Satamaradat

[Tehanu Tapola]

Kuinka kauan nämä satamaradat aikovat olla olemassa?

Merisatamiin johtavat radat ainakin kauan - toivottavasti, sillä Suomen vientiteollisuus perustuu merkittäviltä osin rautatiekuljetuksiin satamiin (paperi, selluloosa, puu, metallit, rikasteet). Sen lisäksi Kotkan satamassa on paljon transitoliikennettä (Venäjältä).

Rautatieliikennepaikat, joiden nimessa on "satama":
Kotkan satama, Loviisan satama, Mustolan satama, Otavan satama, Turku satama.

Näiden lisäksi merisatamia, joihin johtaa rautatie on ainakin Haminassa, Kotkassa muitakin, Vuosaari, Hanko, Naantali, Uusikaupunki (Hangonsaari), Rauma, Porin satamat (Mäntyluoto, Tahkoluoto), Kaskinen, Vaskiluoto, Pietarsaari (Alholma), Kokkola (Ykspihlaja), Raahe, Oulu (Oritkari), Kemi (Ajos), Tornio (Röyttä).

Sköldvikissä on rautatie ja satama mutta ne eivät kohtaa suoraan, joten en pitäisi sitä satamaratana.

Sen lisäksi sisämaan satamat, joista minulle ei ole paria yllämainittua useammasta tietoa.

[Ari-Pekka Lanne]

Merisatamaradoista voisi ehkä ohimennen mainita myös Pohjankurun. Hangon satamaan johtavan radan varresta on tainnut aikojen saatossa erkaantua muitakin satamaraiteita, ainakin Tammisaaren satamaan ja Koppnäsinniemeen. Uudessakaupungissa on Hangonsaaren sataman lisäksi olemassa Hepokarin satama, josta liikennöi junalautta Ruotsin Hargshamniin vuosina 1989–1996. Myös Kristiinankaupungin satamaan johtivat ammoin kiskot.

Makean veden satamaradoissa tai -raiteissa vasta "suo" onkin. Kuka niitä kaikkia viitsisi lähteä tutkimaan, tonkimaan, luetteloimaan ja kahlaamaan läpi? Niitä on naulattu mitä eksoottisimpiin paikkoihin, kaikkein pienimpienkin lammikoiden ja purojen rannoille. Rataverkkomme lonkeroiden ulottuvilla olleista järvisatamista ehkä päällimmäisenä tulevat mieleen vuosina 1964–1993 toimineesta "rautakanavasta" kuuluisuuteen ponnahtaneet Suolahden satama ja Jyväskylän Keljonlahti. Jokisatamaradoista tunnetuin taisi olla Porvoon asemalta Porvoon keskustaan johtanut raiteenpätkä, joka purettiin vuonna 2006 henkilöautojen pysäköintipaikan tieltä.

Sen sijaan yleisesti hieman oudommiksi jääneitä ja unohdettuja, mutta – jollei juuri senkin takia – mainitsemisen arvoisia – myös jo aikaa lakkautettuja ja purettuja – sisämaan satamaratoja olivat Juojärven Pöytälahden satamaraide ja Kauttuan sataman raide. Näiden kumpaisenkin penkkaa on edelleen hahmotettavissa maastossa ja ilmakuvissa. Pöytälahden rannalla kuormattiin junanvaunuihin tiettävästi ainakin malmia. Kauttuan satamaraide jatkoi asemalta suoraan veturitallin viertä Pyhäjärven rantaan, kun A. Ahlströmin paperitehtaan sivuraiteelle piti vekslautua vaihteen kautta. Mauri Rautavuoren Rautatie ihan meren keskelle -kirjan s. 119–120 mukaan Kauttuan satamasta käsin liikennöi vuosina 1914–1931 Pyhäjärven laivayhtiö "Viktor Louhi". Vesitse Pyhäjärven rannoilta kuljetettiin Kauttuan satamaan ainakin Rauman Rautatien ostamia höyryveturihalkoja. Tällaisia vastaavia järvi- ja jokisatamaratoja oli Suomi muutama vuosikymmen sitten – rautateiden kulta-aikana – sinisenään.

[Jyrki Längman]

Eikö Munkkiniemen rata kuulu merisataman rataan? Jos kaikki sivuraiteet laskisi omiksi radoiksi olisi myös Ruoholahti, Arabia, Hakaniemi... Niin ja Vuosaari sitten on " uuden sukupolven satamarata" ja sehän lähteee Keravalta?

