Dm 12 liitevaunut

[Risto Itkonen]

Olen pohtinut Dm12-sarjan ongelmia, joista yksi on tietenkin rahastusongelmat, koska vaunusta vaunuun ei voi siirtyä ajon aikana, koska läpikulkua Dm7:n tapaan ei ole. Varmaan lippuja jää myymättä ja VR menettää tuloja.
Toinen ongelma on liitevaunujen puuttuminen. Liitevaunut olisivat toista vetovaunua taloudellisempi tapa lisätä tarvittaessa matkustajakapasiteettia . Luulen myös ettei junan kulku hidastuisi merkittävästi liitevaunun takia, koska vankka kiihdyttää kahdella moottorilla.
Ajo kahdella moottorilla vain lisääntyisi liitevaunun takia.

[Joona Kärkkäinen]

Ei kannata.

[Rasmus Keinänen]

Hyvä idea. Ongelmaksi voisi tosin tulla se, ettei vaunujen välillä ole kulkuyhteyttä. Mitähän niissä liitevaunuissa pitäisi olla?  Varmaan ainakin WC:t ja matkustamo (tietysti)...

[Rasmus Keinänen]

Niin, tietysti liitevaunussa pitäisi olla ohjaamo, matkustamo, vessa, ja kaikki muu tarvittava tilpehööri (laitteistot yms.)

[Matti Lehtonen]

Liitevaunu tarkoittaisi, että toinen vaunu olisi veturi ja pitäisi Vankka-linjojen pääteasemilla siirtää rungon vetävään päähän. IC2 junissa nimenomaan tuosta pyritään eroon, joten tuskin Vankoilla mennään päinvastaiseen suuntaan, pestaamaan vaihdemiehiä Keuruulle tai Savonlinnaan.

[Jukka-Pekka Manninen]

Liitevaunu tarkoittaisi, että toinen vaunu olisi veturi ja pitäisi Vankka-linjojen pääteasemilla siirtää rungon vetävään päähän. IC2 junissa nimenomaan tuosta pyritään eroon, joten tuskin Vankoilla mennään päinvastaiseen suuntaan, pestaamaan vaihdemiehiä Keuruulle tai Savonlinnaan.

Ei tarvitsisi vaihtotöitä, jos liitevaunut tehtäisiin ohjausvaunuiksi. Vankka + VankkaO - pari vastaisi silloin tuossa suhteessa Sm1/2-yksikköä. Toki vaunujen välinen läpikulku puuttuisi, ja moottorit toimisivat dieselillä, ja muitakin eroja olisi paljon. Mutta riittäisivätkö vankan tehoreservit  lisämassan kiihdyttämiseen? Vai tarvisiko aikatauluja löysentää? Tietääkö joku?

[Tuukka Ryyppö]

Yksi mahdollisuus olisi myös yksimoottoristen liitevaunumaisesti käytettävien Vankkojen hankkiminen. Ne voitaisiin pistää puhtaasti liitevaunutyyppiseen käyttöön, eli moottorilla ei olisi tarkoitus ikinä liikua linjalla yksin, vaan sitä käytettäisiin vain apuna, ettei Dm12:n kahdesta moottorista loppuisi tehot kesken. Tällaisessa kärrissä riittäisi myöskin yksi ohjaamo, koska Dm12:n raahaaminen sokkopäähän ei ole käytännössä koskaan ongelma.

Mikähän tuollaiselle sopisi sarjamerkinnäksi? Do1?

[Juhani Pirttilahti]

Yksi mahdollisuus olisi myös yksimoottoristen liitevaunumaisesti käytettävien Vankkojen hankkiminen. Ne voitaisiin pistää puhtaasti liitevaunutyyppiseen käyttöön, eli moottorilla ei olisi tarkoitus ikinä liikua linjalla yksin, vaan sitä käytettäisiin vain apuna, ettei Dm12:n kahdesta moottorista loppuisi tehot kesken. Tällaisessa kärrissä riittäisi myöskin yksi ohjaamo, koska Dm12:n raahaaminen sokkopäähän ei ole käytännössä koskaan ongelma.

Mikähän tuollaiselle sopisi sarjamerkinnäksi? Do1?

Se olisi melkein yhtä järjetön hankinta kuin Dm12 ylipäänsä.

