Seinäjoella ongelmia

[Pentti Yli-Karjanmaa]

Lauantaina 1.8 taajamajuna 451 Jyväskylästä Vaasaan kulki totutusta poiketen. Junakohtaamista ei olut Pihlajavedellä kuten normaalisti, vaan Ähtärissä mentiin peruuttamalla sivuun odottamaan Vaasan junaa. Aikamme siellä kökötettyä porhalsi juna ohitsemme. Tovin odoteltuaan rykäisi junamme liikkeelle. Äkkipysäys tuli nopeasti. Pistikö JKV liinat kiinni! Peruutimme palan matkaa. Odottelun jälkeen päästiin jatkamaan matkaa. Kuulutus kertoi Seinäjen asetilaitteiden olevan rikki, kuljemme alennetulla nopeudella. Seinäjoellakin oli poikkeava tilanne. Sekä Oluun ja Helsinkiin matkaavat  junat lähtivät vuoron perään raiteelta yksi. Suupohjan radan puomit olivat alhaalla, tukkien Vaasaan menevän kantatien.

[Markku Blomgren]

Hieman voisi arvuutella: Vaasan radan suunnalta hajosi virtapiiri joka näyttää, että radalla on juna jolloin puomit jämähtivät alas ja samalla jäi tietysti sitten kulkutie Vaasan baanalta Seinäjoen asemalle lukituksi joten tarvittiin erikoisjärjestelyjä. Puomit kai saa ylös käsipelillä (avaimella jostain ohjauslootasta?), mutta kulkuteiden turvaus voipi olla hankalampi juttu. Lähinnä tuo kysyy työvoimaa jota ei varmaan hirveästi ole Lauantaisin paikalla?

En tosin tarkkaan tiedä miten suomessa käytössä olevat asetinlaitteet toimivat, mutta noin kävisi esim. SimSig-simulaattorissa...ja on käynytkin muutaman kerran... 

[Olli Aalto]

Kuulostaa vaihdevialta Ähtärissä ja akselinlaskentavialta Seinäjoella. Kirjoituksesta päätellen Pihlajaveden pään vaihdetta ei saatu käännetyksi, jolloin jouduttiin ajamaan ensiksi Alavuden pään vaihteen taakse ja sieltä peräyttämällä sivulle. Kun linjalle menevien junien kokonaisuutta ei voida varmistaa, ei lähtöpuolen radio-opastimien baliiseja voida aktivoida aja-tiedolle. Äkkipysäys voisi johtua siitä ettei kuljettaja painanut painiketta seis ohi ohituksen ajan ja kun lähdettiin, niin baliisit antoivat seis-tiedon jolloin JKV pysäytti junan. Sitten lienee peräytetty takaisin radio-opastimen erkan taakse, kulunvalvontapaneelista seis ohi pohjaan ja sitten köröttelemään viittäkymppiä. Mitä Suupohjan radan puomien nostoon tulee, liikenteenohjaaja voi komentaa ne ylös ilmaisintaulustaan jos ne sattuvat olemaan jonkin asetinlaitteen alueella.

[Markku Blomgren]

Meinasinkin seuraavaksi kysyä, että onko noilla hiljaisilla baanoilla ihan täysi JKV asennettuna vai joku 'kevyt'-versio. Muistelin jotain puhetta radioloppuopastinjärjestelmästä, mutta se ei kai liity itse JKV:hen. Itse opastimia ei taida olla tuolla juurikaan vaan tiedot tulee sillä radio-järjestelmällä?

