Kapeat kiskot Suomessa nykyisin

[Juha Puusaari]

Linnanmäen kapearaiteinen vuoristorata on vielä käytössä ja täyttää nyt 60 vuotta.

Jos nyt ei kuitenkaan annettais epätäsmällistä tietoa; jos tarkoitit että se tänään täyttäis 60 vuotta. Täsmällinen syntymäpäivä jolloin Linnanmäen Vuoristorata täyttää 60 vuotta on 13. 7.

[Mika Hakala]

No jos nyt jotai huuhaa-ratoja, kuten leikkipuisto esimerkissä, niin Luumäen Urontieltä puretulle tasoristeykselle vievällä Liholantiellä on kapsu. Olisko ollut jokun betonimylly tai muu vastaava asetettu kiskoille, oli tehty tasoylitys soratien kanssa.

"Muu vaara" merkillä lisäkilvin "kiskot" huomioitu tien käyttäjiä. Rohkea veto tekijältä, kun eihän se kauhean raskas työntää ole. Taisi olla vielä jokun hirsirakenteinen punainen nelikulmainen viljasiilo samalla tontilla. Ja kirkonkylältä päin lisäkilpenä teollisuusalue.

[Turo Takanen]

Jannelle: tuo höyrysäiliöveturi sijaitsee jossakin Kotkan sataman alueella. Tarkempaa sijaintia en tiedä. Vorgista löytyi tällainen kuva ko. veturista:

http://vaunut.org/kuva/58678?lat=60.48063&lon=26.9227

Katsokaapas hieman tarkemmin. Olen kyllä kuvaa lisätessäni asettanut siihen koordinaatit, joiden perusteella sijainnin voi katsoa esimerkiksi Kansalaisen karttapaikasta.

Kyseinen veturi sijaitsee siis Kotkamills Oy:n (ent. Enso-Gutzeit / Stora Enso Kotkan tehtaat) tontilla. Tarkka sijaintipaikka on keskuskonekorjaamon ym vieressä oleva pysäköintialue. Tehtaan hakeasemalle menevä raide kulkee tuosta vierestä. Kansalaisen karttapaikan karttakuvassa kiskot näyttävät loppuvan todellista aikaisemmin. Toisaalta lastausaseman raidetta ei ainakaan enää ole ja taitaa yhteys impregnointitehtaan raiteellekin olla jo katkaistu.

[Jukka Viitala]

En tiedä, onko enää jäljellä, mutta 80-luvun vaiheilla Mustamaan linnakkeella Virolahdella oli otsikon mukaisesti kiskot. 40-luvun ratapölkyt olivat kadonneet aikoja sitten, mutta kiskot keikkuivat maan ja taivaan välillä saaren kaakkoiskulmalla. Ennen tutkan keksimistä linnakkeilla oli valonheittimet ja niiden toimiessa vihollinen suuntasi tulituksensa kohti heitintä, joten kalliin optiikan suojelemiseksi piti keksiä kikka jos toinenkin. Mustamaalla valonheitin saatiin kallion sisään ja koko hökötys raiteineen on varmaan tänäkin päivänä pystyssä, koska saareen ei päästetä vandaaleja.

Samantyyppisiä valaisuraiteita olen löytänyt myös Kilpisaaresta, mutta heittimen suojana on ollut vain kivimuuri ja kiskot on siirretty aikoja sitten venetelakoihin.

Venäläisten linnoittamissa saarissa on lähestulkoon aina ollut rautatie, mutta nuoremmissa kohteissa on ollut raiteita vain linnoitustyön ajan tai mahdolliselle miinavarastolle, onhan jokaisen miinanlaskijan kannella kapeat raiteet ja ainakin Kukio sekä Ruissaari ovat pidätelleet sisällään räjähdysaineita hiukan enemmän kuin hyvinvoivan saaren olettaisi pitävän. Kiskoja ei kummassakaan ole, mutta vanhoja penkereitä seuraamalla voi saada kuvan saarissa tehdyistä ponnisteluista.

Tyylilleni uskollisena heitänkin aasinsillan siihen, että kuinka paljon Suomessa on kelluvia raiteita? Kuinka paljon niistä on kapeita? Kuinka paljon niistä on leveäraiteisia, eli 60-tuumaisia? Entä vielä leveämpiä? Maantielauttojen ja lossien sivukiskoja ei lasketa.

[Eljas Pölhö]

Vieläköhän Iin Röytässä (saari) on sellainen pitkä laiturirautatie. Ei siitä hirveän kauaa ole kun sanottiin olevan vielä toiminnassa ja kuva on esim v. 2006 julkaistussa kirjassa Boris Ersson: Äventyr med Måsen (kertoo purjevenematkasta Pohjanlahden ympäri). Voisiko joku kuvata radan liikkuvan kaluston, jos rata vielä toimii? Kansalaispaikan ilmakuva antaa vähän epävarman tuloksen, mutta kartassa on mielenkiintoinen kuvio: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=416695&n=7239806&scale=4000&tool=siirra&width=600&height=600&mode=rasta&lang=fi

[Marko Anttila]

Iin Röytän radasta en tiedä sen enempää, mutta kolme kuvaa löytyi verkosta, http://www.panoramio.com/photo/46568674 ja seuraavasta vielä yksi https://picasaweb.google.com/lh/photo/RBSWsj_nGWzzddh2eVYFOA

[Olli Leinonen]

Laitetaampas pari kuvaa oman työpaikan "raideliikenteestä".
Muutaman nosto-oven kautta kulkee ulos raiteet joita pitkin voi kuskata vaunuissa sisään tai ulos teräspalkkeja tai sitten valmiita teräsrakenteita joko maalaamoon tai hiekkapuhaltamoon. Vaunut liikkuvat joko pelkällä lihasvoimalla tai sitten trukilla voi pukata hieman vauhtia.

[Eljas Pölhö]

Kiitos kuvista! Mikä on raideleveys ja radan sijainti?

[Olli Leinonen]

Ratojen sijaintivihjeenä voi mainita että lähes kiven heiton päässä olevassa naapurikunnassa on ollut eräs edelläkävijä  sähkörautatien käyttäjänä Suomessa. Käyn mittaamassa huomenna raideleveyden.

EDIT:
Kävin mittaamassa raideleveyden ja se oli noin 1420mm mitattuna U:N muotoisen kiskon sisemmästä pystypinnasta toisen kiskon sisempään pystypintaan.

[Topi Lajunen]

Kävin mittaamassa raideleveyden ja se oli noin 1420mm mitattuna U:N muotoisen kiskon sisemmästä pystypinnasta toisen kiskon sisempään pystypintaan.

Kuuluu laskea ulommasta pystypinnasta, eli ikään kuin "kulkupinnan sisäreunasta".

Voisi siis ehkä olla 1435 mm, eli ei kapea raide laisinkaan!

[Harri Junttila]

Vieläköhän Iin Röytässä (saari) on sellainen pitkä laiturirautatie. Ei siitä hirveän kauaa ole kun sanottiin olevan vielä toiminnassa ja kuva on esim v. 2006 julkaistussa kirjassa Boris Ersson: Äventyr med Måsen (kertoo purjevenematkasta Pohjanlahden ympäri). Voisiko joku kuvata radan liikkuvan kaluston, jos rata vielä toimii? Kansalaispaikan ilmakuva antaa vähän epävarman tuloksen, mutta kartassa on mielenkiintoinen kuvio: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=416695&n=7239806&scale=4000&tool=siirra&width=600&height=600&mode=rasta&lang=fi

Taannoin oli juttua Kalevassa ii röytästä että laituri on huonokuntoinen ja laitettu käyttökieltoon
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/roytan-laituri-kayttokieltoon/601613/

[Tuomas Mikkola]

Laitetaampas pari kuvaa oman työpaikan "raideliikenteestä".
Muutaman nosto-oven kautta kulkee ulos raiteet joita pitkin voi kuskata vaunuissa sisään tai ulos teräspalkkeja tai sitten valmiita teräsrakenteita joko maalaamoon tai hiekkapuhaltamoon. Vaunut liikkuvat joko pelkällä lihasvoimalla tai sitten trukilla voi pukata hieman vauhtia.

No jopas, tuttu "rautatie" entiseltä työpaikalta. Vaunu ja sitä myöden raideleveys periytyy vanhalta verstaalta. Siellä varmastikkin vastaavat kiskot on vielä lattiassa. Taidan olla jopa "rautatien" "suunnittelija" (eli siis mittasin raideleveyden vanhalla hallilla ja piirsin muutaman viivan pohjakuvaan), koska minun tekemän layout kuvan mukaan ne kiskot lattiaan muistaakseni laitettiin.

[Tuomas Pätäri]

Laitetaampas pari kuvaa oman työpaikan "raideliikenteestä".

Löytyypi tuollaisia omaltakin työpaikalta, mutta ei taida kapeana. Esim. harjateräksen siirtelyyn on leveäraiteinen "rautatie", noin 5-6 metrin raidevälillä, yhdellä sähkömoottorivaunulla varustettuna.