Rautatiet ja harrastus  |  Ulkomaat  |  Aihe: Raitiovaunut palaavat kaduille Yhdysvalloissa  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Petri Tuovinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 507


« : Kesäkuu 01, 2014, 11:00:25 »

http://yle.fi/uutiset/raitiovaunut_palaavat_kaduille_yhdysvalloissa/7272315
tallennettu
Martin Hillebard
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 387


« Vastaus #1 : Kesäkuu 01, 2014, 21:26:42 »

Jopa oli aika.
tallennettu
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 741


« Vastaus #2 : Kesäkuu 01, 2014, 23:28:20 »

Entä milloin Tampereelle? Huh
tallennettu
Harri Junttila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1596


« Vastaus #3 : Kesäkuu 01, 2014, 23:49:17 »

Tai milloin Oulussa Hymyilee
tallennettu
Panu Breilin
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 452


« Vastaus #4 : Kesäkuu 02, 2014, 00:15:22 »

Entä milloin Tampereelle? Huh

Tampereen kaupunginvaltuusto on isolla todennäköisyydellä tekemässä myönteistä raitiotiepäätöstä 16.6. Jos tämän jälkeen asiat etenevät niin kuin raitiotien yleissuunnitelmassa on ajateltu, voisi raitioliikenne alkaa ensimmäisellä etapilla keskusta-Hervanta 2018-2019. Raitiotien toteutuminen vaatinee myös valtion 30 prosentin rahoitusosuuden varmistumisen.
tallennettu
Martin Hillebard
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 387


« Vastaus #5 : Kesäkuu 02, 2014, 21:52:04 »

Käsitykseni mukaan raitioteitten rakentaminen Tampereelle olisi myös taloudellisista näkökohdista puolustettavissa. Linjat voisivat ehkä vastata muinaisia trollikoiden-  niitä kolmea linjaa.
     Edellyttäen että raitiotiet rakennetaan kevyen periaatteen mukaan, Metrin raideleveys eikä mitään tarpeettomia opastinjärjestelmiä.
     Tukholmassa taitetaan peistä sisäkaupungin linjoista. Tähän saakka on rakennettu lähinnä jonkinlaisia rengaslinjoja Keskustaa ympäröiviin esikaupunkeihin, ja ratkaisut ovat olleet eritäin raskasrakenteisia mm saksalaisten kommenttien mukaisesti lähinnä esikaupunkiratoja. Suuret vaunut;ajo omalla penkereellä = sinänsä hyvä idea mutta opastinjärjestelmä kuten rautatiellä, ja jopa kaikensukuiset verkkoaidat linjan ympärillä.
     Ikävä sanoa mutta ruotsalaisilla insinööreillä on taipumus suurimittaisen kömpelöihin, ja valtavan paljon veronmaksajioen rahoja haaskaaviin, ratkaisuihin. Olisipa virkistävää vihdoinkin kuulla, että näillä olisi paljon opittavaa suomalaisilta virkaveljiltään!
tallennettu
Jyrki Längman
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 353


« Vastaus #6 : Kesäkuu 02, 2014, 22:09:38 »

Metrin raideleveys eikä mitään tarpeettomia opastinjärjestelmiä.
Tampereella raideleveydeksi tulee näillä näkymin 1435mm

Lisää tietoja
http://www.tampere.fi/liikennejakadut/projektit/kaupunkiraitiotie.html
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #7 : Kesäkuu 02, 2014, 23:28:11 »

Käsitykseni mukaan raitioteitten rakentaminen Tampereelle olisi myös taloudellisista näkökohdista puolustettavissa. Linjat voisivat ehkä vastata muinaisia trollikoiden-  niitä kolmea linjaa.
     Edellyttäen että raitiotiet rakennetaan kevyen periaatteen mukaan, Metrin raideleveys eikä mitään tarpeettomia opastinjärjestelmiä.

Oikeasti metrin raideleveys on nykytekniikalla vain marginaalisesti halvempi, eikä oikeastaan lainkaan kevyempi kuin 1435-millinen, koska samalla koneella molempien pohjat tehdään, jolloin hintaero tulee lähinnä ratapölkkyjen pituudesta sekä ~20 % suuremmasta tarvittavan sepelin tai vastaavan määrästä. Suurin osa rakennuskustannuksista on kuitenkin ihan jotain muuta kuin fyysisen radan materiaalikstannuksia, joten tuollaisesta säästäminen ei tuo hyötyjä.
1000 mm mahdollistaa kyllä tiukemmat kaarresäteet, mutta jo 1435 mm mahdollistaa niin tiukat kaarresäteet, ettei niinkään jyrkkiä kannata tehdä, koska ne hidastavat ratikan kaarrenopeutta niin paljon, ettei hidastus enää ole järkevän rajoissa.
Ja se loivempi kaarresädekään ei niinkään säästä kustannuksissa, vaan ainoastaan mahdollistaa mutkikkaamman reittisuunnittelun. Käytännössä kuitenkaan mutkikas reitti ei lopulta ole hyvä asia, koska se tosiaan hidastaa linjanopeutta. Usein voi olla parempi mennä "väärältä" puolelta korttelia, jos samalla vältetään neljä jyrkkää ja siten hidasta mutkaa.

1000 mm säteessä on kaksi merkittävää huonoa puolta 1435-milliseen verrattuna:
1) Matalalattiavaunuissa se pakottaa keskikäytävän olemaan varsin kapea, käytävän maksimileveyden ollessa telien kohdalla noin 80 cm. Muutenhan pyörät olisivat käytävän sisällä. Samalla se tekee penkkijärjestyksestä matkustajakapasiteetin kannalta tehottomamman. Järkevää olisi usein laittaa penkit seinän suuntaisesti ratikan reunalla olevien pyöräkoteloiden päälle, mutta kun pyöräkotelot yltävät keskikäytävän reunoille asti, istuimet on pakko pistää selkä tai nenä kohti menosuuntaa.
2) Kaluston saatavuus on 1435-milliselle verkolle parempi. 1000-millinen kalusto on aina erikoisversio 1435-millisestä. Niiden tilausmäärät ovat pienempiä ja hinnat siten korkeampia kuin 1435-millisen kaluston. Lisäksi vain osasta ratikkamalleja on ylipäänsä olemassa 1000-millinen versio, mikä tarkoittaa pienempää joukkoa kalstohankinnasta kilpailevia toimittajia, mikä taas tarkoittaa vähäisempää hintakilpailua ja edelleen korkeampaa kaluston hintaa.

Käytännössä 1000-millisen radan rakentamisella saavutettavat marginaaliset säästöt rakennuskustannuksissa menetetään moninkertaisesti, kun kalustohankinnat ovat niin kalliita.

Se on sitten ihan oma kysymyksensä, että onko juuri 1435 mm oikeasti järkevä valinta. Nykytietämyksen valossa näyttää kyllä varmalta, että Suomeen alkaa seuraavan 100 vuoden aikana tulla 1435-millisiä rautateitä, todennäköiseltä, että niitä tulee jo seuraavan 50 vuoden aikana ja mahdolliselta, että ensimmäiset valmistuvat jo ennen 40-lukua. Sikäli 1435 mm ei ole niin epäyhteensopiva kuin miltä se nyt vaikuttaa. Mutta siltikin 1524 mm tuntuisi fiksummalta, 1435 kalusto kun on erittäin helppo muuntaa 1524-milliseksi, kun se uutena tilataan. Se, että telistä tehdään yhdeksän senttiä leveämpi, ei ole hirveän vaikea prosessi uudishankinnan yhteydessä. Ja se, että tähän maahan alkaa tällä vuosisadalla vähitellen tupsahdella 1435-millistä rataa, ei varsinaisesti ole mikään kunnon syy sopeutua tuohon muutokseen ratikkaverkon osalta jo nyt, koko verkon muuttuminen kun joka tapauksessa vienee vuosikymmeniä, eikä noin kauas tulevaisuuteen voi sanoa mitään täysin varmaa.
Tässä kohtaa 1000-millinen olisi sikäli turvallinen valinta, että se solahtaa kätevästi lomittain niin 1435- kuin 1524-millisenkin kanssa, senkus laittaa neljä kiskoa sisäkkäin.
1435-millinen ratikka sen sijaan ei kulje samalla väylällä 1524-millisen kanssa oikeastaan mitenkään, koska laiturit käyvät hankaliksi ja ATUa pitäisi laajentaa muutenkin. Paitsi jos siitä ratikasta tekee noin 20-30 cm kapeamman kuin junat. (Mitenkähän lähelle ulommat kiskot voi lomittain olevassa 1435-/1524-millisessä nelikiskoradassa lähimmillään laittaa? Tuo etäisyys kerrottuna kahdella nimittäin kertoo, minkä verran kapeampia ratikoiden pitäisi olla kuin junat, ettei ATU:a tarvitse muuttaa)

1435-millisyyden hyvä puoli 1524-millisyyteen verrattuna tulee siitä, että kalustoa on hankittavissa käytettynä muualtakin kuin Riiasta ja sitä on mahdollista myydä edelleen muuallekin kuin Riikaan. Toki edelleen myyminen on pienempi ongelma, jos kalusto on tehty asentamalla 1435-milliseen ratikkaan 1524-milliset telit, koska ylimääräisiä sopivia 1435-millisiä telejä saattaa lojua jossain muussa samanlaisia ratikoita tilanneessa kaupungissa. 1524-millisiä telejä sen sijaan ei löytyne mistään ylimääräisinä, vaan jos tuollaiselle verkolle halutaan käytettyä kalustoa, on pakko teettää ja hyväksyttää minisarja uusia telejä...

