Erikoinen vaaratilanne Helsingissä - hirvi seikkaili junaradalla

[Tuomas Korhonen]

Minä kävelin eilen "junapihan" yli, sekä näin kun siellä käynnistettiin "junaa". 

Jos sitä käynnisteltiin niin se tuskin oli juna. Pihasta riippuen saattaa siellä ylipäätään olla junat vähissä.

[[Tunnus poistettu]]

Ja tänään aamulla n. 05:18 seikkaili peura radalla Käpylässä 

[Martin Hillebard]

 Tosi on, kieli "kehittyy" koko ajan, tai ainakin muuttuu sukupolvesta toiseen. Juhani Ahon aikakaudella, rautatiesanastossa oli lainoja tai väännöksiä ruotsin- jopa englanninkielestä.
     Minun kouluvuosinani 1950/60 -luvulla sanottiin aina rautatie, Rautatieasema jne. Korvaani kyllä  niin särähtää tämä juna- käytäntö.
     Se toistuu muissakin kielissä. Ruotsissa Tågstation, englanninkielisissä esitteissä Train Station.
     Suomessa on tietääkseni nk Kielilautakunta joka valvoo äidinkielemme puhtautta (eikä suotta jos minulta kysytte!).
Ehkäpä näillä olisi jokin, Mielipide asian tiimoilta.

[Mikko Nyman]

Muistan ihan mielenkiintoisen detaljin kesältä 1991, kun tulin Sm:n ohjaamossa Stadista Martsariin. Louhelan ja Martsarin välissä yhtäkkiä sinkosi hirvi radalle siinä Vihertien urheilukentän kohdalla rata-aitojen yli, ylitti radan ja lopulta singahti radan itäpuolisen aidan yli böheen. Elukka ei siis jäänyt junan alle, mutta säpsäytti se toki ilmestyksellään.

Sen sijaan eräs fasaani koki hieman heikomman kohtalon tullessamme Alsthomilla Tampereelle: Järvensivun ja Tampereen aseman välissä vasemmalta puolelta kyseinen kalkkuna juoksi Alstikan alle, kuului vaimea kumaus ja oikeasta sivupeilistä katsoen näki, kuinka höyhenet lähtivät maata kiertävälle radalle ja fasaani lähti lintujen taivaaseen.

[Toni Hartonen]

Tosi on, kieli "kehittyy" koko ajan, tai ainakin muuttuu sukupolvesta toiseen. Juhani Ahon aikakaudella, rautatiesanastossa oli lainoja tai väännöksiä ruotsin- jopa englanninkielestä.
     Minun kouluvuosinani 1950/60 -luvulla sanottiin aina rautatie, Rautatieasema jne. Korvaani kyllä  niin särähtää tämä juna- käytäntö.
     Se toistuu muissakin kielissä. Ruotsissa Tågstation, englanninkielisissä esitteissä Train Station.
     Suomessa on tietääkseni nk Kielilautakunta joka valvoo äidinkielemme puhtautta (eikä suotta jos minulta kysytte!).
Ehkäpä näillä olisi jokin, Mielipide asian tiimoilta.

juna-asema kyllä luonteva ilmaisu, rautatieasema jotenkin "raskas" . en tiedä mistä johtuu.
vähänkuin korvaisi bussiaseman sanalla maantieasema;-)

[Martin Hillebard]

Toni,
    Minun kouluvuosinani kaupunkibussia kutsuttiin bussi. Helsingissä sanoimme aina Siniset bussit se oli kuin tavaramerkki.
     Maalla ne olivat aina Linja-auto. Helsingissä oli Linja-autoasema. Nykyään kai sanotaan terminaali.
     Pitäjissä ja pikkukaupungeissa sanottiin Matkahuolto. Se oli yleensä harmaa funkis-tyylinen kivitalo jonka seinässä aikataulu, ja sisällä odotushuone. Taisi olla kioskikin mistä ostaa janoonsa Hartwallin Jaffaa.
     Kieli muuttuu, niinhän se on. Paikallismurteissa linjurille oli myös monta nimeä.

[Tuomas Korhonen]

Tosi on, kieli "kehittyy" koko ajan, tai ainakin muuttuu sukupolvesta toiseen. Juhani Ahon aikakaudella, rautatiesanastossa oli lainoja tai väännöksiä ruotsin- jopa englanninkielestä.
     Minun kouluvuosinani 1950/60 -luvulla sanottiin aina rautatie, Rautatieasema jne. Korvaani kyllä  niin särähtää tämä juna- käytäntö.
     Se toistuu muissakin kielissä. Ruotsissa Tågstation, englanninkielisissä esitteissä Train Station.
     Suomessa on tietääkseni nk Kielilautakunta joka valvoo äidinkielemme puhtautta (eikä suotta jos minulta kysytte!).
Ehkäpä näillä olisi jokin, Mielipide asian tiimoilta.