[[Tunnus poistettu]]

Käsittääkseni tähän suomessa Dm12-nimellä tunnettuun kiskobussiin on saatavilla liitevaunuja.
Lätillä ajettin erittäin usein yhdistelmällä vetovaunu-liitevaunu ja se toimi silloin, mutta nykysysteemeillä voisi tulla
liian kalliiksi mm henkilökuntakustannusten vuoksi. Tuo yhdistelmähän on ihan vastaava kuin veturi-vaunu(t) yhdistelmä.

[Mikko Mäntymäki]

Jos tarvitaan enemmän kuin kolme vaunua silloin se kannattaa vetää veturijunana.

[Kimmo T. Lumirae]

Voi hyvänen aika (facepalm, en löytänyt sopivaa hymiötä  )

Se olisi melkein yhtä järjetön hankinta kuin Dm12 ylipäänsä.

Täysin samaa mieltä.

Kuten aloitusviestissä todetaan, eräs isoimpia puutteita Dm12:ssa on läpikulkumahdollisuuden puuttuminen vaunusta toiseen kuljettaessa. Tätä ei liitevaunun käyttö helpottaisi mitenkään. Jos yhden Vankan hinta oli 1,6 Me, liitevaunun hinnaksi voitaneen arvioida jotain 0,8-1,2 Me, riippuen mm. siitä, onko se ohjausvaunu vai ei (ja ellei ole, on joka jumalan pääteasemalla edessä ympäriajo kaikkine päätykytkimien jäätymisineen yms. )

OK, otetaanpa puhdas paperi eteen. Jos kapasiteetin nostolle olisi 1) todellinen tarve ja 2) rahaa sen toteuttamiseen, kannattaisi varmaan ihan aluksi lopettaa Vankkojen miettiminen ja kääntää katseet edes hieman kehittyneempiin malleihin:

Siemensin Desiro (ja LINT41) on kaksivaunuinen moottorijuna, jossa on noin 130 istumapaikkaa, vapaa kulku vaunusta toiseen (ei yksiköstä toiseen kuitenkaan), matala lattia ja jäähdytysilmastointi matkustamoissakin. Nämä kaikki puuttuvat Dm12:sta.

Mainittujen moottorijunien hinta on (=oli Dm12 hankinta-aikoihin) 2,3-2,4 Me per juna. Laskekaa siitä, mihin mahdolliset varat kannattaisi oikeasti käyttää. Sen jälkeen voikin nuo liitevaunumietinnöt mapittaa Ö:hön.

(Disclaimer: Sori nyt eikä millään pahalla, mutta Dm12 on tarkoitettu Suomessa ajettavaksi ja se liikenne hoidettavaksi ihan ilman mitään liitevaunuja. Piste.)

[[Tunnus poistettu]]

Varmaankin on olemassa paljonkin parempia ratkaisuja kuin Dm12, mutta tuskin niitä enää kukaan oikeasti ajattelee hankittavaksi. Mielekäs henkilöliikenne  harvaan asutuilla alueilla menetti mahdollisuutensa viimeistään siinä vaiheessa kun lättäliikenne loppui, eikä korvaavaa saatu välittömästi aikaan.

[Topi Pikkarainen]

Varmaankin on olemassa paljonkin parempia ratkaisuja kuin Dm12, mutta tuskin niitä enää kukaan oikeasti ajattelee hankittavaksi. Mielekäs henkilöliikenne  harvaan asutuilla alueilla menetti mahdollisuutensa viimeistään siinä vaiheessa kun lättäliikenne loppui, eikä korvaavaa saatu välittömästi aikaan.

Mietinkin juuri, miten saataisiin pois tämä lättien poistamisen aiheuttanut ongelma. On ratoja joiden matkustajaliikenne tai/ja liikenne on kokonaan lopetettu. Monia seisakkeita putosi maailmankartalta (puoli-offtopic, johtuiko Messukylän, Vehmaisten, Kangasalan, Järvensivun ja Vuohenojan lakkauttamiset tästä?), jolloin kulkuyhteydet tiettyjen seutujen asukkaille katosivat. Kuulostaako hölmöltä, Lissää seisakkeita, riisselröpöttimiä (vaikka juuri paljon kehittyneempiä vankkoja) joita ajetaan esim. yhdellä yksiköllä vaikkapa Kontiomäki - Suomussalmi väliä. Ja Kuhmoon rakennettaisiin rata, jos minä saisin päättää, linja-autoasemallekkaan ei vuoroja juuri ole...

[Jyrki Talvi]

Kontiomäki - Ämmänsaari Kontiomäki - Vartius henkilö liikenne on ajatuksena mukava, mutta käyttänössä kannatamaton. Kontiomäki - Kostamus rata on rakennettu keskelle erämaata eli asutusta ei ole, mailla eikä halmeilla. Hyvä esim Ypykkävaara joka keskellä ei mitään, montako matkustajaa lähtee Ypykkävaarasta junalla?. Entä Kontiomäki - Ämmänsaari lättä kaudella liikenne, oli kannatamatonta ei mitään uutta länsirintamalta. Eli sellainen laulu ja leikki. Nysse hoitaa Tampereen paikallis liikenteen hyvin, samoin Paunu hoitaa Kangasalan liikennöinnin. Että se viidakkopendojen osalta.

[Topi Pikkarainen]

Kontiomäki - Ämmänsaari Kontiomäki - Vartius henkilö liikenne on ajatuksena mukava, mutta käyttänössä kannatamaton. Kontiomäki - Kostamus rata on rakennettu keskelle erämaata eli asutusta ei ole, mailla eikä halmeilla. Hyvä esim Ypykkävaara joka keskellä ei mitään, montako matkustajaa lähtee Ypykkävaarasta junalla?. Entä Kontiomäki - Ämmänsaari lättä kaudella liikenne, oli kannatamatonta ei mitään uutta länsirintamalta. Eli sellainen laulu ja leikki. Nysse hoitaa Tampereen paikallis liikenteen hyvin, samoin Paunu hoitaa Kangasalan liikennöinnin. Että se viidakkopendojen osalta.

Niin, en puhunutkaan mitään Kon - Vus radasta, Kontiomäki - Ämmänsaari radan varressa on sentään asutusta, Hyrynsalmi, Suomussalmi. Itse tiedän että Kostamuksen rata on keskellä ei mitään, kylät lähellä rataa ovat 2-5 km päässä seisakkeesta, ja se lähinkin kylä Ypykkävaaraa, Iivantiira on sekin pikku kylänpahanen.

[Jyrki Talvi]

Jos lvm ostaa junavuoroja niin ok, mutta jokainen maksaa. Lystin veroina eli mitään ei saa ilmaiseksi. Taajamia ovat Ristijärvi ja Hyrynsalmi.

[Kimmo T. Lumirae]

Kuten aiemminkin olen tuonut esiin, kannatan ajatusta moottorivaunuilla hoidettavasta paikallisliikenteestä, jos se olisi tehokasta syöttöliikennettä olemassa oleviin kaukojuniin. Myös vuoroväli on oltava niin tiheä, että tarjonnasta on oikeasti jotain hyötyäkin.

Vilppulasta lähtevän motin vuoroväli 6 h ei ole mikään vuoroväli, se on vuorovälin irvikuva.

Mänttä-Vilppula-(mm. Lyly, jossa juna nykyään ei pysähdy) -Orivesi olisi oiva läänin tai vastaavan hallintoalueen järjestämän pilottihankkeen paikka juurikin nopealle syöttöliikenteelle, jossa olisi Orivedellä vaihto erityisesti Tampereen suunnan kaukojuniin. Mutta, kuten aiemmin todettiin, Lapinlahden Lintujen sanoin "...se ei käy, sillä se ei käy".

[Mikko Mäntymäki]

Lempäälä Tampere bussilla 45 minuuttia, junalla n.10min ja juna on paljon halvempi kuin bussi kun ottaa huomioon matka-ajan. Vaikka paunulaisia menee kahdenkymmenen minuutin välein.

Sm1-2 sarjaa voisi käyttää lähiliikenteeseen, nuorempana tuli käveltyä Lempäälä Tampere väli ja kuvattua junia, en enään viitsi kävellä metsätyöt hoitavat liiikunnan.

[[Tunnus poistettu]]

Tuo Lempäälä-Tampere olisi junalla vielä parempi jos olisi pari kolme välipysähdystä, vaikka matka-aika pitenisikin pari minuuttia. Se paunulainen (ja on muitakin liikennöitsijöitä) näet pysähtyy lyhyin välein ja pysäkki osuu useamman matkustajan lähelle.

[Topi Pikkarainen]

Hmm, tuo syöttöliikenne kaukojuniin Orivesi - Vilppula voisi toimiakin, mutta niissäkään taajamajunissa jotka nykyään kulkevat Tpe - Vlp ei ole mitään älytöntä tungosta, mutta silti se on tärkeä reitti. Mielestäni on kuitenkin kannattavampaa ajaa tätä nykyistä reittiä, samalla vuorovälillä.