[Olli Aalto]

On täysi. Tarkoittanet radio-ohjausta? Se on kevennetty versio kauko-ohjauksesta, eroten siten ettei siinä ole lähtösuunnan pääopastimia. Tulosuunnassa on normaali kolmivaloinen pääopastin, joka poikkeaakin k-o:sta siten ettei siinä olekaan seuraavan opastimen opasteen näyttävää esiopastinta. Sillä on luonnollisesti myös esiopastin. Lähtösuunnassa ratapihalla ei olekaan niitä tavallisia pääopastimia, vaan pelkät radio-opastimet (kuvassa http://vaunut.org/kuva/36279 näkyvät niiden junakulkutien päätekohta -merkit raiteen numeroineen) baliiseineen. Lisäksi junan on saatava tuolta lupapaikaksi määrätyltä liikennepaikalta lähtölupa radiolla kauko-ohjaajalta, tai muuten sen on pysähdyttävä radio-opastimen eteen vaikka tulo näyttäisi ajon sallivaa opastetta.

Uusille rataosille ei taidettane enää asentaa radio-ohjausta, vaan kauko-ohjaus suoraan Niiralan, Uudenkaupungin ja Hko-Sl radoista päätelllen.

Erot pähkinänkuoressa:
Radio-ohjatun liikennepaikan tulo-opastin: http://vaunut.org/kuva/3806
Radio-ohjatun liikennepaikan ns. fiktiivinen lähtöopastin: http://vaunut.org/kuva/36279

Kauko-ohjatun liikennepaikan tulo-opastin: http://vaunut.org/kuva/50849
Kauko-ohjatun liikennepaikan lähtöopastin: http://vaunut.org/kuva/26772

Rataosien liikenteenohjaustavan voi tarkistaa täältä: http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/0f93bfd753efb59851c48d6838e36d82/1249329323/application/pdf/2469495/Verkkoselostus_2010_fin_WEB.pdf

[Kjell Knapas]

Niin siis itse JKV on kaikkialla samanlainen, mutta se vain valvoo sitä, että veturit noudattavat nopeusrajoituksia ja opasteita. Eri asia on, mitä valvottavaa JKV:llä missäkin on.

Vilkkaimmat rataosat ovat suojastettuja, eli turvalaitejärjestelmä tietää niissä aidosti, ovatko osuudet vapaita vai eivät, ja estää aja-opasteen antamisen varatulle osuudelle ajoon. Suojastetuilla radoilla liikenne ohjataan täysin opastimilla. Kaikilla suojastetuilla radoilla on liikennepaikoilla tulo- ja lähtöopastimet, ja lisäksi monilla suojastetuilla radoilla on liikennepaikkojen väleissä opastimia, joiden myötä useampi juna voi kulkea liikennepaikkavälillä yhtaikaa samaan suuntaan. Näin esim sivuutettavan junan ei tarvitse seistä liikennepaikkojen A ja C välissä olevalla sivuutuspaikalla B koko sitä aikaa, jonka sivuuttava juna kulkee paikasta A paikkaan C. Suojastettua rataa kutsutaan kauko-ohjatuksi, jos sen liikennepaikkoja ohjataan fyysisesti samasta paikasta. Lukuun ottamatta Lh-Lä -väliä, jonka turvalaitteita paraikaa uusitaan, maamme suojastetut radat ovat kauko-ohjattuja.

Hiljaisemmat JKV:llä varustetut rataosat eivät ole suojastettuja vaan ainoastaan radio-ohjattuja. Näillä radoilla ainoat opastimet ovat liikennepaikkojen tulo-opastimet. Liikennepaikoilta lähtöluvat annetaan kuljettajille radiolla, tähän kai lähinnä viittaa nimitys radio-ohjaus. Liikennepaikoilla on myös liikenteenohjaajan ohjaamat lähtöbaliisit, joten JKV valvoo lähtöluvan voimassaolon. Mitään erityisiä radio-opastimia ei ole, vaan pelkät baliisit ja junakulkutien päätekohta -merkit. Tämä 'kevyt versio' koskee siis radan turvalaitejärjestelmää eikä JKV:tä.

Radioloppuopastinjärjestelmä on vielä erikseen. Sellainen on vielä jonkin aikaa käytössä Kr-Hy -välillä, jonka turvalaitteita myös uusitaan paraikaa.

