Käyttöpituus otettiin käyttöön liikenteen sujuvoittamisen vuoksi. Aiemmin operaattori ajeli tasan raiteen hyötypituuden mukaisia tavarajunia ja näiden sovittaminen raiteelle oli melko hidasta toimintaa. Nykyään junan suurin pituus on hyötöypituus ja siihen lisätään pysähtymisvara.
Tuo ei selitä sitä, miksi
hyötypituus ei olisi voinut säilyä
hyötypituutena, ja uusi käsite
käyttöpituus olisi ollut suurimman kohtausjunan pituus -- eli
hyötypituus miinus pysähtymisvara. Toisin sanoen: jos keksitään uusi määritelmä, niin eikö sille voitu keksiä uutta termiä, ja jättää vanha termi silleen?