Offtopic, tulee mieleen tuosta syöttöliikenteestä Tampereen Joukkoliikenteen jännä juttu, että kun syrjäseudulla (tässä tapauksessa Teiskon alue) ei voida ajaa yhdellä vuorolla joka pitäjän läpi, niin sitten rakennetaan sinne oma joukkoliikenne. Nyt Teiskon alueella on kolme linjaa jotka eivät aja Tampereen keskustaan, vaan käyttävät "Teiskokeskuksena" Sorilaa, johon ajaa 28 ja 90 joilla pääsee Tampereen keskustaan.

[Tuukka Ryyppö]

Hmm, tuo syöttöliikenne kaukojuniin Orivesi - Vilppula voisi toimiakin, mutta niissäkään taajamajunissa jotka nykyään kulkevat Tpe - Vlp ei ole mitään älytöntä tungosta, mutta silti se on tärkeä reitti. Mielestäni on kuitenkin kannattavampaa ajaa tätä nykyistä reittiä, samalla vuorovälillä.

Muistathan kuitenkin, että nykyinen matkustajamäärä ei kerro välttämättä juurikaan siitä, millainen matkustajamäärä voisi olla, jos liikennettä tehtäisiin monin verroin houkuttelevammaksi. Junalla ei tule lähdettyä, jos takaisin kotiin pääsee vain autolla.

[Marko Manninen]

Suomessa on monta sähköistämätöntä linjaa mitkä voitaisiin avata yksityiselle liikenteelle ja voisivat silloin kannattaa Esim. Seinäjoki-Kaskinen, Seinäjoki-Jyväskylä, Tampere-Keuruu, Jyväskylä-Saarijärvi, Kuopio-Joensuu, Pieksämäki-Parikkala, Joensuu-Kajaani ja Kajaani-Suomussalmi.

Turku-Uki väliä en maininnut, pidän parempana vaihtoehtona yhteisen Turun lähiliikenteen tälle radalle sen jälkeen, kun se on sähköistetty, Samaten Pieksämäki-Joensuu, jos/kun se on sähköistetty niin toivoisin Turusta lähtevien junien ajavan Joensuuhun saakka. Onhan se sen jälkeen paljon taloudellisempaa ajaa kaiketi suoraan. Tällä hetkellä joutuisi vaihtamaan veturia, mutta liikenne ohjataan vankoille..

Tulevista sähkö radoista Iisalmi-Ylivieska liikenne olisi mielestäni kilpailutettava.

Ei reiteille välttämäti tarvitse kenenkään tulla, mutta heillä olisi mahdollisuus siihen silloin, kun hesaavat liikentöinti luvan Suomen rataverkkoon.

[Joona Packalén]

Palataan vanhaan aiheeseen vanhalla asialla;

Skoda Vagonka eli Dm12:n valmistaja on tehnyt liitevaunuja tsekkiläisiin moottorivaunuihin: http://en.wikipedia.org/wiki/Regionova

Samanlainen konsepti voisi toimia meilläkin. Sähköistämättömille radoille tuskin tulossa uutta kalustoa, koska sähköistys on edennyt keskeisillä väleillä eli esimerkiksi Vaasan radalla ja toivottavasti etenee Hangon radalla.

Yksinkertaisimmillaan siis rakennettaisiin neliakselinen esteetön liitevaunu, johon siirrettäisiin Dm12 toinen ohjaamo ja siihen liittyvä tekniikka. Liitevaunu voisi olla lyhyempi eli vaikkapa 14 metrinen, jolloin nykyisen moottorivaunun tehonkin luulisi riittävän. Tähän vaunuun voisi myös laittaa palveluautomaatin. Nämä kaksi kytkettäisiin yhteen läpikuljettavaksi yksiköksi. Samalla moottorivaunun voisi sisustaa istumapainotteisesti. VR:llä ja valtiolla on lienee aito halu edistää esteettömyyttä käytännössä ja koska Dm12 liikennöi yleensä radoillaan ainoana kalustoa, on sen merkitys erityisen suuri. Ja onhan esteettömyydestä annettu EU-direktiivikin.  Joten olisi syytä harkita ratkaisuja, joilla korjattaisiin Dm12:ta ominaisia ongelmia tässä pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa.