Koska vanha hyötypituus muuttui nykyiseksi käyttöpituudeksi?

[Pekka Siiskonen]

RAMO 1999-09 7.2 määritteli hyötypituuden rajamerkistä rajamerkkiin (tai opastimelle tms). RATO 7 13/2011 kertoo hyötypituuden tarkoittavan sen junan pituutta, joka voidaan raiteelle pysäyttää. Entinen hyötypituus-termi on muuttunut käyttöpituudeksi. Ennen hyötypituus oli suurimman junan pituus miinus pysähtymisvara, nyt hyötypituus on  tuo junan pituus. Junan pituus + pysähytymisvara on muuttunut käyttöpituudeksi.

Milloin vanha hyötypituus muuttui käyttöpituudeksi?

Miksi vanhalle termille piti keksiä uusi merkitys?

pekka

[Mikko Otava]

RAMO 1999-09 7.2 määritteli hyötypituuden rajamerkistä rajamerkkiin (tai opastimelle tms). RATO 7 13/2011 kertoo hyötypituuden tarkoittavan sen junan pituutta, joka voidaan raiteelle pysäyttää. Entinen hyötypituus-termi on muuttunut käyttöpituudeksi. Ennen hyötypituus oli suurimman junan pituus miinus pysähtymisvara, nyt hyötypituus on  tuo junan pituus. Junan pituus + pysähytymisvara on muuttunut käyttöpituudeksi.

Milloin vanha hyötypituus muuttui käyttöpituudeksi?

Miksi vanhalle termille piti keksiä uusi merkitys?

pekka

Käyttöpituus otettiin käyttöön liikenteen sujuvoittamisen vuoksi. Aiemmin operaattori ajeli tasan raiteen hyötypituuden mukaisia tavarajunia ja näiden sovittaminen raiteelle oli melko hidasta toimintaa. Nykyään junan suurin pituus on hyötöypituus ja siihen lisätään pysähtymisvara.

[Pekka Siiskonen]

Käyttöpituus otettiin käyttöön liikenteen sujuvoittamisen vuoksi. Aiemmin operaattori ajeli tasan raiteen hyötypituuden mukaisia tavarajunia ja näiden sovittaminen raiteelle oli melko hidasta toimintaa. Nykyään junan suurin pituus on hyötöypituus ja siihen lisätään pysähtymisvara.

Tuo ei selitä sitä, miksi hyötypituus ei olisi voinut säilyä hyötypituutena, ja uusi käsite käyttöpituus olisi ollut suurimman kohtausjunan pituus -- eli hyötypituus miinus pysähtymisvara.

Toisin sanoen: jos keksitään uusi määritelmä, niin eikö sille voitu keksiä uutta termiä, ja jättää vanha termi silleen?

[Joonas Hytönen]

Mainitsemasi rato 7 sisältää kyllä molemmat, käyttöpituuden ja hyötypituuden. Eli niitä ei ole yhdistetty. Minun käsitykseni mukaan hyötypituutta käytetään ratapihakaavioissa junaliikenneraiteilla ja sitten sivuraiteilla (esim.pistoraiteet) käytetään käyttöpituutta.

[Pekka Siiskonen]

Nyt mä en ymmärrä.

Jos matka rajamerkistä rajamerkkiin on 1000 metriä, oli tuo 1000 metriä ennen muutosta raiteen hyötypituus. Uudistuksen jälkeen hyötypituus oli (tasaisella radalla) 40 metriä lyhyempi, eli hyötypituus on muuttunut 960 metriin, ja se 1000 metrin mitta onkin nyt käyttöpituus.

Jos siis katson ratapihakaaviota joka on julkaistu ennen tai jälken muutoksen, tarkoittaa kaaviossa oleva hyötypituus joko 1000 metriä tai 960 metriä julkaisuajankohdasta riippuen.

Menikö tämä suurin piirtein oikein?

Mä haluan tietää, miksi hyötypituus ei olisi voinut säilyä 1000 metrinä, ja uusi käsite, käyttöpituus, olisi otettu kuvaamaan suurinta pysähdysjunan pituutta, eli 960 metriä.

pekka

[Topi Lajunen]

Jos nykyistä hyötypituutta käytetään samassa tarkoituksessa kuin aikaisempaakin (eli kuinka pitkää osaa raiteesta voi käyttää hyödyksi junaliikenteessä), niin järkeväähän se nimitys on siirtää tähän uuteen käyttöön.