Minä ainakin koen asian niin, että rautatie sanana ei viittaa enää rataan tai juuri muuhunkaan konkreettiseen, vaan se on nykyään jonkinlainen yläkäsite (ollaan töissä rautateillä, siis ei siinä kiskoilla). Se missä juna kulkee on rata, ja koska ratoja on muitakin kuin junille tehtyjä niin junarata on sitten se tarkka ilmaus.

Asemasta itse käytän sanaa rautatieasema, mutta jos sitä joku haluaa juna-asemaksi sanoa niin ihan oikein sekin on

[Joni Lahti]

Itse kirjoitan ehdottomasti tuon kiistanalaisen sanan muotoon junanrata eli genetiiviattribuutin kanssa. Näin kirjoitan myös sanan veturinkuljettaja. Tämä siksi, että ne ovat vakiintuneita käsitteitä ja niillä tarkoitetaan nimenomaan rataa, joka on tarkoitettu junan kulkemiseen ja kuljettajaa, joka kuljettaa nimenomaan veturia. On myös lipuntarkastaja, ei lipputarkastaja. Ja junanlähettäjä jne.

Mutta sitten vaihdemies eikä vaihteenmies? Miksi? Syy voi olla foneettinen tai käsitteellinen. Samanlainen sana on esim. automies.

Mitä itse käsitteeseen junanrata tulee, assosioin sen myös pienoismalleihin ja leluihin.

[Topi Lajunen]

Veturinkuljettaja lienee kirjoitettu aivan alun perin erikseen: "veturin kuljettaja". Siitä se on sitten termiytynyt ja samalla yhdyssanautunut. Jännä ilmiö on sekin, että kun sanan "kuljettaja" muuttaa tuttavallis–arkipäiväiseen muotoon "kuski", menettää veturi genetiivisyytensä.

Huomioikaa myös: junanlähettäjä, mutta junasuorittaja.

Miten muuten, kirjoittaisiko Joni sanan "ratakisko" mieluummin muodossa "radankisko"?

Oli miten oli, nyt olen lomalla ja aion ottaa hörpyn... maidontölkistä.

[Joni Lahti]

Topi. Juuri noin se kehitys on mennyt. Vertaapa ilmaisuja talon poika ja talonpoika. On siinä aika suuri merkitysero.

Enpä tietenkään sano radankisko! Syy on foneettinen ja se, ettei noiden kahden sanan välillä ole alisteista suhdetta. Maitotölkki ja virranjakaja, viimeisessä on selvästi se maku, että toinen tekee toiselle jotakin, mutta tölkki ei tee maidolle paljoakaan. Hm, olihan selitys...

Muuten viron kielessä yhdyssanoissa viljellään hyvin usein genetiiviä. Näin on esim. sanassa rongisõit eli junamatka. Genetiivin -i on varmasti tässä myös foneettinen apuäänne. Myös erisnimetkin saattavat olla joskus genetiivissä. Katujen nimetkin ovat usein genetiivissä, mutta ne viittaavat erilliseen sanaan tänav eli katu, joka sitten jätetään pois. Esim. Kiriku on Kirkkokatu.

[Martin Hillebard]

Joni,
     Just nii. Tallinnan keskustasta seitsemän virstaa länteen sijaitsee Nõmmen huvilakaupunginosa. Siellä aseman ohittava Rautatiekatu on vain "Raudtee". Jonkinasteinen kesä-asumiseni erään tuttavan juuressa on kadulla "Lõuna" eli Eteläinen katu.
     Maassa jossa kauan sitten saksalaisilla ritarikunnilla oli aika paljon sanomista, Ritarikatu on yksinkertaisesti "Rüûtli".
     Siis genetiivissä.

[Harry Rajala]

Kyllä ainakin mansessa neljäkymmentä vuotta sitten kun sanoi aamuyöstä olevansa menossa assalle paparille, ei kenellekään paikkakuntalaiselle jäänyt epäselväksi jotta minne hanu suuntasi.

[Tuomas Korhonen]

Mikä on papari?

[[Tunnus poistettu]]

Jos on rahaa eikä kova krapula, pannari maistuu jälkkäriksi.