Merisataman radasta lähti haara munkkisaaren suuntaan ja se ei ollut tuo mainittu Munkkiniemen rata. Munkkiniemessä oli lyhyt kapearaiteinen satamarata joka lähti munkkiniemen rannasta kuusisaarta vastapäätä ja toinen pää oli lähellä nykyistä munkkivuoren ostoskeskusta. raideleveys oli 1000mm eli sama kuin helsingin raitioteillä. kyseinen rata oli osin sama kuin munkkiniemen raitiotie (Ratikat käytti samoja kiskoja Ramseynrannassa).

[Jorma Rauhala]

Vaiko neljä? Munkkiniemen satamaradan joku laskee mukaan, joku toinen taas jättää pois esimerkiksi sen takia, kun kyseessä oli de facto raitiotie.

http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/muut/kuvatmuu/munkkiniemi_1935.jpg

Tuossa SRS:n sivuilta löytyvässä 1935-kartassa näkyy Munkkiniemen satamaraide. Edelleenkin päätepaikalla merenrannassa on jäljellä tuon perin erikoisen yksityisen M.G.Stenius A/B:n sähköraitiotien tavarasataman kivimuuria.

[Antti Tapani Häkkinen]

Eikö Munkkiniemen rata kuulu merisataman rataan? Jos kaikki sivuraiteet laskisi omiksi radoiksi olisi myös Ruoholahti, Arabia, Hakaniemi... Niin ja Vuosaari sitten on " uuden sukupolven satamarata" ja sehän lähteee Keravalta?

Merisataman radasta lähti haara munkkisaaren suuntaan ja se ei ollut tuo mainittu Munkkiniemen rata. Munkkiniemessä oli lyhyt kapearaiteinen satamarata joka lähti munkkiniemen rannasta kuusisaarta vastapäätä ja toinen pää oli lähellä nykyistä munkkivuoren ostoskeskusta. raideleveys oli 1000mm eli sama kuin helsingin raitioteillä. kyseinen rata oli osin sama kuin munkkiniemen raitiotie (Ratikat käytti samoja kiskoja Ramseynrannassa).

Sori mulla meni Munkkiniemi ja Munkkisaari sekaisin.
Sen lisäksi olisi kiva tietää kuin pitkään esim. Joensuu(syväsatama), Varkaus(akoniemi) jne aikovat olla olemassa.

[Simo Virtanen]

Sen lisäksi olisi kiva tietää kuin pitkään esim. Joensuu(syväsatama), Varkaus(akoniemi) jne aikovat olla olemassa.

Tarkoitatko satamina vaiko rautatieverkostoon kuuluvina?

Akonniemi voi hyvin varmaankin niin pitkään kuin VR kuljettaa NEOTin polttoaineita Akonniemen terminaaliin. Sieltä jaetaan koko Itä-Suomen ABC:n, ST1:n ja Shellin polttoaineet.

Joensuun syväsatama voi hyvin ja juuri tänään YLEN radiouutisissa uutisoitiin Saimaan laivaliikenteen kasvavan vauhdilla ja uusia aluksiakin on tilattu. Syynä metsäteollisuuden keskittyminen.

[Riku Outinen]

Sisämaan satamat, joihin on ainakin vielä lähimmän viiden vuoden sisään ollut rautatieliikennettä:

Joensuu, Puhos, Varkaus, Joutseno, Mustola

[Riku Outinen]

Akonniemi voi hyvin varmaankin niin pitkään kuin VR kuljettaa NEOTin polttoaineita Akonniemen terminaaliin. Sieltä jaetaan koko Itä-Suomen ABC:n, ST1:n ja Shellin polttoaineet.

Kyllä, tällä hetkellä kaksi junaa Haminasta ja yksi juna Sköldvikistä viikkoon. Vuosivolyymi n.200kt.

[Antti Tapani Häkkinen]

Akonniemi voi hyvin varmaankin niin pitkään kuin VR kuljettaa NEOTin polttoaineita Akonniemen terminaaliin. Sieltä jaetaan koko Itä-Suomen ABC:n, ST1:n ja Shellin polttoaineet.

No tuo selittääkin viime syksyllä siihtalassa bongatun Joensuusta Pieksämäen suuntaan lähteneen junan joka koostui useista kymmenistä säiliövaunuista.

[Riku Outinen]

Akonniemi voi hyvin varmaankin niin pitkään kuin VR kuljettaa NEOTin polttoaineita Akonniemen terminaaliin. Sieltä jaetaan koko Itä-Suomen ABC:n, ST1:n ja Shellin polttoaineet.

No tuo selittääkin viime syksyllä siihtalassa bongatun Joensuusta Pieksämäen suuntaan lähteneen junan joka koostui useista kymmenistä säiliövaunuista.