[Markku Blomgren]

No niin, siinä oli aika täydentävä vastaus...kertaa kaksi

Mitenkäs vielä, saadaanko noilta hiljaisemmilta radoilta raidevirtapiiritietoa ollenkaan vai näkyykö se kaukon taulussa vain varattuna osuutena asemien välit? Eli eräänlainen 'token'-järjestelmä, jossa kahden aseman välillä voi olla vain yksi juna kerrallaan? Eli edellisen junan on saavuttava seuraavalle asemalle ennenkuin perässätulija saa 'lähtövärit'? Vai onko siellä myös suojastusopastimia? (Esim. Haapamäki - Seinäjoki)

[Olli Aalto]

Ei ole linjasuojastusopastimia, koska ei ole suojastukaan Hpk-Sk välillä. Osuudet näkyvät varattuina, eikä liikennepaikalta voida antaa lähtölupaa ennenkuin edellisen junan viimeinenkin vaunu on ohittanut seuraavan liikennepaikan tulo-opastimen. Akselinlaskijat löytyvät tulotolpilta, ratapihalta lähdettäessä taas lähtöpuolen baliisit muuttuvat seistietoa näyttäväksi raidevirtapiirin avulla.

Ja mitä tuohon radio-opastimeen tulee, sillä tarkoitetaan juurikin sitä raiteen numerolla varustetun junakulkutien päätekohtamerkin ja baliisien muodostamaa kokonaisuutta.

[Jorma Toivonen]

Voinen varmaan kysellä Ollilta: oletko "ammattilainen" vaiko "harrastelija"?

[Pekka Porkkakoski]

Radio-ohjatuilla radoilla on teknisesti ns. asemavälisuojastus, eli liikennepaikkojen kulkutieraiteet ja asemavälit kontrolloidaan vapaiksi tai varatuiksi sähköisesti. Suojastusopastimien tai suojastusopastimina toimivien pääopastimien puuttumisen takia radio-ohjausta ei mainosteta myöskään suojastettuna ratana. Mainitut Uudenkaupungin ja Niiralan radat ja esim. Karjaa - Hanko on toteutettu samalla periaatteella kuin radio-ohjatut radatkin. Niille on vain uhrattu muutama Euro lisää ja laitettu lähtösuunnan pääopastimet, jolloin suojastuksen kriteerit täyttyvät ja sitä myöten kauko-ohjauksenkin kriteerit, kun ei tarvita radiolla etänä annettavia lupia.

[Oskari Kvist]

Periaatteessa, ja käytännössä on mahdollista lisätä ennestään radio-ohjatuille radoille lähtöopastimet, muuttaen ne kauko-ohjatuiksi. Esimerkiksi Iisalmi-Ylivieska ja Iisalmi-Kontiomäki-rataosien lähtöopastimien ja tulotolppien alivuokralaisten, lähtösuunnan esiopastimien lisäys liikennepaikoille vapauttaisi kauko-ohjaajan antamasta lähtölupia joka ikiselle junalle joka radio-ohjatulta liikennepaikalta lähtee. Käytännössähän, jos juna saapuu radio-ohjatulle liikennepaikalle, ja lähtösuunnan radio-opastinbaliisi näyttää aja-käsitettä, eli JKV-paneelissa ei näy yhtikäs mitään, kuljettaja ei saa kuitenkaan lähteä liikennepaikalta ilman liikenteenohjaukselta radioteitse saatavaa suullista lupaa. Esimerkiksi Kauppilanmäessä on muutaman kerran pikajunia ja IC:eitä joutunut pysähtymään, koska linjaradiolla on katvealueita Kauppilanmäessä, ja kuljettaja ei ole saanut lähtölupaa etukäteen. Tämä ongelma korjautunee GSM-R:n laajan käyttöönoton yhteydessä, mutta kauko-ohjaaja joutuu edelleen antamaan lähtölupia. Varsinkin vilkasliikenteisillä radoilla, kuten Iisalmi-Kontiomäki Talvivaaran liikenteen toimiessa täydellä teholla, tämä aiheuttaa liikenteenohjaajalle paljon "ylimääräistä" työtä.