Joka tapauksessa, 1000-millisyys tuottaa lisäkustannuksia 1435- tai 1524-milliseen verrattuna ja sitä käytetään uusissa verkoissa vain aivan erityisistä syistä. Esim. Helsingin pikaratikat (ns. Jokeri-linjat) tulevat 1000-millisinä, koska niiden halutaan olevan yhteensopivia nykyisen olemassaolevan verkon kanssa.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2925


« Vastaus #8 : Kesäkuu 03, 2014, 00:29:19 »

Toisaalta, 1000-millisyys mahdollistaisi yhteishankinnan vaikkapa juuri Jokeri-linjan kanssa. Jos ei nyt heti, niin seuraavalla kierroksella.

1435 mm radan tuloon Suomeen tahtoisin Tuukalta jotain perusteita. Siis muutoinkin kuin Tallinnan tunnelia Helsinkiin asti, se kun on varsin marginaalinen pätkä, eikä taatusti muutoinkaan raitiotieyhteensopiva.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #9 : Kesäkuu 03, 2014, 01:11:43 »

Toisaalta, 1000-millisyys mahdollistaisi yhteishankinnan vaikkapa juuri Jokeri-linjan kanssa. Jos ei nyt heti, niin seuraavalla kierroksella.

1435 mm radan tuloon Suomeen tahtoisin Tuukalta jotain perusteita. Siis muutoinkin kuin Tallinnan tunnelia Helsinkiin asti, se kun on varsin marginaalinen pätkä, eikä taatusti muutoinkaan raitiotieyhteensopiva.

Lähinnä se on tuo Tallinnan tunneli sekä mahdolliset tarpeet yhdistää Suomen ja Ruotsin Lapit toisiinsa rautatiellä.
Tunneli Tallinnaan tiedetään jo nyt kannattavaksi investoinniksi (halvempi kuin Kanaalitunneli, joka sekin on kannattava, vaikka matkustajamäärät ovat paljon matalammat kuin olisivat Helsinki-Tallinna -tunnelissa) ja mitä pidemmälle tulevaisuuteen mennään, sen halvemmaksi ja siten kannattavammaksi tunnelin poraaminen tulee. Nähdäkseni kyse on lähinnä siitä, kaivetaanko se tunneli 30- vai 80-luvulla.
Tämä yhdessä sen kanssa, että EU on virallisesti valinnut standardikseen 1435 mm/25 kV/ETCS -järjestelmän ja tämän mukaisia ympäröivän järjestelmän kanssa epäyhteensopivia, mutta standardia toteuttavia järjestelmiä on jo käytössä Alankomaissa, Italiassa, Belgiassa ja Espanjassa, sekä suunnitteilla lyhyellä aikajänteellä Latviassa ja parinkymmenen vuoden aikajänteellä Liettuassa, Latviassa ja Virossa, saa pitämään erittäin todennäköisenä, että tätä järjestelmää tulee Suomeenkin. Asiaan vaikuttaa vielä lisää se, että nykyinen rautatieyhteys pohjoisen suuntaan kiertää suhteessa nelostien suoraan linjaan huomattavasti, minkä takia on tarve sekä ylipäänsä jonkinlaiselle yhteydelle Helsingistä Lahden kautta Jyväskylään että nopealle yhteydelle Helsingistä Ouluun ja että kyseinen yhteys häämöttää silti sen verran kaukana tulevaisuudessa, että se standardiraideleveyden leviäminen Suomeen on tuollaisen Suomen lävistävän linjan tullessa ajankohtaiseksi jo paljon arkisempi puheenaihe kuin nykyisellään.

Joka tapauksessa Euroopan rautateistä Suomi ja Irlanti lähivuosikymmenten jälkeen ainoat jäljellä olevat, joiden liikenteessä valtionrajoilla on merkitystä. Muualla nykyiset kansalliset firmat liikennöivät ristiin rastiin toistensa verkoilla juurikaan siihen katsomatta, minkä valtion alueella milloinkin mennään. Tällaisessa tilanteessa toki Suomen verkon erilaisuus muihin nähden näkyy aivan erilaisessa valossa kuin nykyisellä eurooppalaisten rautatiejärjestelmien hajaannuksen aikakaudella. Nykyisellään jos jokaisen raideleveys-jännite-kulunvalvonta-ajolankasiksak -yhdistelmän merkitsisi EU:ssa omalla värillään, samalla värillä keskenään tulisivat kartalla väritetyiksi ilmeisesti ainoastaan Saksa ja Itävalta. Siinä ei Suomi paljoa erotu muutenkin kirjavasta joukosta. Mutta, lähitulevaisuudessa se kartta tulee olemaan Suomea ja Irlantia lukuun ottamatta yksi- tai korkeintaan kaksivärinen. Ja silloin siellä laidalla yksi omalla rautatiestandardivärillään merkitty Suomi ei kauaa täysin omalla värillään merkittynä pysyttele.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Ulkomaat  |  Aihe: Raitiovaunut palaavat kaduille Yhdysvalloissa  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina