Satamaradat

[Jukka Viitala]

Vaikka tämä nyt ei liitykään otsikkoon, niin bensaa löylyihin...

VR ryssi aikoinaan pienpakettikuljetuksensa perusteellisesti, järjestelmä oli todella toimiva, mutta talon sisällä sitä ajettiin enemmän ja enemmän kumipyörille. Konduktööriosastoissa oli, niin kauan kuin niitä oli, todella väljästi tilaa vaikka norsun kuljettamiseen, mutta jo 90-luvun alussa yöjunissa oli tyhjä konnarivaunu, jossa saattoi pitää vaikka yöjamit, kuten monesti tapahtuikin ja vaunun sisältö kulki samaan aikaan rekan uumenissa hiiiiitaaaasti pitkin nelostietä Ouluun. 30 tonnin tyhjän vaunun eestaaskuljettelu ei ollut kannattavaa, joten helppohan tuo oli pudottaa pois ja järjestää hyttivaunusta osasto konnareille. Tuohonkin olisi mahtunut bussiruumallinen kamaa, mutta eihän tuollaista palvelua tarjottu kuin kysyttäessä. Talon busseihin myytiin kyllä rahtitilaa.

Yrityksillä oli mahdollisuus kuljettaa rahtiaan konduktöörivaunussa tai pikajunaan liitetyssä tavaravaunussa, jossa saattoi keikkua muuten tyhjässä rullakossa se vihon viimeinen kilon paketti, mutta 15 tonnin hinaaminen oli kallista joten naps pois perästä.

Näin päästiin unelmatilanteeseen, jossa kumipyöräliikenteen rahti oli viimeinkin nopeampaa kuin tavarajunien, jotka vartoilivat jok ikistä vastaantulijaa väliasemilla.

Enää ei tarvitsisi muuta, kuin päästä noista etanoista eroon, niin kohtauspaikkoja voisi vähentää entisestään. Sen jälkeen loppujen matkustajien hätyyttely pois järjettömillä liityntävuoroilla ja lopulta kiskot rullalle. Tätähän harjoiteltiin jo 60-luvulla, toimivaa.

Lopuksi bonuksien kotiutus ja autokauppaa perustamaan. Tai liikenneasemaa.

Valtio katselisi tätä kaikkea, kuten tähänkin asti, hyväksyvästi nyökytellen, koska kaikki joukkoliikenteen asiantuntemus on tiettävästi VR:n.

Suomi on ihana maa bisnismiehille, koska rotumme valtaosa on jo geeniperimältään sisisilmäisiä.

[Antti Tapani Häkkinen]

Henkilöjunissa ei kuljeteta rahtia, se on aika yksinkertainen konsepti sisäistettäväksi. Tavarajunan tilaamisen hinnan vertaaminen siihen mitä se kilon paketin kuljettaminen muilla keinoin maksaisi on aika väkinäistä.

Henkilöjunissa ei ole taravaosastoja, missä ne nyssäkät pitäisi kuljettaa?

Tavarankuljetuspalvelu edellyttäisi terminaaleja, seurantajärjestelmiä ja henkilökuntaa, kaikki maksaa. Jos sellainen toiminta ei ole tuottavaa niin miksi siihen pitäisi väkisin lähteä? Pakettipalveluita saa jo postilta, matkahuollolta ja kuriirifirmoilta, ettekö te niiden kautta saa niitä romujanne lähetettyä?

Tiedän että henkilöjunaan ei saa tavaraa. Tarkoitin muita Helsinkiin meneviä tavarajunia (paitsi että onko niitä edes?).
Ja meille ei kyllä yleensäkkään tilata mitään ulkomaalaista. Kyseessä oli pelkkä esimerkki. Asun tosin Mikkelissä, mutta eipä taida tännekkään tavarajunia tulla.

[Tuomas Korhonen]

Helsinkiin ei mene tavarajunia.

Niiden kilon nyssäköiden kuljettaminen tavarajunassa on vielä hölmömpi ajatus kuin henkilöjunassa. Vaikka oikeaan suuntaan olisikin menossa juna, niin yhden paketin liikuttelu on todella tehotonta. Tavarajunilla pysähdykset ovat harvassa joten mahdolliset yhteydet sille paketille on todella rajalliset, ja se vaatisi runsaasti infraa ja työntekijöitä että kappaletavaran käsittely olisi edes mahdollista. Posti ja Matkahuolto hoitavat yksittäisten pakettien kuljettamisen niin paljon paremmin että en ymmärrä miksi sellaista palvelua pitäisi haikailla rautateillekin.

[Juhani Pirttilahti]

Nykyään on hyvä, jos saa edes oman käsimatkatavaransa tai muut kantamuksensa kyytiin junaan, kun tilaa ei ole! Meillä on maailman toiseksi suurimmat junat, ja pienimmät matkatavaratilat?! Kuten sanottua, bussissa on tilaa.

[Tapio Muurinen]

Haminanlahden puolella oli vielä selkeästi erillään Hailikari, jonka raide putosi kääntöpöydän vaiheilta lähes laskumäen jyrkkyydellä laituritasoon ja Nuutniemi, johon oli aikoinaan ollut yhteys ensin etelästä, myöhemmin pohjoisesta. Eteläistä yhteyttä ei ilmeisesti koskaan purettu, Hailikarin raidekin oli rakennettu kylmästi sen päälle poikittaissuuntaan. Nuutniemen eteläpuolisella laivaromuttamolla pönötti 80-luvun alkuvuosina romutusta odottava Dr12, en tiedä tuhottiinko se siellä ennen romuttamon loppua vai hinattiinko muualle, alla taisi olla vain 22 kg:n kiskot.

Hillon poikia kiinnosti tuo Nuutniemen rata. Sehän rakennettiin alun perin etelästä Ahlström Oy:n sotakorvaustelakan tarpeisiin 1946. Pituudeltaan rata oli n. 2 km. Seuraavana vuonna telakan vierestä pohjoispuolelta Waldhoff Oy vuokrasi alueen puutavaran vientiä varten. Kaupunki rakensi 430 m:n radan, laiturin ja sille pariraiteet (a´125 m).  1948 Hamina Oy:lle valmistui Koirakariin n. 400 m:n mittainen pengerretty rata ja päähän samanlainen kaksipuoleinen purkulaituri kuin Waldhoffille pariraiteineen. Syksyllä 1948 rakennettiin vielä Nuutniemen radan itäpuolelle aivan meren rantaan "Laivauksen raide" Haminan Laivaus Oy:tä varten. 1952 rakennettiin Hailikariin Uuraan Puuvienti Oy:lle Nuutniemen radasta ratapenkka; rata valmistui seuraavana vuonna. Kaikki raiteet erkanivat siis Nuutniemen radasta ja vaunut vietiin perille yleensä painamalla. Hailikariin tuli oma laivalaituri, jonne ensimmäinen laiva saapui heinäkuussa 1954.

Uusi yhteys Nuutniemeen valmistui pohjoisesta 1957, kun Poitsilan ratapiha saatiin lopulta valmiiksi. K43-kiskotus yhdistettiin vanhaan Nuutniemen rataan. Samoihin aikoihin myös "alapiha" l. Keskiratapiha alkoi olla lähes valmis. Nuutniemen rata voitiin näin ollen katkaista etelän suunnasta. Hailikariin vedettiin uusi yhteys vanhan Nuutniemen radan yli; lähtö suunnilleen kääntöpöydän ja Hillon luvanantokopin seutuvilta. Lasku/nousu oli jyrkkä. Vaikka sen "sata kertaa" paikalla pyörin, en muista, jäikö vanha Nuutniemen rata tosiaan uuden Hailikarin radan alle, vai katkaistiinko vain kiskonmitan verran. Yhteys Koirakariin hoitui Poitsilasta uutta linjausta käyttäen. Myös Waldhoff oli lopettanut jo aiemmin, eikä tarvinnut ratayhteyttä. Yhteys Ahlströmin telakalle säilyi uutta kautta, vaikka telakka oli hiljentynyt. Myöhemmin samaa telakan raiteistoa käytti Zeofinn, joka alkoi rakentaa telakan alueelle 1966.  

Joskus 1960-luvulla, kun jouluna Hillon luvanantokoppi oli miehittämätön (harvoja kertoja vuodessa), kannettiin naapurin Matin kanssa resiina ratapihan yli Nuutniemen vanhalle radalle ja lähdettiin ajelemaan. Käytiin Poitsilan tulovaihteella saakka. "Rantojen miehiä" käveli pimeässä, heikossa lumisateessa samaan aikaan radalla. Pelästyttiin puolin ja toisin. - Resiina-lainaus palautettiin nätisti samaan paikkaan. Pikkupoikana oli joukkohupia myös ajaa "surmanajoa" Laivauksen purkuraiteen kaltevalla luiskalla, joka oli vanhoilla laivan kylkipelleillä päällystetty. Toisella puolella kiskot ja vaunuja, toisella meri. Kertaakaan ei kastuttu.

Mainittu Dr12 2231 tuli Haminaan romutettavaksi 27.3.1990, mutta vietiin pois reilun vuoden kuluttua 14.6.1991 lähes samassa kunnossa http://vaunut.org/kuva/31223?u=832&tag0=1%7CDr12%7C2231 Koirakarin laivaromuttamon alueelle vedettiin pari uutta raidetta lisää täyttömaalle. Ne olivat vahvemmasta kiskosta.  

[Jukka Viitala]

Hailikarin raide oli vedetty niin läheltä vanhaa Nuutniemeä, että pölkyt olivat päällekkäin ja heti tämän jälkeen Hailikarin raide sananmukaisesti sukelsi pehmeikölle, vanhaa rantaviivaa tms, josta se nousi Hailikarin laituritasoon. Oli aika villiä seurata Voivotin sukellusta pusikkoon. Olin rakentelemassa ratapihaa reilut 30 vuotta sitten ja hommaa tuli seurattua aika läheisesti lekanvarsitasolta.

Pikkupoikana Punaisen Kuurin edessä oli myös raide, joka alkoi syväsatamasta ja jatkui miltei Hillon aseman tasalle, mutta loppuosa penkasta oli luhistunut ja kiskot keikkuivat ilmassa. Ehjälle pätkälle oli työnnetty muutama G-vaunu, jotka olivat siinä kunnossa, ettei lokkien tarvinut juurikaan väistellä niitä ja samoilla paikoilla oli vierivieressä uponneita/upotettuja sataman laatikkoproomuja, joita veneellä töihin kulkeneet rautatieläiset käyttivät laitureinaan. Oli aikasen jännää seutua pikkupojalle...

[Jukka Viitala]

Mua on mietityttänyt Haminan satamaratojen rakentamisjärjestys, kartoissa näkyy Rampsinkarille raiteet jo 30-luvun alussa, mutta Ristniemen saha oli vasta aluillaan Tervasaarella ja nykyisen veneaseman kohta on pelkkää rimaa, tuskin sitä on Ristiniemestä uitettu, jätepuu poltettiin rimahelvetissä lasitehtaan lakattua. Yksityisradalla oli Hietakylän satamaan raiteet, jotka on kaiketi purettu heti valtion aikana. Tervasaaren laituriraiteelle on varmasti ollut yhteys pohjoisesta ennen Rampsinkarin raiteiden rakentamista, saaren eteläpäässä ei ollut tilaa vaihteelle. Vanha veturitalli oli Panimokadun länsipuolella ja tallille ajettiin etelästä, mutta Lepikon raide olisi mennyt talliraiteiden poikki, joten Lepikko on rakennettu vasta uuden tallin valmistuttua? Vanha talli toimi varastona vielä 80-luvun alussa.

Ristiniemessä oli melkoisen kattava kapsuverkko, jonka näkyvin jäänne on Lasirannasta pitkin rantaviivaa pohjoiseen kaartava penger, jossa oli vielä 1970-luvulla muutamia pöllejäkin ratanauloineen, en tiedä nykytilaa. Vetovoimana on kuitenkin ollut lihasvoima. Tuosta olisi hienoa saada kartta.

[Esa Väätäinen]

Iisalmessakin oli satamarata.
 Ote kirjasta Iisalmen kaupungin historia 1860-1930:
(...satamarataa jonka rautatiehallitus rakennutti v.1907.Normaalilevyinen satamaraide erkani pääraiteesta 46 m pohjoispuolella Iisalmen aseman pohjoista tulovaihdetta ja päättyi 1,51km:n pituisena Poroveden rantaan kaupungin satamalaiturille. Kartalla aina pohjoiselle kivilaiturille, mutta käytännössä pakkahuoneen kohdalle. Johon nyt oli rakettava uusi kivilaituri. Satamaradan rakennuskustannukset olivat 51535 mk. Raiteen pitävät kunnossa valtionrautatiet, mutta satamalaiturin kunnossa pito kuuluu kaupungille.)
Myöhemmin tätä satamarataa laajennettiin, sen käyttö oli vielä 1970 luvulla vilkasta sahan ansiosta hiipuen 1980 luvulla.
Rata purettiin 1990 luvun alussa. Radasta ei ole enää muuta muistoa kuin muailman pienin ravintola joka oli ennen VR:n taukotupa. Ravintola sijaitsee Iisalmen satamassa. Tosin taukotuvan alkuperäinen paikka oli nykyisestä paikasta n.300m itään.

[Juhani Pirttilahti]

Tuli UIC:n aineistossa vastaan sellainen kuin "Rapasaari satama" koodilla 00070... mistä on kyse?

[Pekka Porkkakoski]

Tuli UIC:n aineistossa vastaan sellainen kuin "Rapasaari satama" koodilla 00070... mistä on kyse?

Vanhaa perua. Vastuullinen henkilö ei ole tiennyt missä Rps on joten säilytti sen luettelossa. Ehkä pitäisi auttaa ja kertoa, ettei satamassa ole merta nähnytkään!

[Marko Manninen]

Vaasassa puuhataan satamaradan kunnostusta ja sähköistystä. Tulipa vaan mieleen, kuinka kannattavaa olisi ajaa matkustaja vaunuilla satamaan saakka parikertaa päivässä. Uumajan laivaliikenne on ollut koko ajan nousussa siitä lähtien, kun "uusi" laiva tuli reitille. Uutta laivaa suunnitellaan kovaa vauhtia tähän liikenteeseen. Kulkeeko sinne millainen linja-auto verkosto tällä hetkellä? Onko paikallisilla tietoa tästä. Eipä tästä nyt ihan Turun vertaista liikennettä saataisi, mutta ehkä kannattava.

[[Tunnus poistettu]]

Linjuri 13 ajaa rautatieasemalta suoraan satamaan n. tunti ennen laivan lähtöä. Paluuvuoro asemalle 10 min saapumisen jälkeen. Linja 5 ei aja aivan sataman viereen, lähelle kuitenkin. 15 ajaa samaan paikkaan kuin 5.

Mutta olisihan se kiintoisaa että junat jatkaisivat Vaskiluotoon saakka. Se voitaisiin rakentaa siihen mistä se oli purettu 10 vuotta sitten.

Ja muuten, terminaalin sisällä on kyltti joka osoittaa junayhteyttä. Kyltti on Silja Linen ajoilta...

[Panu Breilin]

Vaasassa puuhataan satamaradan kunnostusta ja sähköistystä. Tulipa vaan mieleen, kuinka kannattavaa olisi ajaa matkustaja vaunuilla satamaan saakka parikertaa päivässä. Uumajan laivaliikenne on ollut koko ajan nousussa siitä lähtien, kun "uusi" laiva tuli reitille. Uutta laivaa suunnitellaan kovaa vauhtia tähän liikenteeseen. Kulkeeko sinne millainen linja-auto verkosto tällä hetkellä? Onko paikallisilla tietoa tästä. Eipä tästä nyt ihan Turun vertaista liikennettä saataisi, mutta ehkä kannattava.

Nykyisessä satamaan laivan lähtö- ja tuloaikoina menevässä linja-autossa on pääosin hyvin vähän matkustajia, monelle laivavuorolle ei ainuttakaan. Silloin kun laivajunat viimeksi kulkivat 90-luvun alussa myös niissä oli vähän matkustajia (minkä vuoksi ne sitten loppuivatkin), vaikka laivaliikenteen matkustajamäärät olivat taxfree-aikaan paljon isommat kuin nykyään.

Laivajunassa olisi myös se ongelma, että laivan aikataulut vaihtelevat viikonpäivästä toiseen eivätkä ne sovi yhteen junien aikataulujen kanssa.

[Jaakko Hakala]

Vaasassa puuhataan satamaradan kunnostusta ja sähköistystä. Tulipa vaan mieleen, kuinka kannattavaa olisi ajaa matkustaja vaunuilla satamaan saakka parikertaa päivässä. Uumajan laivaliikenne on ollut koko ajan nousussa siitä lähtien, kun "uusi" laiva tuli reitille. Uutta laivaa suunnitellaan kovaa vauhtia tähän liikenteeseen. Kulkeeko sinne millainen linja-auto verkosto tällä hetkellä? Onko paikallisilla tietoa tästä. Eipä tästä nyt ihan Turun vertaista liikennettä saataisi, mutta ehkä kannattava.

Kaikki eivät radan kunnosta ole kiinnostuneita, enemmänkin uutta satamatietä yritetään puuhata. Mustasaaren kunta ehdotti radan parannusta, Vaasassa osa on sen puolella, osa ei..

[Antti Tapani Häkkinen]

Vaasassa puuhataan satamaradan kunnostusta ja sähköistystä. Tulipa vaan mieleen, kuinka kannattavaa olisi ajaa matkustaja vaunuilla satamaan saakka parikertaa päivässä. Uumajan laivaliikenne on ollut koko ajan nousussa siitä lähtien, kun "uusi" laiva tuli reitille. Uutta laivaa suunnitellaan kovaa vauhtia tähän liikenteeseen. Kulkeeko sinne millainen linja-auto verkosto tällä hetkellä? Onko paikallisilla tietoa tästä. Eipä tästä nyt ihan Turun vertaista liikennettä saataisi, mutta ehkä kannattava.

Kaikki eivät radan kunnosta ole kiinnostuneita, enemmänkin uutta satamatietä yritetään puuhata. Mustasaaren kunta ehdotti radan parannusta, Vaasassa osa on sen puolella, osa ei..

Vaasassahan on puhuttu raideyhteydestä lentoasemalle. Tällöinhän voisi sahata joku juna reittiä lentoasema-rautatieasema-Vaskiluoto

[[Tunnus poistettu]]

Seuraavanlainen ratkaisu voisi olla sopiva: Höstvedentien viereen rakennetaan seisake jolta lähtee lentokenttälinja-auto terminaalille. Toinen vaihtoehto on sitten pistoraide tornin ja lentokoneiden rullausalueen välissä.

Junat kulkevat reittiä Vaskiluoto-Vaasa-Lentoasema-väliä. Sitä voitaisiin liikennöidä vaikkapa poistuvalla Sm 2-kalustolla tai veturivetoisilla peräyttäen (kohdissa joissa ei ole mahdollisuutta vaihtaa veturia toiseen päähän).

Normaaleilla taajamajunilla voisi olla yhteys Vaskiluoto-Vaasa-Höstvedentie...Seinäjoki. Toinen vaihtoehto olisi Mustasaaren aseman käyttöönotto ja sieltä olisi linja-autoyhteys lentokentälle.

Vaskiluodossa junat voisivat ajaa siihen mihin ne 15 vuotta sitten ajoivat, siinä on vielä laiturikin tallessa.

Pikkutaajamajunalle voisi olla seuraavanlainen: Vaskiluoto-Wasalandia-Vaasa-Huutoniemi-Mustasaari-Lentoasema. Tämä vaatisi neljän vanhan ja yhden uuden seisakkeen käyttöönottoa.

Mutta lopuksi, tämä olisi kallis projekti ja epä-kannattava Vaskiluotoa ja Runsoria lukuunottamatta.

[Jaakko Hakala]

Seuraavanlainen ratkaisu voisi olla sopiva: Höstvedentien viereen rakennetaan seisake jolta lähtee lentokenttälinja-auto terminaalille. Toinen vaihtoehto on sitten pistoraide tornin ja lentokoneiden rullausalueen välissä.

Junat kulkevat reittiä Vaskiluoto-Vaasa-Lentoasema-väliä. Sitä voitaisiin liikennöidä vaikkapa poistuvalla Sm 2-kalustolla tai veturivetoisilla peräyttäen (kohdissa joissa ei ole mahdollisuutta vaihtaa veturia toiseen päähän).

Normaaleilla taajamajunilla voisi olla yhteys Vaskiluoto-Vaasa-Höstvedentie...Seinäjoki. Toinen vaihtoehto olisi Mustasaaren aseman käyttöönotto ja sieltä olisi linja-autoyhteys lentokentälle.

Vaskiluodossa junat voisivat ajaa siihen mihin ne 15 vuotta sitten ajoivat, siinä on vielä laiturikin tallessa.

Pikkutaajamajunalle voisi olla seuraavanlainen: Vaskiluoto-Wasalandia-Vaasa-Huutoniemi-Mustasaari-Lentoasema. Tämä vaatisi neljän vanhan ja yhden uuden seisakkeen käyttöönottoa.

Mutta lopuksi, tämä olisi kallis projekti ja epä-kannattava Vaskiluotoa ja Runsoria lukuunottamatta.

Siihen mihin junat 15 vuotta sitten ajoivat ei ole raideyhteyttä. Toiseksi VR ei ole halukas pysähdyksien lisäämiseen. Kolmanneksi Wasalandian seisakkeella ei ole enää laituria. Neljänneksi Vaasassa on monesti nähty, kuinka tällaisista investoinneista on tullut ikuisuusprojekteja (esim. lähemmäs kymmenen vuotta rakennettavaksi aiottu jalkapallostadion).

[Antti Tapani Häkkinen]

Tuli UIC:n aineistossa vastaan sellainen kuin "Rapasaari satama" koodilla 00070... mistä on kyse?

Vanhaa perua. Vastuullinen henkilö ei ole tiennyt missä Rps on joten säilytti sen luettelossa. Ehkä pitäisi auttaa ja kertoa, ettei satamassa ole merta nähnytkään!

Rapasaari satama on mulle tuntematon mutta Rapasaari löytyy kyllä: http://vaunut.org/kuvat/?paik=rapasaari

[Antti Tapani Häkkinen]

Kysymys: Oliko Savilahden raiteet eli Mikkelin satamarata oikea satamarata vai enemmänkin osa Mikkelin ratapihaa

[Jukka Voudinmäki]

Kysymys: Oliko Savilahden raiteet eli Mikkelin satamarata oikea satamarata vai enemmänkin osa Mikkelin ratapihaa

Jos se olisi ollut osa Mikkelin ratapihaa, raiteita ei olisi mainittu syrjäraidejulkaisuissa. Oli siis.

[Antti Tapani Häkkinen]

Kysymys: Oliko Savilahden raiteet eli Mikkelin satamarata oikea satamarata vai enemmänkin osa Mikkelin ratapihaa

Jos se olisi ollut osa Mikkelin ratapihaa, raiteita ei olisi mainittu syrjäraidejulkaisuissa. Oli siis.

Mainittu missä?

[Jukka Voudinmäki]

Kysymys: Oliko Savilahden raiteet eli Mikkelin satamarata oikea satamarata vai enemmänkin osa Mikkelin ratapihaa

Jos se olisi ollut osa Mikkelin ratapihaa, raiteita ei olisi mainittu syrjäraidejulkaisuissa. Oli siis.

Mainittu missä?

Tarkoitan syrjäraidejulkaisuilla aivan yleisellä tasolla. Mainittuja julkaisuja ovat olleet mm. aikansa Aakkoselliset luettelot liikennepaikoista, Käskylehdet, Liikennepaikkojen välimatkat, Epäitsenäiset liikennepaikat jne... ja mitä kaikkia niitä onkaan ollut.

[Antti Tapani Häkkinen]

Onko Turun kantasatamaan nykyään minkä verran liikennettä?

[Jimi Lappalainen]

Onko Turun kantasatamaan nykyään minkä verran liikennettä?

Ainakin sen verran mitä rautajuna on ollut kulussa. Sen vaunut viedään kantasatamaan ja tyhjennetään laivaan. Juna kuljettaa terästä Hämeenlinnasta vientiin. (Näin olen ymmärtänyt.)

Schenkerin terminaalille on satunnaisesti Vgk-vaunuliikennettä.

[Jari Välimaa]

Satamien yms. ratapihojen verkkoselostukset sekä raiteistokaaviot vuodelta 2018 alkavat ilmestyä.

https://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/rautateiden-verkkoselostus/yksityisraiteiden-haltijoiden-verkkoselostukset#.WmrsF2hl_rc