Jyri Lehtinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 4
|
« : Elokuu 21, 2014, 11:19:18 » |
|
Uuden Seelannin Great Ride -pyöräilymatkailureitteihin tutustuessa esiin nousi vanha ratapohja, jota hyödynnettiin retkeilyreittinä. Lisää luotettavia lähteitä huutava, englanniksi kertovan Wikipedian Rail Trail -artikkeli ( http://en.wikipedia.org/wiki/Rail_trail) kuvaa erilaisia ratapohjien uudelleenkäyttötapoja. Sivumaininnan osaan jää täkäläisittäin potentiaaliset hiihtolatupohjana ja moottorikelkkaurana käyttämiset. Selkeästi ratapohjaa hyödyntävinä reitteinä miellän Mierontie moottorikelkoille ja resiinoille osoitetut pätkät. Vanhat kiskot estää kuitenkin ainakin miellyttävän pyöräilyn uralla. Pölkkyjen varominen tekee patikoinnistakin hieman vaativampaa. Onko jossain päin Suomea, vaikkapa yli kolmen kilometrin pätkää, matkailijan retkikohteeksi soveltuvaa vanhaa ratauraa kiskoitta? Onko jossain kohdetta, jota peräti markkinoitaisiin vanhana ratapohjana? Forssa-Jokioinen väliltä löytyy pitkä ratapohjan pätkä, joka ei varmaankaan tarjoa erityisiä viboja matkailijalle. Rantaradan oikaisuissa lienee rakennushistorian ja maastonmuotojen puolesta enemmän potentiaalia. Onko niitä kuitenkaan hyödynnetty matkailijoiden houkutteluun?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2614
|
« Vastaus #1 : Elokuu 21, 2014, 11:39:36 » |
|
Esim. Karkkilan radan ratapohjaa voi kävellä pitkän matkaa, se on hyvänä kävelytienä ja osaksi tien nimi onkin Karkkilan rata.
Eikös Kuusamon kenttäradan pohjasta ole tehty jonkinmoinen matkailunähtävyys?
Sittenhän on vahvasti uudelleenkäytetty Baana Helsingin keskustassa, sisältäen myös Pikkubaanan.
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Jaakko Tuominen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 172
|
« Vastaus #2 : Elokuu 21, 2014, 18:50:43 » |
|
Loviisan kapearaiteisen penkka moottoritien ja Lotilan välillä. Aiemmin oli autolla ajettavissa motarin ja Ämmälän välinen osuus mutta en tiedä nykyistä kuntoa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ari Palin
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 893
|
« Vastaus #3 : Elokuu 21, 2014, 21:13:36 » |
|
Eikös Kuusamon kenttäradan pohjasta ole tehty jonkinmoinen matkailunähtävyys?
Kuusamon kenttäradan pohjaa on tosiaan tänä vuonna alettu markkinoida matkailukohteena lähinnä sotahistorian kannalta, mihin liittyen sinne on pystytetty opastustauluja. Olisiko se Suomen ensimmäinen rautateihin liittyvä matkailureitti, jota ei voi kulkea kiskokulkuneuvolla? Baana voi toki olla siinä rajoilla. Se ei taida kuitenkaan olla varsinainen turistikohde. Inkeroinen - Hamina -ratapenkka (26 km) on käveltävissä ja pyöräiltävissä lähes kokonaan, mutta mitään matkailustatusta silläkään ei ole. Tuli käveltyä kyseinen pätkä läpi kesällä 2006. Taivalkosken radan penkasta saisi erämaareitin, joko resiinoilla tai ilman. Varsinkin ensimmäinen tapa vaatisi ratalinjan raivaamisen kasvillisuudesta, sillä linja on kasvamassa hyvää vauhtia umpeen. Saa nähdä, mikä on Sallan radan tulevaisuus. Muutetaanko se mahdollisesti resiinareitiksi vai peruskorjataanko ja avataan uudelleen osana Soklin ja/tai Alakurtin raideyhteyttä. Viro on tässäkin Suomea edellä. Ratalinja Riisipere - Haapsalu on muutettu reilut 50 km pitkäksi kevyen liikenteen väyläksi. Tosin siellä on ehdotettu ko. rataosan uudelleenrakentamista osana uutta rautatiebuumia. Myös Tallinnassa osa satamaradan penkasta on pyörätienä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Kuusinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 343
|
« Vastaus #4 : Elokuu 21, 2014, 21:34:23 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #6 : Elokuu 22, 2014, 15:41:49 » |
|
Viro on tässäkin Suomea edellä. Ratalinja Riisipere - Haapsalu on muutettu reilut 50 km pitkäksi kevyen liikenteen väyläksi.
Tuskin nyt sentään KLV:ksi. Kyseinen ilmaus ja konsepti kun on maailmassa ainutlaatuinen ja käytössä vain Suomessa. Aika kuvaavaa on, että edes Suomen ruotsinkielinen lakiteksti ei tunne käsitteelle mitään vastinetta, vaan puhuu "väylästä jalankulkijoille, pyöräilijöille ja mopoilijoille". Väittäisin virolaisten tehneen ratapohjan paikalle ulkoiluväylän. Ero on siinä, että kevyenliikenteenväyliä on ihan luontevaa rakentaa vaikka kaupungin keskustaan, mutta ulkoiluväylää ei. Ja se on erittäin merkittävä ero Suomen ja muun maailman liikennesuunnittelujen välillä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Pauli Ruonala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 83
|
« Vastaus #8 : Elokuu 28, 2014, 10:47:40 » |
|
Kun Simola-Lappeenranta-rata purettiin silloinen RHK kaivoi kaikki rummut pois ja purki sillan Raipossa, ks. http://vaunut.org/kuvasivu/9349 . Syy tähän toimenpiteeseen jäi epäselväksi, Suomessa entinen ratapohja on yleensä siirtynyt sellaisenaan kunnalle ja sitä on käytetty paikallistienä. Linjan nykytilaa voi katsastella Kansalaisen karttapaikan ilmakuvista, kartassa rata ei enää näy. Muita entisiä (kapeita) ratalinjoja joilla voi pyöräillä: Fiskars-Pohjankuru on nyt autotienä, viimeeksi kun kävin autoliikenne oli liikennemerkillä sallittu vain etelästä eli Pohjankurusta pohjoiseen päin. Harvialan metsärata on nyt autotienä. Konnunsuo-Muukko-radan linja on kuljettavissa ainakin Muukon päässä. Kuurilan metsäradan eteläpuoli on osin metsätienä, välillä on pätkä missä pyörää täytyy taluttaa. Kansalaisen karttapaikassa linjalla on nimet "Ratatie" ja "Vanha Sahantie". Riihimäki-Loppi länsipää, Kormu-Kesijärvi. Kaupunkialueella linjaa ei näy. Virkkala-Ojamo on nyt virallinen pyörätie. Vuojoen metsärata on Vuojoen päässä pyörällä kuljettavissa, itäpää on metsätienä. Muita purettuja ratoja löytyy Wikipedian sivulta "Luettelo Suomen kapearaiteisista rautateistä".
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jukka Viitala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 283
|
« Vastaus #9 : Syyskuu 18, 2014, 20:57:55 » |
|
Kuurilan keskiosa on kulkukelvotonta, kasvanut likimain umpeen ja eteläpäässä on metsäkoneurakoitsija tehnyt parhaansa penkan tuhoamiseksi.
Honkataipaleella on vanha radanvierustie ajokunnossa.
Tirvan radan pohjoispää on pilattu vesijohtoa asennettaessa, Salpausselän mäki on kuitenkin jäljellä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Jukka Viitala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 283
|
« Vastaus #11 : Elokuu 06, 2022, 07:24:57 » |
|
Ajelin 3 viikkoa sitten Forsan Paanan läpi (työ)-autolla eli Ravitallinkatu-kuntaraja, josta paana jatkuu Jokioisten keskustaan autenttisen levyisenä. Forssan puolella leveäharteiset pyöräilijät ei mahtuneet kapsupenkalle ja se on levitetty sekä tietty madallettu tiehöylällä. Alkuperäistä ratapenkkaa ja kivirumpu on onneksi säästynyt noin 100 m raviradan lounaispuolella, josta kohti keskustaa penkka on jäänyt raviradan alle ja Rautatienkadun vierellä penkka on kevarina, leitettynä 3 metriseksi Rajakadulle. Veturitallit jäivät Vesihelmen parkkipaikan alle, mutta Kehräämön rata on Yhtiönkadulle saakka koskemattomana, samoin "Eiffel"silta Loimijoen yli. Muistaakseni Eiffeliin edes löysästi liitetty silta oli Jokioisten keskustassa, mutta annetaan tuo anteeksi, hyvä että nimi säilyy. Joxun 3-aukkoinen silta oli kaiketi tarkoitettu siirtomaihin lyhytaikaiseen, parin vuoden käyttöön, mutta meillä se kesti 75 vuotta kuten naapurin papan Corolla, jonka suunniteltu elinkaari oli 5 vuotta...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 814
|
« Vastaus #12 : Elokuu 06, 2022, 12:12:00 » |
|
Kehräämön rata on Yhtiönkadulle saakka koskemattomana, samoin "Eiffel"silta Loimijoen yli. Vuonna 1928 Oy Forssa Ab osti Valtionrautateiltä Kone ja Siltarakennus Oy:n vuonna 1890 valmistuneen 10-ristikkoisen ratasillan, joka oli ollut Kymijoen Korkeakoskenhaarassa Osolankoskella, Kymin asemalta hieman Kotkaan päin. Se oli jo aiemmin poistettu radasta Kotkan rataa perusparannettaessa raskaammalle tavaraliikenteelle. Vapaussodan jälkeen rakennettua puista Loimijoen ylittävää ratasiltaa purettiin sitä mukaa syksyllä 1928 kun korvaavaa terässiltaa saatiin asennettua paikalle. Hankitun Osolankosken ratasillan kokonaispaino on 25 tonnia, pituus 21,5 m, leveys 2,5 m ja korkeus 2,25 m. Vapaa korkeus Loimijoen pinnasta oli 1,7 m eli kutakuinkin sama kuin oli ollut alkuperäisellä teräsrakenteisella levypalkkisillalla m/1899, eli laivalla siitä ei päässyt ali. Osolankosken silta saatiin paikalleen syyskuun lopulla 1928 ja on siinä tänäpäivänäkin. Sähköjunat liikennöivät sillalla vuoteen 1973 saakka, mutta nykyään sitä käyttävät jalankulkijat ja pyöräilijät. Yleiseksi kaupunkialueeksi entinen teollisuusalue avattiin 1990-luvulla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lasse Reunanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 89
|
« Vastaus #13 : Elokuu 08, 2022, 02:54:43 » |
|
Honkataipaleen ratapohjaa pitkin menee Ristiina-Mäntyharju välinen moottorikelkkaura. Orraintaipaleessa on luiskat molemmissa päissä kunnossa ja kovapohjaiset, sitä hyödyntävät melojat ja pienveneilijät siirtäessään kalustoa Kuolimon ja Saimaan välillä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lasse Reunanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 89
|
« Vastaus #14 : Elokuu 08, 2022, 03:09:54 » |
|
Itse olen moottorikelkalla vajaa kymmenen vuotta sitten ajanut Taivalkosken rataa jostain Pesiönkylän pohjoispuolelta Taivalkosken Metsäkylään, eli Korvuan liikennepaikalle. Ei liene virallinen kelkkareitti, mutta ainakin paikallisliikenteessä yleisessä käytössä. Ihan tarkkaan en ole kartalla, missä kohti liityttiin radalle Suomussalmelta tullessa, koska oli paikallinen opas reissussa mukana, niin joka hetki ei tullut itse karttaa seurattua aivan tarkoin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|