Tässä Tallinnan tunnelihommassa liikkuu siis kahta eri (selvitys)projektia. Ketjussa ensin mainittu poliitikkovetoinen sekä Konepörssin mainitsema, jossa äänekkäimpänä häärii Angry Birdeistä tuttu Vesterbacka. Projekteilla ei ole keskenään mitään yhteistä.
Vestarbackan projekti on mielestäni useammallakin tavalla ongelmallinen. Ensinnäkin etenkin verrattuna ensinmainittuun uskottavampaan projektiin (jota on pohtimassa varsin nimekkäät konsulttiyhtiöt), Vesterbackan projektin suunnalta on kuulunut vain epämääräisiä perustelemattomia heittoja kustannuksista. Toiseksi, mikäli tunneli tehdään puhtaan kaupallisista näkökulmista, on varmasti pelkona, että sijoittajat vaativat sijoituksensa takaisin korkeiden lipunhintojen muodossa. Ilman muuta tuollainen projekti tulee olla yhteiskunnan hyppysissä.
Kolmas ja pahin ongelma Vesterbackan suunnitelmassa on se, että asema sijoittuisi pääkaupunkiseudulla Keilaniemeen. Toki siellä on Vesterbackan kanssa samanmielisille kivoja kohteita jotka hyötyisivät tunnelista, mutta suurin osa matkustajista kuitenkin suuntaa lähemmäksi keskustaa. Eikä potentiaalisten ihmismassojen kuljettamiseen Keilaniemen ja keskustan välillä ole ainakaan tällä hetkellä minkäänlaista kapasiteettia, metron ollessa jo nyt ruuhkainen. Keilaniemen kautta kiertävällä projektilla ei käsittääkseni ole tähän mitään ratkaisuehdotusta, vaan homma kaatuu siltä osin yhteiskunnan harteille. Ylipäätään on aivan pähkähullua pohtia tunnelia käyttävän aseman sijoittamista mihinkään muualle kuin keskustaan, parhaiden mahdollisten vaihtoyhteyksien lähelle, sinne minne ihmiset ovat oikeasti matkalla.
Kovin on hehkutettu vihaisen linnun saamaa lupausta 100 miltsin rahoituksesta. Se on noin 6 promillea tämän hetken kustannusarviosta. Enää 994 promillea jäljellä.
Eiköhän tässä ole agendana tehdä pikavoittoja, kotiuttaa ne sopivaan suojaan ja sitten kaataa homma valtioiden syliin.