Eipä Joensuun suunnasta Varkauteen tuollaisia junia ajella, eiköhän näkemäsi juna ollut Kemiran ammoniakki.

[Simo Virtanen]

Akonniemi voi hyvin varmaankin niin pitkään kuin VR kuljettaa NEOTin polttoaineita Akonniemen terminaaliin. Sieltä jaetaan koko Itä-Suomen ABC:n, ST1:n ja Shellin polttoaineet.

No tuo selittääkin viime syksyllä siihtalassa bongatun Joensuusta Pieksämäen suuntaan lähteneen junan joka koostui useista kymmenistä säiliövaunuista.

Eipä Joensuun suunnasta Varkauteen tuollaisia junia ajella, eiköhän näkemäsi juna ollut Kemiran ammoniakki.

Tai Onttolaan Teboilille menevä, vaikka ei sinne kymmenien vaunujen letkoja kerrallaan ajetakaan.

Onttolassa on siis Teboilin terminaali, josta junalla tuodut polttonesteet ja nestekaasu jaetaan rekoilla Itä-Suomen teboileille.

[Riku Outinen]

Tai Onttolaan Teboilille menevä, vaikka ei sinne kymmenien vaunujen letkoja kerrallaan ajetakaan.

Onttolassa on siis Teboilin terminaali, josta junalla tuodut polttonesteet ja nestekaasu jaetaan rekoilla Itä-Suomen teboileille.

Useiden kymmenien letka sulkee kyllä Onttolan automaattisesti pois. Ennen polttoaineita tuli kerrallaan purkuun 8 vaunun letka, sittemmin käsittääkseni ollut hieman vaihtelevuutta.

Tiedän, Onttolassa tosiaan on Teboilin (ex.Suomen Petrooli) jakeluterminaali. Sinne tulee erilaisia polttoaineita (bensiinit, dieselit, öljyt) Sköldvikistä Sob/Soek-kalustolla, myöskin Haminasta tullut ainakin ajoittain. Nestekaasu (propaani) tullut perinteisesti rautateitse Venäjältä Vgoboilla. Myöskin ajottain erilaisia öljyjä tullut joskus huomattaviakin määriä, Venäjältä.

Nykyään Joensuu on ainoa Teboilin sisämaaterminaali, Kuopio tippui pois jokunen vuosi sitten, mitä myös operoitiin junalla.

[Simo Virtanen]

Nykyään Joensuu on ainoa Teboilin sisämaaterminaali, Kuopio tippui pois jokunen vuosi sitten, mitä myös operoitiin junalla.

Onko sisämaan aktiivisessa käytössä olevia polttoaineterminaaleja muita kuin Teboil Onttolassa ja NEOT Akonlahdessa? Varastoja niin rautatie- kuin vesitieyhteyksillä on toki muitakin, mutta onko mikään muu paikka aktiivisesti käytössä?

Rannikon kaupungeissa on monia polttoaineterminaaleja, mutta niiden polttoaineen tuonti hoidetaan meriteitse.

[Antti Tapani Häkkinen]

Ok, siis näkemäni juna ei mennyt Onttolaan ja vaihtoehdot ovat Kemira ja (epätodennäköinen) Varkaus. Mutta eikös Kemiralle menevät junat ajettaisi Nurmeksen rataa? Näkemäni juna lähti Siihtalasta Pieksämäen suuntaan.

Eli yhteenvedoksi Joensuussa, Puhoksessa, Varkaudessa, Joutsenossa, Mustolassa, Turussa, Vuosaaressa ja Hangossa on vielä aktiivista toimintaa ja Naantalissa, Ajoksessa(, Oulussa?) ja Uudessakaupungissa ainakin jonkun verran. Seuraavaksi herää kysymys että mikä on seuraavaksi lakkautettava satamarata?

[[Tunnus poistettu]]

Mutta eikös Kemiralle menevät junat ajettaisi Nurmeksen rataa? Näkemäni juna lähti Siihtalasta Pieksämäen suuntaan.

Kemiran junat lähtevät Joensuusta Pieksämäen rataa pitkin Viinijärvelle. Sieltä erkanee rata Kemiralle/Siilinjärvelle.

[Tommi Koskinen]

Eli yhteenvedoksi Joensuussa, Puhoksessa, Varkaudessa, Joutsenossa, Mustolassa, Turussa, Vuosaaressa ja Hangossa on vielä aktiivista toimintaa ja Naantalissa, Ajoksessa(, Oulussa?) ja Uudessakaupungissa ainakin jonkun verran.

Onhan niitä vielä muitakin, joihin on rautatieliikennettä, esimerkiksi Kotka, Hamina, Vaskiluoto (Vaasa), Röyttä (Tornio), Ykspihlaja...

Lappohjan sataman rautatieliikennehän elää nyt viimeisiä päiviään.

[Antti Tapani Häkkinen]

Onhan niitä vielä muitakin, joihin on rautatieliikennettä, esimerkiksi Kotka, Hamina, Vaskiluoto (Vaasa), Röyttä (Tornio), Ykspihlaja...

Oho! Unohdin laskuista koko Kotkan, Haminan seudun. Ja onko Ykspihlajassa vielä toimintaa?

[Jyrki Talvi]

Onhan niitä vielä muitakin, joihin on rautatieliikennettä, esimerkiksi Kotka, Hamina, Vaskiluoto (Vaasa), Röyttä (Tornio), Ykspihlaja...

Oho! Unohdin laskuista koko Kotkan, Haminan seudun. Ja onko Ykspihlajassa vielä toimintaa?

Kyllä Ykspihlajassa satama toimii 24/7, 365 tai 366 päivää vuodessa.

[Riku Outinen]

Ja onko Ykspihlajassa vielä toimintaa?

Joo, on Ykspihlajassa on toimintaa. Ykspihlaja on yksi Suomen merkittävimmistä liikennepaikoista.

[Jukka Viitala]

Mä en luokittelisi Haminan ja Kotkan ratoja satamaradoiksi muuten kuin niiltä osin, kun rataverkko jatkuu liikennepaikoilta varsinaiseen satamaan. Molemmilla radoilla on ollut ja Kotkassa on edelleenkin kannattavaa matkustajaliikennettä, laski VR miten osaakin housuunsa. Kaupunkien tavara-asemien kuljetusmäärät olivat parhaimmillaan sellaisia, että ne jättivät satamaliikenteen varjoonsa.

Ne pellet, jotka mukamas muuttivat VR:n liikelaitokseksi, saisivat katsoa peiliin. Jos Kotkasta lähtee joka tapauksessa juna Kouvolaan, niin ei se kilon paketti voi sitä hyydyttää. Oikea korvaus paketin kuljettamisesta Helsinkiin liikkuu alle viiden euron, nykyään VR laskuttaa siitä miltei erikoisjunan hinnan. Paketti otetaan vastaan Kotkassa, siirretään lavalle, lava siirretään Kouvolassa Helsingin junaan, Helsingissä se siirretään terminaaliin, josta laitetaan viesti vastaanottajalle, joka kiittää virkailijaa ja jopa hymyilee. Samassa häkissä on 200 pakettia. 5 euroa. Ei jumankauta. Alle neliö kuormatilaa ja korkeintaan 500 kiloa.

Ai niin, nykyäänhän ei enää saa rahtitavaraa juniin kuin yrittäjänä. Palvelu senkun paranee.

Muutama terveyttä edistävä kilo dynyn tapaista kamaa voisi lennättää nykyisen oikosulussa olevan johdon oikeille raiteille, jos nuo poloiset nyt ylipäätään tunnistavat raiteita semmoiset nähdessään. K54 kisko tekis terää häntäluulle.

Isäukko pyörisi kuin turbiini haudassaan, jos kertoisin, mihin hänen 40-vuotinen työnsä on hukattu. VR:n mies.

[Simo Virtanen]

Ne pellet, jotka mukamas muuttivat VR:n liikelaitokseksi, saisivat katsoa peiliin.

Höpöhöpö, ei vika siellä ole. Vika on VR Groupin toimivassa johdossa ja sitä ohjaavissa omistajanohjausta hoitavissa kansanedustajissa.

On perin ihmeellistä, että liiketaloudellisin perustein toimivat lähettifirmat kuljettavat pikkupaketin halvemmalla Haminasta Havannaan kuin postipakettina VR-Itellan kyydillä Haminasta Haapajärvelle.

[Jukka Viitala]

Haminan "vanhalla" on ollut yksistään 4 "satamarataa" jatkeenaan, eli Tervasaari-Rampsinkari, Haminan pääsatama ennen Hilloa. Hietakylä, josta kiskot kaiketi rullattiin pois joskus 20-luvulla, Lepikon tai Lepikönranta, jossa purettiin puutavaraa sekä Saviniemi, jossa oli nykymittapuulla hyvin vaatimaton öljyterminaali, myöhemmin telakka.

Uudella oli Hillon alapihan jatkeena syväsatama, joka sai jatkoa Hiirenkarista. Samasta radasta oli haarat myös nykyiselle Googlelle eli Summan tehtaille, sielläkin oli satama ja Hillonniemen uudelle, uljaalle öljysatamalle.

Haminanlahden puolella oli vielä selkeästi erillään Hailikari, jonka raide putosi kääntöpöydän vaiheilta lähes laskumäen jyrkkyydellä laituritasoon ja Nuutniemi, johon oli aikoinaan ollut yhteys ensin etelästä, myöhemmin pohjoisesta. Eteläistä yhteyttä ei ilmeisesti koskaan purettu, Hailikarin raidekin oli rakennettu kylmästi sen päälle poikittaissuuntaan. Nuutniemen eteläpuolisella laivaromuttamolla pönötti 80-luvun alkuvuosina romutusta odottava Dr12, en tiedä tuhottiinko se siellä ennen romuttamon loppua vai hinattiinko muualle, alla taisi olla vain 22 kg:n kiskot. Kaupunki suosi erittäin kevyttä kiskotusta ja raidemittakin oli vähän vaihteleva, muutaman kerran oli tyhjävaunuroikkia pompannut kiskoilta eikä kaupungin rataryhmä vaivautunut tarkistamaan tilannetta, joten VR:n pojat kävivät säätämässä raideväliä Ristolla, sisempiä nauloja oli irtoillut sen verran, että veturin poistuttua raide oli kuin purettu, kiskot miltei yhdessä paikoin. Oli kuulemma paikoin ollut reilusti alle 1500 mm ja mitä tuo laippojen väli onkaan, samaa luokkaa. Joku viksu oli aikaa ja rasituksiaan säästääkseen naputellut sisemmät kiskonaulat kierrätyspölleissä olleisiin vanhoihin reikiin eikä kukaan hoksannut, että kevyempi kisko oli myös kapeampi...

Romuttamon tapa puhdistaa laivat polttoleikkauskuntoon oli ilmeisesti yksi syy sen katoamiselle, kun kaikki myytäväksi kelpaava pikkusälä oli irrotettu laivanraadosta, niin se hinattiin ulommas rannasta ja tuikattiin tuleen. Neuvostotroolarit paloivat vain päivän-pari, mutta isommat levittivät savua viikonkin ja ilmeisesti se kävi jonkun nokkaan tuulen käännyttyä kaupungille. Loppu hoituikin sitten Alangin tyyliin.

[Jyrki Talvi]

Huru romutettiin Ruosniemessä Haminan Laivaromuttamon tehdessä konkurssin.

[Antti Tapani Häkkinen]

Ne pellet, jotka mukamas muuttivat VR:n liikelaitokseksi, saisivat katsoa peiliin. Jos Kotkasta lähtee joka tapauksessa juna Kouvolaan, niin ei se kilon paketti voi sitä hyydyttää. Oikea korvaus paketin kuljettamisesta Helsinkiin liikkuu alle viiden euron, nykyään VR laskuttaa siitä miltei erikoisjunan hinnan. Paketti otetaan vastaan Kotkassa, siirretään lavalle, lava siirretään Kouvolassa Helsingin junaan, Helsingissä se siirretään terminaaliin, josta laitetaan viesti vastaanottajalle, joka kiittää virkailijaa ja jopa hymyilee. Samassa häkissä on 200 pakettia. 5 euroa. Ei jumankauta. Alle neliö kuormatilaa ja korkeintaan 500 kiloa.

Ai niin, nykyäänhän ei enää saa rahtitavaraa juniin kuin yrittäjänä. Palvelu senkun paranee.

Eli jos haluat saada vaikka ulkomailta Kotkan satamassa maihin tulleen kameran perille asti, pitää perustaa yritys ja tilata oma juna jos se tulee halvemmaksi kuin sen kuljettaminen muussa junassa? Hyvä VR! Jippii!

[Tuomas Korhonen]

Henkilöjunissa ei kuljeteta rahtia, se on aika yksinkertainen konsepti sisäistettäväksi. Tavarajunan tilaamisen hinnan vertaaminen siihen mitä se kilon paketin kuljettaminen muilla keinoin maksaisi on aika väkinäistä.

Henkilöjunissa ei ole taravaosastoja, missä ne nyssäkät pitäisi kuljettaa?

Tavarankuljetuspalvelu edellyttäisi terminaaleja, seurantajärjestelmiä ja henkilökuntaa, kaikki maksaa. Jos sellainen toiminta ei ole tuottavaa niin miksi siihen pitäisi väkisin lähteä? Pakettipalveluita saa jo postilta, matkahuollolta ja kuriirifirmoilta, ettekö te niiden kautta saa niitä romujanne lähetettyä?