Kiskojen pintaa karhennetaan öisin kitkan lisäämiseksi

[Kimmo T. Lumirae]

"Levomäen mukaan liukkautta ennaltaehkäistään karhentamalla öisin kiskon pintaa, kun sääennusteista havaitaan liukkaan kelin lähestyvän.

- Pääsääntöisesti se toimii hyvin, mutta nyt liukkaus tuli yllätyksenä."


http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014092418692164_uu.shtml

[Petri Nummijoki]

Mitenkäs niitä karhennetaan ja kenen toimesta? Käydään tipauttamassa hiekkaa asemien kohdalle ja ylämäkiin?

[Kimmo T. Lumirae]

Uutisessa ei näitä asioita mainittu. Harmi sikälikin, että minua olisi kyllä kiinnostanut kuulla, koska en ole milloinkaan ennen kuullut kiskojen karhentamisesta sen enempää yö- kuin päiväsaikaankaan, saati sitten säätiedotusten mukaan. Myöskään käytettävästä tekniikasta ei ole minkäälaista tietoa, eikä siitä, kauanko karhennus mahtaa vaikuttaa.

[Topi Lajunen]

Rantaradalla on aiempina vuosina testattu sellaista, että hiontakone käy yöllä hiomassa lehtimöhnää pois kiskon pinnasta. Varsinaista karhennustahan tämä ei ollut, joten joko kyseessä on eri tekniikka tai toimittaja on tulkinnut faktat väärin.

[Petri Tuovinen]

Liikenneviraston sivuilla, "Liikenteeseen vaikuttavat ratatyöt" -taulukon mukaan "kiskonhionta (Speno)" useilla eri rataosuuksilla 15.9.-21.12.2014. Olisiko tästä kyse?

[Timo Vainio]

Raiteille putoavat lehdet ovat jokavuotinen vaara sekä Euroopan että Pohjois-Amerikan rautateillä. Hollannissa kokeillaan suurnopeusjunien pyörien eteen kiinnitettyjä laserlähteitä lehtien hävittämisessä.

Alaspäin suunnatut lasersäteet haihduttavat kiskoille tiivistyneen lehtimassan. Säteily myös kuivaa kiskot, jotta niihin ei tarttuisi uusia lehtiä.

Lasereita kokeiltiin lehtien hävittämisessä junien tieltä jo vuonna 1999. Tuolloin brittiyhtiö LaserThor kehitti laserin, jonka 5 000 Celsius-asteen lämpötila hävitti lehdet tehokkaasti laboratorio-olosuhteissa. Liikkuvan junan värähtelyt kuitenkin vaikeuttivat lasersäteen suuntausta kiskoihin.

Laser ei vaurioita raiteita. Käytetty 1 064 nanometrin aallonpituus imeytyy lehtiin ja muuhun orgaaniseen materiaaliin, mutta ei metalliin.

Laserin etuna hiekka- ja vesipuhdistukseen on se, ettei se tarvitse jatkuvaa poistoainetankkien täyttämistä. Laserista ei myöskään imeydy mitään aineita kiskojen alla olevaan maahan.
http://www.tekniikkatalous.fi/Liikenne/laser+poistaa+junakiskoille+pudonneet+lehdet+ndash+vanha+keksinto+kaivettiin+esiin+hollannissa/a1034279

Lehdet eivät ole ongelma, vaan kiskojen pintaan syntyvä limakalvo.

Kun yleisesti puhutaan lehtikelistä, ovat lehdet todellisuudessa vain pieni sivujuonne. Muun muassa ilmansaasteet, lehdet, kosteus ja lämpötila yhdessä muodostavat tietyillä paikoilla kiskoon pinnan, joka muistuttaa ominaisuuksiltaan voiteluöljyä. Lehdillä on siinä pieni osuus, eikä kiskojen päällä lehtiä oikeastaan näy,
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014092418692164_uu.shtml

[Juhani Pirttilahti]

Isossa-Britanniassa kiskojen pintaa huolletaan hiomisen lisäksi pesemällä kiskot ja levittämällä niille kitkaa parantavaa tahnaa. Osa huoltojunista on varustettu vesisäiliöillä ja painepesulaitteella, joka puhdistaa kiskon pinnan noin 1500 bar paineella. Toiset on varusteltu Sandite-nimisen tahnan levitykseen. Ja huoltojunia on siellä näin syksyisin useampia kymmeniä kiertämässä pitkin rataverkkoa. Wikipediasta löytyy artikkelikin aiheesta: http://en.wikipedia.org/wiki/Sandite

[Teemu Saukkonen]

Eikö jää ole niin paha? Kokeilin huvikseni kengällä kiskon pintaa enkä uskaltaisi tallata siihen sillä pitoa ei tuntunut juuri lainkaan.

[Topi Lajunen]

Eikö jää ole niin paha? Kokeilin huvikseni kengällä kiskon pintaa enkä uskaltaisi tallata siihen sillä pitoa ei tuntunut juuri lainkaan.

Oletan, että pyörän paine sulattaa jään hetkessä vedeksi, jolloin pito on vastaava kuin märällä kiskolla.

[Arto Lopia]

Voisi kai tuollanen kiskojen karhentaminen ja samallahan ne puhdistuvatkin olla vaihtoehto joihin pahoihin paikkoihin, vaikkapa jotkin mäet, opastimet joihin joudutaan jarruttamaan ja joista joudutaan lähtemään liikkeelle? Koko rataverkon karhentaminen tuskin on ajatuksena.

[Mikko Kosonen]

Kyllä jää, tai itseasiassa kylmä kisko tuo liukkautta etenkin tammi-helmikuussa, kun esim pakkasjakso on kestänyt pidempään. Tällöin pyörän paine ei riitä sulattamaan jäätä. Kisko on umpikylmä eikä aurinko lämmitä. Tällöin kisko voi olla rautapyörän alla hyvinkin liukas. Tällöin kiskon päälle jää erittäin ohut jääkerros, vaikka juna olisi juuri kulkenut siitä. Tämä on eräänlaista teräsjäätä. Mutta vaatii pitkän pakkasjakson. Joka vuosi välttämättä tällaista ilmiötä ei esiinny, ainakaan eteläisimmässä Suomessa.