[Markku Blomgren]

Täh, onkos Iisalmi - Kontiomäki 'vain' radio-ohjattu? Miksiköhän noin, onhan siellä kuitenkin liikennettä jonkin verran. Mitenkäs sitten Kontiomäki - Oulu, normaali suojastettu rataosa?

[Olli Aalto]

Markku, voisit tässä vaiheessa vaivautua sinne linkittämääni RHK:n julkaisuun. Sieltä löytyy vastaus kysymykseesi liikenteenohjaustavasta.

[Lari Nylund]

Seinäjoellakin oli poikkeava tilanne. Sekä Oluun ja Helsinkiin matkaavat  junat lähtivät vuoron perään raiteelta yksi.

Vilkaisemalla raiteen 2 suuntaan olisi saattanut havaita, että kiskot puuttuvat ja laiturikorkeus on nousemaan päin.

[Markku Blomgren]

Markku, voisit tässä vaiheessa vaivautua sinne linkittämääni RHK:n julkaisuun. Sieltä löytyy vastaus kysymykseesi liikenteenohjaustavasta.

Ahem... 

Se voisi kyllä auttaa asiassa. Sitä vain jotenkin tulee laitettua kysymystä kysymyksen perään kun toiset tietää asiat paremmin... 

[Teemu Sirkiä]

Markku, voisit tässä vaiheessa vaivautua sinne linkittämääni RHK:n julkaisuun. Sieltä löytyy vastaus kysymykseesi liikenteenohjaustavasta.

Verkkoselostusta parempi julkaisu olisi tämä Rataverkon kuvaus http://www.rhk.fi/tietopalvelu/julkaisut/f-sarjan_julkaisut/?x39544=2943017, joka sisältää oikeasti ajantasaista tietoa.

Radio-ohjaushan oli tosiaan tarkoitettu alunperin hiljaisille rataosille, mutta kun katsoo tuota karttaa, niin mukana on myös muutamia ei-niin-hiljaisia rataosia. Olisikin mielenkiintoista tietää, kuinka paljon tuossa on aikoinaan säästetty, kun on jätetty muutama opastin pystyttämättä verrattuna siihen, minkä verran ylimääräistä työtä liikenteenohjaustapa aiheuttaa liikenteenohjaajille tai kuinka paljon opastimien pystyttäminen jälkikäteen maksaa.

Nythän tuosta ideologiasta on kuitenkin taidettu luopua, sillä esimerkiksi Uudenkaupungin rata on suojastettu ja kauko-ohjattu samoin kuin Karjaa-Hyvinkää tulee olemaan kohta puolin.

[Pentti Yli-Karjanmaa]

Seinäjoellakin oli poikkeava tilanne. Sekä Oluun ja Helsinkiin matkaavat  junat lähtivät vuoron perään raiteelta yksi.

Vilkaisemalla raiteen 2 suuntaan olisi saattanut havaita, että kiskot puuttuvat ja laiturikorkeus on nousemaan päin.

Tuskin olivat syynä junakohtaamisten muutoksiin Pihlajavedellä. Myös Vaasantien puomien alhaallaolo ei liene syynä kakkosraiteen puuttuminen. Puomit olivat olleet aika pitkään alhaalla. Joku avulias oli ohjaamassa liikenettä puomien lomitse.

[Oskari Kvist]

Täh, onkos Iisalmi - Kontiomäki 'vain' radio-ohjattu? Miksiköhän noin, onhan siellä kuitenkin liikennettä jonkin verran. Mitenkäs sitten Kontiomäki - Oulu, normaali suojastettu rataosa?

Iisalmi-Kontiomäki on todellakin vain radio-ohjattu, lukuunottamatta Murtomäkeä ja Talvivaaraa, joissa molemmissa on täydellisen kauko-ohjauksen edellyttämät opastimet.

Kontiomäki-Oulu on asemavälisuojastettua, kauko-ohjattua rataosaa, ja ko. turvalaitteet (Siemens DrS) siirrettiin Parkanon radalta Bombardier Ebilock-turvalaitejärjestelmän korvatessa kaikki entiset turvalaittet Seinäjoki-Lielahti-välillä.. Kontiomäki-Oulu-välillä asemavälisuojastus on viime vuosina aiheuttanut jossakin määrin ruuhkaantumisia liikenteen ollessa suurimmillaan, ja asemien pitkät välimatkat (asemavälisuojastus) pahentavat ongelmaa, varsinkin poikkeustilanteissa.

RHK:lla oli Pohjois-Suomen tavaraliikenteen kehitys-pdf:ssä A5/2007 suunnitelmissa linjasuojastaa Iisalmi-Kontiomäki ja Iisalmi-Ylivieska, sekä Kontiomäki-Oulu.
Katsotaas löytyykö linkkiä kyseisteen dokumenttiin..

http://www.rhk.fi/@Bin/1811605/A5_2007%20web.pdf

"Tavaraliikenteen nopean kasvun vuoksi rataosat Kokkola–Ylivieska ja Ylivieska–Oulu
sekä Kontiomäki–Iisalmi tulevat jo lähivuosina olemaan selvästi ylikuormittuneita, eivätkä
kykene välittämään riittävän hyvin kasvavia junamääriä. Rataosien riittämätön
välityskyky merkitsee, että niiden liikenne tulee olemaan erittäin häiriöherkkää ja häiriöistä
palautuminen voi kestää useita tunteja.

Myös rataosat Oulu–Kontiomäki–Vartius, Iisalmi–Murtomäki ja Iisalmi–Ylivieska tulevat
ruuhkautumaan ennen vuotta 2015. Näiden rataosien välityskyvyn parantaminen
edellyttää mm. uusien liikennepaikkojen rakentamista, nykyisten liikennepaikkojen kehittämistä
sekä rataosien Oulu–Kontiomäki, Iisalmi–Kontiomäki ja Iisalmi–Ylivieska
suojastuksen rakentamista.

Iisalmen ja Murtomäen välillä kuljetusmäärät kasvavat vuoteen 2015 mennessä
noin 2,1 miljoonalla tonnilla (154 %) ja vuoteen 2030 mennessä noin 2,5 miljoonalla
tonnilla (86 %). Suurin osa tästä kasvusta aiheutuu avautuvan Talvivaaran
kaivoksen kuljetuksista.

Iisalmen ja Pyhäsalmen välillä kuljetusmäärät kasvavat vuoteen 2015 mennessä
noin 1,2 miljoonalla tonnilla (117 %) ja vuoteen 2030 mennessä noin 0,9 miljoonalla
tonnilla (91 %). Suurin osa tästä kasvusta aiheutuu avautuvan Talvivaaran
kaivoksen ja Sillinjärven rautapasutteen kuljetuksista. Vuoden 2015 jälkeen liikennemäärä
putoaa Pyhäkummun kaivoksen ehtymisen vuoksi."

Toimenpiteitä, sivuilla 69-70: ...
Ilm-Kon
"• Iisalmi–Kontiomäki, suojastuksen rakentaminen, 2,3 M€
• Sukevan liikennepaikan laajentaminen (yksi kulkutieraide lisää ja raakapuun
kuormaus), 4 M€
• Latukan liikennepaikan rakentaminen (yksi kulkutieraide lisää), 2,3 M€"

Ilm-Yv
"• Suojastuksen rakentaminen, 4,8 M€
• Ylivieska–Haapajärvi-alueen raakapuuterminaalin rakentaminen, 2,5 M€
• Iisalmen kolmioraiteen rakentaminen, 2,5 M€
• Sähköistyksen rakentaminen, 35 M€."

Tässä sitten todettiinkin jo, että suojastuksen rakentaminen edellyttää lähtöopastimien rakentamista.