Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Junien ja vetureiden oikosulkumoottoreiden ääni  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Milo Hilve
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 76


« : Joulukuu 13, 2014, 17:43:00 »

Mietin tässä juuri, onko sattumaa, että esim. SBB:n RABDe 500-junissa ja DB:n BR101-vetureissa on samanlainen ääni kiihdyttäessä ja jarruttaessa kuin meidän Sr2-vetureissa? Samalla kysyn, missä Suomen junissa on teidän mielestänne parhaimmat Moottoriäänet?
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 13, 2014, 22:26:43 kirjoittanut Milo Hilve » tallennettu
Toni Lassila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 288


« Vastaus #1 : Joulukuu 13, 2014, 18:57:03 »

Minun mielestäni ehdottomasti M100-metrojunissa ja Dr16-dieselveturissa on paras. Ja siinä  Siemens ES 64 U4- eli Taurus-sähköveturissa (niitä on moenssakin maassa).
tallennettu

Lisää kuviani löydät osoitteesta: https://www.flickr.com/photos/134028344@N03
Olli Aalto
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 294


« Vastaus #2 : Joulukuu 13, 2014, 20:44:47 »

Invertterin ääni on harhaanjohtava termi, sillä kuten täällä on monessa ketjussa todettu, ei ääni ole lähtöisin invertteristä, vaan oikosulkumoottorin rautasydämestä, joka resonoi invertterin syöttämän sähkön tahdissa.
tallennettu
Tuukka Varjoranta
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 496


« Vastaus #3 : Joulukuu 14, 2014, 01:05:50 »

Minun mielestäni ehdottomasti M100-metrojunissa ja Dr16-dieselveturissa on paras. Ja siinä  Siemens ES 64 U4- eli Taurus-sähköveturissa (niitä on moenssakin maassa).
Kyllähän tuossa Siemensin ES64U4:ssä on aika mahtava äänimaailma esimerkkinä: http://youtu.be/Jg9_p3paQHo?t=6m40s ja tämä: http://youtu.be/x-y8mKFF_sY?t=3m20s ja lähtökiihdytys: http://youtu.be/SLhD34CFklY
tallennettu

Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #4 : Joulukuu 14, 2014, 08:07:40 »

Jos Tauruksen äänimaailmasta puhutaan, niin http://m.youtube.com/watch?v=aRf30pVGMp4 vie kyllä voiton.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Toni Lassila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 288


« Vastaus #5 : Joulukuu 14, 2014, 11:00:48 »

Joo, siis tarkoitin tuota vanhempaa Taurusta. Uusi inisee tavanomaisesti. Vectronissa taitaa olla se sama tasainen ininä (harmi).
tallennettu

Lisää kuviani löydät osoitteesta: https://www.flickr.com/photos/134028344@N03
Tuukka Varjoranta
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 496


« Vastaus #6 : Joulukuu 14, 2014, 13:36:20 »

Joo, siis tarkoitin tuota vanhempaa Taurusta. Uusi inisee tavanomaisesti. Vectronissa taitaa olla se sama tasainen ininä (harmi).
Vectronissa ei kuitenkaan ole täysin sama äänimaailma, mutta hieman saman kuuloinen se kyllä on: http://youtu.be/ncZKZwg5UK0?t=3m56s
tallennettu

Jukka Ahtiainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 307


« Vastaus #7 : Joulukuu 14, 2014, 16:59:09 »

Tauruksen äänistä on keskusteltu aikaisemminkin mm. seuraavaa / Tuukka Ryyppö 9.4.2012:
"Se, että nuo äänet sattuvat muodostamaan noin siististi säveliä, ei välttämättä ole ihan täyttä sattumaa."

- Asia on noin, ei ole sattumaa.
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1331


« Vastaus #8 : Joulukuu 15, 2014, 12:38:03 »

Jos Tauruksen äänimaailmasta puhutaan, niin http://m.youtube.com/watch?v=aRf30pVGMp4 vie kyllä voiton.

Lievä ympärilyönti aikaansaa tämän kauniin soinnun, telien vetäessä eri tahtiin. Hienoa  Hymyilee
tallennettu
Tuomas Korhonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 190


« Vastaus #9 : Joulukuu 16, 2014, 16:31:06 »

Tauruksen äänistä on keskusteltu aikaisemminkin mm. seuraavaa / Tuukka Ryyppö 9.4.2012:
"Se, että nuo äänet sattuvat muodostamaan noin siististi säveliä, ei välttämättä ole ihan täyttä sattumaa."

- Asia on noin, ei ole sattumaa.
Tyhjästä ilmasta kiskaistu väite kaipaisi hiukan faktoja tuekseen.
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2925


« Vastaus #10 : Joulukuu 16, 2014, 18:32:06 »

Tyhjästä ilmasta kiskaistu väite kaipaisi hiukan faktoja tuekseen.

En tiedä, joten arvaan:

Matematiikka ja musiikki on lähellä toisiaan, monesti oikeastaan yksi ja sama asia. Esimerkiksi oktaavin ero äänissä tarkoittaa kerrointa 2 (tai 1/2) äänen taajuudessa. Myös monet muut intervallit ovat näppäriä tasamurtolukuja.

Täten voisi kuvitella, että mikäli taajuusmuuttajalla on tarkoitus muodostaa tiettyjä portaittaisia taajuuksia, on nekin helpoin tehdä joillain tasamurtoluvuilla viereisiin taajuuksiin nähden.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #11 : Joulukuu 16, 2014, 18:55:20 »

Tyhjästä ilmasta kiskaistu väite kaipaisi hiukan faktoja tuekseen.

En tiedä, joten arvaan:

Matematiikka ja musiikki on lähellä toisiaan, monesti oikeastaan yksi ja sama asia. Esimerkiksi oktaavin ero äänissä tarkoittaa kerrointa 2 (tai 1/2) äänen taajuudessa. Myös monet muut intervallit ovat näppäriä tasamurtolukuja.

Täten voisi kuvitella, että mikäli taajuusmuuttajalla on tarkoitus muodostaa tiettyjä portaittaisia taajuuksia, on nekin helpoin tehdä joillain tasamurtoluvuilla viereisiin taajuuksiin nähden.

Lisää arvailua:
Lisäksi tasaväliset portaat voi olla pakko olla, mutta ei ole välttämättä millään tavalla merkitystä, missä kohdin ne portaat täsmälleen ovat. Silloin voidaan lähes ilman lisäkuluja pistää ne portaat osumaan sellaisiin kohtiin, että niistä jokainen aikaansaa siistin sävelen. Yhden insinöörin viiden minuutin palkka saattaa riittää.
Eli kyse voi olla myös matematiikan/fysiikan pääosin ohjaamasta asiasta, joka on sitten tuotekuvallisista syistä vielä viimeistelty miellyttämään ihmisen korvaa.
On siis mahdollista, että nuo äänet ovat suoraan seurausta matematiikasta, mutta ne voivat johtua myös siitä, että matematiikka on tarjonnut joukon tasavertaisia vaihtoehtoja, joista yksi kuulostaa kivalta ja muut rumilta.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Jukka Ahtiainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 307


« Vastaus #12 : Joulukuu 16, 2014, 19:16:30 »

"Tyhjästä ilmasta kiskaistu väite" <- En odota perusteluja tuolle, koska se on kiskaistu tyhjästä ilmasta ;)
Tietysti veturista lähtee ääntä, mutta Tauruksen soundi, josta on ollut puhetta, on tehty tietoisesti. Topin ja Tuukan vastaukset antavat suuntaa sille, kuinka se on toteutettu. Kuulin asiasta muutama viikko sitten (ei ole toisen käden tietoa). Enempää minulla ei ole aiheesta kerrottavaa. Itse nostan hattua asialle & tekijälle.
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1331


« Vastaus #13 : Joulukuu 16, 2014, 22:29:41 »

Äänen eli sävelten portaathan eivät tässä ole tasaväliset. Tauruksen asteikkohan menee "mi-fa-sol-la-si-do-re-miiiiiieeeeiiiii" tai jotain sinne päin, ja mi:n ja fa:n välillä on puoli sävelaskelta ja jälleen si:n ja do:n väli on vain puoli sävelaskelta muiden välien ollessa koko sävelaskeleen kokoinen. Eli kyllä tämäkin viittaa siihen, että ratkaisu on tietoinen eikä pelkästään matematiikan sanelema.

tallennettu
Markku Blomgren
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 566


« Vastaus #14 : Joulukuu 18, 2014, 00:41:51 »

Taurus on muutenkin aika outolintu ääniensä kanssa. Alussa on noi sävelaskeleet ja sitten siirrytään siihen perinteisempään taajusmuuttajan tuottamaan ääneen jota M100-metrojunatkin tuottavat, miksiköhän niin. Ja noin yleensäkin, miksiköhän M100:ssa on niin omanlaisensa äänet, johtuuko ensimmäisen(?) sukupolven taajuusmuuttajista? Vai onkohan niissä jo toista sukupolvea, muistan vain jonkun sanoneen, että ensimmäisen sukupolven laitteet olivat hieman kolhoja?  Pyörittää silmiään
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1331


« Vastaus #15 : Joulukuu 18, 2014, 01:11:24 »

En ole nähnyt esim. Strömbergin taholta asialle virallisempaa vahvistusta, mutta ainakin näissä harrastajien välisissä keskusteluissa on puhuttu ensimmäisen polven taajuusmuuttajista.

Käsittääkseni M100:issä ei käytetä vielä GTO-tyristoreja vaan tavallisia sammutuspiireineen. Ja Dr16:ssa on jo GTO:t, mutta silti äänet ovat kovasti samankaltaiset. Pitäisikö tähän väliin tehdä sukupolvijako?

Sveitsissä BBC rakensi jo 1976 sveitsiläiseen tapaan pienen dieselveturisarjan (isoja kun siinä maassa ei koskaan ollutkaan), 6 kappaletta raskaita 6-akselisia dieselvaihtovetureita sarjaa Am 6/6, ja siinä oli taajuusmuuttajakäyttö. Samaa alustaa käytettiin myöhemmin sähkövaihtoveturi Ee 6/6:ssa, joita olikin jo peräti 10 kpl.

BBC oli rakentanut vastaavasti koevetureita jo vuodesta 1971. BBC oli sähkölaitetoimittaja DB:n ensimmäiselle suurtehotaajuusmuuttajalinjaveturille (ah, mikä yhdyssana Hymyilee ) BR 120:lle vuonna 1979. Eli Strömbergillä alkoi jo noina vuosina olla selvillä, miten taajuusmuuttaja rakennetaan.

Sittemminhän Asea ja BBC yhdistyivät ABB:ksi, joka osti myöhemmin Strömbergin ja kerrotaan tämän GTO-taajuusmuuttajakäytön tietotaidon levinneen laajalle ja esiintyvän mm. Sr2:ssa.
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2348


« Vastaus #16 : Joulukuu 18, 2014, 01:31:30 »

En ole nähnyt esim. Strömbergin taholta asialle virallisempaa vahvistusta, mutta ainakin näissä harrastajien välisissä keskusteluissa on puhuttu ensimmäisen polven taajuusmuuttajista.

M100:ssa varmaan on se ensimmäinen taajuusmuuttaja nimeltään Strömbergin Asynkroni Moottori Invertterikäyttö eli SAMI.
tallennettu
Teemu Saukkonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 720


« Vastaus #17 : Joulukuu 18, 2014, 19:42:54 »

Miten Dr16:n ääni muuttuu kun luistonesto puuttuu peliin? Tässä http://vaunut.org/kuva/97851 kuulosti että juna pysähtyy kun ujellus lakkasi samalla kun veturit tulivat nyppylän kohtaan. Vauhti oli hidas mutta nousua onkin Niiralasta asti ja sieltä lähdetään aina parkista. Siksi ihmettelenkin syksyistä mäkeenjääntiä Onttolassa kun siellä ei ole kummoistakaan mäkeä ja alkuvauhtiakin on (http://vaunut.org/kuva/96499).
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Junien ja vetureiden oikosulkumoottoreiden ääni  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina