Helsinki-Tallinna-junatunneli

[Jari Kuusinen]

Spekuloinnit seis raideleveyksien suhteen:

§1: Suomi ja Helsinski tullee olemaan Rail Baltican pääteasema, jolloin meidän käytössä olevalla raideleveydellä ei ole mitään merkitystä. Toistetaan vielä: EI MITÄÄN MERKITYSTÄ. Rail Baltica voidaan rakentaa vaikka kolmekiskoiseksi kolmipyöräisin akselein liikennöitäville junille, mutta miksi sinne pitäisi lähteä seikkailemaan VR:llä nykyään käytössä olevilla junaromuilla? Kestävätkö ne edes jatkuvaa tunnelissa ajoa. Eiköhän RB:aa varten hankita aikanaan yhteneväistä kalustoa Allegro-hankinnan tyyliin, varsinkin jos tunneli ihan oikeasti joskus saadaan rakenteille ja varsinkin valmiiksi.

§2: Suomessa vallitsee erityisolosuhteet rautatieliikenteen suhteen. (lue: MONOPOLI) Mikäli raideleveys muutettaisiin eurooppalaiseksi, katoaisi puolet raiteilla kulkevasta tavaraliikenteestä ja samalla kilpailu avautuisi konkreettisesti sekä tavaraliikenteen että erityisesti henkilöliikenteen osalta. Lisäksi pääsisi muodostumaan uusi Kehärata Haaparannan ja Tallinnan kautta.

[Pave Saarinen]

Mitä mieltä te olette tästä helsinki-tallinna juna tunneli projektista? Minun mielestäni tämä on loistava juttu! Saadaan suomi vihdoinkin euroopan rataverkoon

[modedit: korjattu otsikon virheet]

Miksi tänne yleensä hyväksytään tunnuksettomia anonyymejä kirjoituksia? Haamujen kanssa keskustelu on turhauttavaa.

[Lauri Uusitalo]

Mitä mieltä te olette tästä helsinki-tallinna juna tunneli projektista? Minun mielestäni tämä on loistava juttu! Saadaan suomi vihdoinkin euroopan rataverkoon

[modedit: korjattu otsikon virheet]

Miksi tänne yleensä hyväksytään tunnuksettomia anonyymejä kirjoituksia? Haamujen kanssa keskustelu on turhauttavaa.

Eiköhän henkilöstä ole tullut haamu vasta hänen tunnuksensa kadottua. Ketju on alkanut 2009.

[Tuomas Korhonen]

miksi sinne pitäisi lähteä seikkailemaan VR:llä nykyään käytössä olevilla junaromuilla? Kestävätkö ne edes jatkuvaa tunnelissa ajoa.

Miksi eivät kestäisi?

[Mikko Mäntymäki]

Jos Hki-Kki-Pri oikorata Vt.2:n viereen rakennetaan samoihin aikoihin tunnelin kanssa voisi kiinnostaa/kannattaa Viron matkailu vaikka eihän sieltä kannata vettä kuskata vaan 80% vodkaa. Kun auton voi jättää rautatieasemalle jonne olisi matkaa 10-20km.

[Kimmo T. Lumirae]

Oskarin kanssa hyvin samoilla linjoilla tässä ollaan. Olen kirjoittanut tästä ennenkin ja nyt on hyvä foorumi kirjoittaa siitä taas:

Rail Baltica on normaaliraiteinen (eurooppalainen raideleveys) suurnopeusrata. Se alkaa jostain Kehä III:n kupeesta, jossa on maaliikenneterminaali, jossa rekat ja kontit lastataan etelän suunnan juniin, sekä kalustovarikko. Junat sukeltavat tunneliin, ja henkilöliikenneasema on Hesan aseman alla tai kävelyetäisyydellä siitä kohdasta. Junat ajavat tunnelissa Suomenlahden ali ja pysähtyvät Tallinnan alla. Sitten rata nousee maan päälle. Rekka- ja konttijunille tarvitaan isoihin solmukohtiin terminaaleja, joissa rekat voivat siirtyä maantielle. Rata jatkuu Varsovaan, josta on hyvät juna- sekä moottoritieyhteydet ympäri Eurooppaa.

Matkustajajunan aikataulu voisi olla esim.

Helsinki 12.00
Tallinna 12.30
Pärnu 13.15 ?
Riga 14.00
Vilna 15.15 (Kaunas?)
Varsova 17.00

Ajat ovat melko summittaisia, mutta antavat osviittaa siitä, mitä voitaisiin sn 300...350 -kalustolla ja sopivalla radalla saavuttaa.

Helsingin ja Tallinnan välillä on tarve ajaa nopeita, 1000-paikkaisia sukkulajunia (8 kaksikerrosvaunua), sn 200...230 noin tunnin välein.

Rekoille on oltava sekä keskipitkän matkan sukkulajunia, että mahdollisuus kauemmas Eurooppaan ylettyviin, yön aikana kulkeviin yhteyksiin. Sn 120 -tavarajuna selvittää tuon 1000 km matkan kymmenessä tunnissa.

[Kimmo T. Lumirae]

Mikolta yllä käyttökelpoinen idea: Park & Ride eli liityntäpysäköinti Lentoparkin tyyliin kalustovarikon luo ja henkilöautolla saapuneet matkustajat voivat astua junaan jo kalustovarikon lähtöraiteella. Tämä voisi siis koskea vain pidemmän matkan, oikeita suurnopeusjunia, jotka lähtevät Kehä III:n kalustovarikolta. Sukkulajunat kulkevat Helsingin alta Tallinan alle ja kääntyvät taas takaisin.

Helsingin asemalle saavutaan kauko- ja lähijunilla, bussilla tai metrolla. Henkilöautolla saavuttaessa auto pysäköidään keskustan parkkitaloihin silloin, kun ei haluta käyttää liityntäpysäköintialueita.

(edit: täydennetty Hesan asemalle kulkemista)

[Kimmo T. Lumirae]

Nykyisiin aikatauluihin sovitettuna suurnopeusjunayhteydet Tallinnan, Riian ja Vilnan kautta Varsovaan voisivat lähteä esim. 08.15, 11.15, 14.15 ja niin edelleen. Sukkulajuna Tallinnaan 06.10, 07.10, 08.10 jne., keskipäivällä ehkä joka toinen tunti ja tässä voisi olla aikataulurako esim. klo 11.15 jälkeen lähteä rekkajunalla etelään. Illalla, kun sukkulajunien vuoroväli harvenee taas kahteen tuntiin, olisi rekkajunilla saumaa lähteä esim. klo 20.15 jälkeen kauaskin viimeisen suurnopeusjunan mentyä klo 20.15, juna esim. Riiaan ja Vilnaan, tuloaika 23.30. Aamun ensimmäinen suurnopeusjuna voisi palata Vilnasta klo 04.30, Tallinna 07.15) , jolloin tulo Hesaan olisi 07.45, vaihto kello 8 juniin eri puolille Suomea sekä Helsinki-Vantaalle Kauko-Idän lentoihin (tietävämmät täydentäkää).

Helsinki-Vantaan lentoaseman tai Kehäradan sopivan aseman voisi kytkeä Rail Baltican Kehä III:n kalustovarikkoon ja siitä syntyisi nopea yhteys lentoasemalta suurnopeusjuniin ja pänvastoin. Jos kalustovarikon aseman etäisyys lentoasemalta olisi lyhyehkö, yhteyden voisi hoitaa bussillakin lentoterminaalista suurnopeusjunien lähtölaiturin viereen.

Edelleen, aikataulutuksessa voisi olla erittäinkin viisasta huomioida Allegro-liikenne. Näin syntyisi nopea junayhteys Varsovasta Baltian pääkaupunkien läpi Pietariin ja takaisin.

(edit: typå)

[Kimmo T. Lumirae]

Edellä olevan kirjoitin korostuneesti matkustajaliikenteen näkökulmasta. Viimeisten visioni tässä lisäämällä mietteet taravaliikenteestä.

Kehä III:n maaliikenneterminaalissa eteläisen yhdysliikenteen vaunuille järjestetään telinvaihtohalli ja/tai raideleveyden vaihtolaite. Tämä mahdollistaa suorat tavaravaunukuljetukset Euroopasta Suomen rautatieverkolle ja takaisin.

Rekkoja kulkee Helsinki-Tallinna -välillä erään tiedon mukaan 700 kappaletta vuorokaudessa. Ainakaan kovin kauas ei kannattane koko rekkaa lähettää, sen näkee Saksan-lautoillakin, vaan kuljetetaan pelkkä irtoperä. 30 % markkinaosuus välillä kulkevien rekkojen määrästä olisi noin 200 rekkaa tai irtoperää, ja niitä mahtuu noin 30 yhteen junaan eli päivittäin tarvitaan kymmenkunta rekkajunaa Helsingin-Tallinnan välille. Osa junista olisi jo aiemmin mainitsemiani pitkän matkan rekkajunia, jotka tekisivät matkansa luultavimmin yöaikaan. Osaan näistä junista on järjestettävä konttien kuljetusmahdollisuus ja konttien siirtokuormaus maaliikenneterminaalissa rekoista ja kotimaisista vaunuista eurooppalaisiin vaunuihin.

Noin 12 tuntia kestävä rekan kuljetus Helsingistä Varsovaan luultavasti houkuttelisi osaa niistäkin, jotka nykyään käyttävät Ruotsin kautta kulkevaa maantieyhteyttä, samoin Saksan-lautan käyttäjiä.

Henkilöautojen kuljetusmahdollisuus sovitettaneen päivällä Tallinnaan kulkeviin rekkajuniin. Tunnelimatka on varsin lyhyt, ehkä tunnin luokkaa, joten riittänee, että autojenkuljetusvaunu on umpinainen ja siellä voi autosta poistua, mutta palveluita ei sinne kannattane järjestää. Tietysti jos autojenkuljetusvaunujen välillä on kulkumahdollisuus, voitaisiin autojenkuljetusvaunujen väliin järjestää palveluvaunu, jossa olisi WC, kahvimyynti ja aula. Mahdollisuus poistua autokannelta laivan palveluita käyttämään on Juutinrauman 20 minuutin laivamatkallakin, miksei sitten tunnin tunnelialituksessa.