulkee sähköllä. Jopa 360 km/tunnissa. Yksityisautojen aika tulee ehkä kerran olemaan ohi ... ainakin urbaanissa mittakaavassa. Ja mitä tapahtuu siviili-ilmailulle päivänä kun "kerosiinia" ei enää ole poltettavissa??
No jos ollaan realistisia ja katsotaan tietoja mitä on öljymarkkinoilta tulee, kohtuuhintaista öljyä saatavilla 40-200 vuotta riippuen katsonta kannasta. Vaikka mennään yhä kalliimpiin paikkoihin niin myös tuotantotekniikat kehittyvät. No, nykyisellään öljyliuskeen repimiseen maanpovesta kuluu lähes kaikki se energia, mikä siitä itse öljyliuskeesta saadaan irti. Ei se varsinaisesti kannattamatonta ole, koska öljy myymällä saadaan katettua öljyntuotannon kulut. Se vaan ei ole yhteiskunnan kannalta mitenkään erityisen merkityksellistä, että on olemassa teollisuudenala, joka tuottaa jotain, mutta kuluttaa tuotantonsa mahdollistamiseksi suunnilleen kaiken sen, minkä tuottaa. Työllistävä vaikutus sillä toki on. Ja jos siitä joskus satuttaisiin kannattavaa saamaan, se on silti ympäristövaikutuksiltaan aivan hullun hommaa. Joka sitä kannattaa, ei oikein voi käydä syyttelemään edesmennyttä Neuvostoliittoa välinpitämättömyydestä ympäristön suhteen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1767
|
« Vastaus #28 : Huhtikuu 16, 2014, 11:20:34 » |
|
Kuinka moni matkustaa koko matkan Helsinki-Berliini tai edes Tallinna-Berliini? Pitkämatkalaisille sopii yöjuna, ja siellähän voi nukkua puolitoista tuntia enemmän. Melko harva, varsinkin kun lentokoneella pääsee Berliiniin 50 eurolla. Kerosiinin loppuminen ei ole näköpiirissä meidän elinaikanamme ja sekin on korvattavissa biopohjaisilla polttonesteillä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Kutvonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 552
|
« Vastaus #29 : Huhtikuu 16, 2014, 13:39:37 » |
|
Kuinka moni matkustaa koko matkan Helsinki-Berliini tai edes Tallinna-Berliini? Pitkämatkalaisille sopii yöjuna, ja siellähän voi nukkua puolitoista tuntia enemmän. Melko harva, varsinkin kun lentokoneella pääsee Berliiniin 50 eurolla. Kerosiinin loppuminen ei ole näköpiirissä meidän elinaikanamme ja sekin on korvattavissa biopohjaisilla polttonesteillä. Lentämiselle olisi kuitenkin oltava vaihtoehtoja. Jokainen ei voi/halua lentää.
|
|
|
tallennettu
|
Offlinessa vuodesta 1967
|
|
|
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1767
|
« Vastaus #30 : Huhtikuu 16, 2014, 17:15:04 » |
|
Kuinka moni matkustaa koko matkan Helsinki-Berliini tai edes Tallinna-Berliini? Pitkämatkalaisille sopii yöjuna, ja siellähän voi nukkua puolitoista tuntia enemmän. Melko harva, varsinkin kun lentokoneella pääsee Berliiniin 50 eurolla. Kerosiinin loppuminen ei ole näköpiirissä meidän elinaikanamme ja sekin on korvattavissa biopohjaisilla polttonesteillä. Lentämiselle olisi kuitenkin oltava vaihtoehtoja. Jokainen ei voi/halua lentää. Toki, mutta tunneli Viroon on kyllä haihattelua. Ihmiset ja junatkin saa kätevästi kuljetettua laivalla joko Suomenlahden tai koko Itämeren ylitse. Jo nyt on tarjolla metaanilla eli myös biokaasulla kulkevia laivoja. Biokaasu on ehtymätön ja hiilineutraali polttoaine. Nykyiselläänkiin Berliinin on helppo mennä laiva-juna-yhdistelmällä. Laivalla Rostockiin, josta vajaan parin tunnin juna matka Berliiniin. Halpaa, helppoa ja kohtuullisen egolosistakin. Jos ja kun miljardeja halutaan panostaa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen, niin paljon enemmän vaikuttavuutta löytyy jostakin muualta kuin miljardien tunnelihankkeista.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #31 : Huhtikuu 16, 2014, 17:43:48 » |
|
Mikäs muuten on ns. Kanaalitunnelin käyttö- ja kannattavuusaste? Voi olla,että asiaa on vatvottu näilläkin palstoilla, mutta olen huonosti seurannut. Jotenkin on tullut sellainen mielikuva, että odotukset eivät ole täyttyneet.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #32 : Huhtikuu 16, 2014, 18:15:43 » |
|
Mikäs muuten on ns. Kanaalitunnelin käyttö- ja kannattavuusaste? Voi olla,että asiaa on vatvottu näilläkin palstoilla, mutta olen huonosti seurannut. Jotenkin on tullut sellainen mielikuva, että odotukset eivät ole täyttyneet.
Kanaalitunnelin "virhe" oli se, että se rakennettiin kaupallisessa yritysmuodossa, jonka tuli tietysti tuottaa voittoa. Näin sille piti myös laskea jokin kapitalistinen älyttömän lyhyt kuoletusaika, joka pakotti asettamaan liikennöijille käyttömaksut korkeiksi. Yhteiskunta toki saa hyötyä, joskin vaikeasti mitattavaa, mutta se ei näy tuon tunneliyhtiön tuloksessa. Tuollaisen tunnelin pitäisi ilman muuta olla yhteiskunnan investointi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1767
|
« Vastaus #33 : Huhtikuu 16, 2014, 18:42:57 » |
|
Mikäs muuten on ns. Kanaalitunnelin käyttö- ja kannattavuusaste? Voi olla,että asiaa on vatvottu näilläkin palstoilla, mutta olen huonosti seurannut. Jotenkin on tullut sellainen mielikuva, että odotukset eivät ole täyttyneet.
Kanaalitunnelin "virhe" oli se, että se rakennettiin kaupallisessa yritysmuodossa, jonka tuli tietysti tuottaa voittoa. Näin sille piti myös laskea jokin kapitalistinen älyttömän lyhyt kuoletusaika, joka pakotti asettamaan liikennöijille käyttömaksut korkeiksi. Yhteiskunta toki saa hyötyä, joskin vaikeasti mitattavaa, mutta se ei näy tuon tunneliyhtiön tuloksessa. Tuollaisen tunnelin pitäisi ilman muuta olla yhteiskunnan investointi. Ei olisi jotain tarkempaa lähdeviitettä? Tämä meikäläinen vamokap-järjestelmäkään ei ole mikään varma. Jos monopolisasemassa oleva VR ilmoittaa, ettei halua liikennöidä tunneliin, niin miljardi-investointi seisoisi tyhjänä. Tai jos liikennöisikin, niin hinnat voisivat olla aivan mitä tahansa. Eikä tuohon olisi kenelläkään mitään sanottavaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #34 : Huhtikuu 17, 2014, 01:00:01 » |
|
Ei olisi jotain tarkempaa lähdeviitettä? Ideana siis se, että kanaalitunnelin kannattavuutta mitataan sitä pyörittävän yhtiön kannattavuudella, joka on aivan eri asia kuin yhteiskunnallinen kannattavuus. Lähteenä olen käyttänyt Joukkoliikennefoorumin keskusteluun pohjautuvasti omaa arviointikykyäni.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1767
|
« Vastaus #35 : Huhtikuu 17, 2014, 06:05:19 » |
|
Ei olisi jotain tarkempaa lähdeviitettä? Ideana siis se, että kanaalitunnelin kannattavuutta mitataan sitä pyörittävän yhtiön kannattavuudella, joka on aivan eri asia kuin yhteiskunnallinen kannattavuus. Pienellä googlauksella hain Kanaalin matkustajamääriä ja yllätyksekseni laivoilla kulkee vuodessa noin 20 miljoonaa matkustajaa ja junalla saman verran. En olisi hevillä uskonut. https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/283678/Sea_Passenger_Statistics_2013.pdfTäytyy tietysti muistaa, että matkustajaliikenne ei ole ainoa tarve, vaan lautoilla kulkee erittäin suuri määrä rahtia.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #36 : Elokuu 06, 2016, 11:45:56 » |
|
Jotenkin tuntuisi järkevämmältä, että rata mutkittelisi Tarton ja Vilnan kautta, kuin että se kulkisi pikkukaupunkien kautta. Pitäähän junissa olla matkustajiakin, ja Baltian maiden pääkaupungit ja Viron toiseksi suurimman kaupungin yhdistävä rata olisi taloudellisesti kannattavampi. Kuinka paljon matka-ajassa säästetään, jossa mennään kuvassa olevaa paksua viivaa pitkin, eikä katkoviivaa? Nyt keksin: radalla voisi olla useampi reitti: suora yhteys Tallinna-Pärnu-Riika-Kaunas-Varsova-Berliini ja pääkaupunkien/suurkaupunkien kautta kulkeva Tallinna-Tartto-Riika-Vilna-Minsk-Wien. Tuo jälkimmäinen voisi olla nimeltään Rail Balticum-Belarussicum.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #37 : Elokuu 09, 2016, 09:08:59 » |
|
Jotenkin tuntuisi järkevämmältä, että rata mutkittelisi Tarton ja Vilnan kautta, kuin että se kulkisi pikkukaupunkien kautta. Pitäähän junissa olla matkustajiakin, ja Baltian maiden pääkaupungit ja Viron toiseksi suurimman kaupungin yhdistävä rata olisi taloudellisesti kannattavampi. Kuinka paljon matka-ajassa säästetään, jossa mennään kuvassa olevaa paksua viivaa pitkin, eikä katkoviivaa? Nyt keksin: radalla voisi olla useampi reitti: suora yhteys Tallinna-Pärnu-Riika-Kaunas-Varsova-Berliini ja pääkaupunkien/suurkaupunkien kautta kulkeva Tallinna-Tartto-Riika-Vilna-Minsk-Wien. Tuo jälkimmäinen voisi olla nimeltään Rail Balticum-Belarussicum. Mistä ajattelit löytää riittävästi matkustajia molemmille reiteille? Puista ja pensaista?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #38 : Elokuu 09, 2016, 15:48:00 » |
|
Nyt on jo olemassa yöjuna Riika-Minsk sekä yöjuna Minsk-Wien. Jälkimmäiseen ei ilmeisesti saa ostettua lippuja kuin paikan päällä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #39 : Elokuu 09, 2016, 18:01:31 » |
|
Onhan Valko-Venäjän rautateillä nettikauppa. Ostaa sieltä
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #40 : Elokuu 09, 2016, 20:09:06 » |
|
Onhan Valko-Venäjän rautateillä nettikauppa. Ostaa sieltä Ei onnistu ulkomaan junien lippujen ostaminen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #41 : Elokuu 10, 2016, 00:16:16 » |
|
Onhan Valko-Venäjän rautateillä nettikauppa. Ostaa sieltä Ei onnistu ulkomaan junien lippujen ostaminen. Ootko varma? Mun muistaakseni DSO:lla oli juuri pari viikkoa sitten juttua, että nykyään onnistuisi. Voin kyllä muistaa väärinkin, kun asia ei itseä suuresti kosketa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #42 : Elokuu 10, 2016, 08:11:00 » |
|
Ei onnistu Minsk-Wien-välin lippujen osto.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Paikalla
Viestejä: 989
|
« Vastaus #43 : Elokuu 10, 2016, 08:58:29 » |
|
Onhan Valko-Venäjän rautateillä nettikauppa. Ostaa sieltä Ei onnistu ulkomaan junien lippujen ostaminen. Minsk-Wien junan lähtöasema on Moskova, eli kyseessä on venäläinen juna. VR:n kansainvälinen lipunmyynti voi varmaan myydä lippuja siihen. Se mikä haittaa Suomen kansalaisia kyseisellä junalla matkustamista on Valko-Venäjän viisumipakko.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #44 : Elokuu 10, 2016, 12:12:17 » |
|
Venäjän valtionrautateiden nettikaupasta lippu välille Minsk-Wien näyttäisi olevan saatavissa. Ensi vuonna lähden. Onko kenelläkään kokemuksia yöjunista Riika-Minsk tai Minsk-Wien?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #45 : Elokuu 10, 2016, 23:09:04 » |
|
Venäjän valtionrautateiden nettikaupasta lippu välille Minsk-Wien näyttäisi olevan saatavissa. Ensi vuonna lähden. Onko kenelläkään kokemuksia yöjunista Riika-Minsk tai Minsk-Wien?
On mahdollista, että lippu on lunastettava Venäjällä sijaitsevalla rautatieasemalla tai esitettävä junassa olevalle provodnikille junan vielä sijaitessa Venäjän alueella.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #46 : Elokuu 11, 2016, 19:00:42 » |
|
Venäjän valtionrautateiden nettikaupasta lippu välille Minsk-Wien näyttäisi olevan saatavissa. Ensi vuonna lähden. Onko kenelläkään kokemuksia yöjunista Riika-Minsk tai Minsk-Wien?
On mahdollista, että lippu on lunastettava Venäjällä sijaitsevalla rautatieasemalla tai esitettävä junassa olevalle provodnikille junan vielä sijaitessa Venäjän alueella. Ei se sitten onnistukaan, kun en ajatellut mennä Venäjälle sillä matkalla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #47 : Elokuu 11, 2016, 19:48:18 » |
|
Venäjän valtionrautateiden nettikaupasta lippu välille Minsk-Wien näyttäisi olevan saatavissa. Ensi vuonna lähden. Onko kenelläkään kokemuksia yöjunista Riika-Minsk tai Minsk-Wien?
On mahdollista, että lippu on lunastettava Venäjällä sijaitsevalla rautatieasemalla tai esitettävä junassa olevalle provodnikille junan vielä sijaitessa Venäjän alueella. Ei se sitten onnistukaan, kun en ajatellut mennä Venäjälle sillä matkalla. Mutta tosiaan: Noiden lippujen myymiseen kykenevat ainakin seuraavat tahot: * Bahnagentur Schoeneberg - Berliinissa sijaitseva rautatiematkoihin erikoistunut ERITTAIN asiantunteva matkatoimisto, jolle voi maksaa tavallisena tilisiirtona ja joka postittaa ongelmitta Suomeen. Sanot sahkopostilla vaunutyypin ja junavuoron ja millaisen paikan haluat, niin takaisin tulee hintatieto. * VR:n lipunmyynti. Ehka. Ja sen verran korkealla provikalla, etta tuolta pienelta matkatoimistolta saat asian samaan hintaan hoidettua ilman, etta tarvitsee jonottaa asemalla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Heikki Vilhunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 174
|
« Vastaus #48 : Elokuu 24, 2016, 18:57:17 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|