Sr2-sarjan toimitusajankohdat

[Tuukka Ryyppö]

Saksan vorkissa, DSO:lla, kyseltiin Sr2-sarjan veturien toimitusajankohdista. Sr2-sarjasta ketjun aloittaja tietää, että se toimitettiin vuosina 1995-2003, mutta kunkin veturiyksilön toimitus-/käyttöönottoajankohta kiinnostaisi häntä. Etenkin hän haluaisi tietää, miten moni Sr2-sarjan veturi toimitettiin 1995-98, 2000 ja 2003.

Vastauksen voinee laittaa tähän tai yllä linkkaamaani DSO:n ketjuun.

[[Tunnus poistettu]]

1996: 3201, 3202
1997: 3203-3212, 3214
1998: 3213, 3215-3219
1999: 3220
2001: 3221-3229
2002: 3230-3239
2003: 3240-3246

[Tuukka Ryyppö]

Kiitos!

[Petri Soronen]

Minkäs vuoksi 3213 on toimitettu 1998 mutta 3214 jo vuonna 1997.

[Oskari Kvist]

Mites muuten nämä yksilöt menivät toimittajien suhteen, eikös näitä useampikin firma koonnut?

[Kimmo T. Lumirae]

"Useampi firma" johtuu firmojen fuusioitumisesta. Veturi on sveitsiläistä SLM:n tuotantoa, mutta AdTranz osti SLM:n pois kuljeksimasta ja sittemmin sulautui yrityskauppojen kautta osaksi Bombardieriä. Todennäköisesti veturit on rakennettu samassa paikassa, mutta hallin katolla on nimi vaihtunut pariinkin kertaan.

[Petri Soronen]

Eikös loppupään korit kasattu transtechin Taivalkosken konepajalla.

[[Tunnus poistettu]]

Eikös loppupään korit kasattu transtechin Taivalkosken konepajalla.

Voin kyllä muistaa väärinkin mutta olisiko kaikki korit Transtechiltä?

[Timo Kelloniemi]

Kaikki SR2 veturi on valmistettu Taivalkoskella. Niihin tehtiin myös jarruputkitukset ja osa sähkön putkituksia samalla, alumiinikatto tehtiin myös ja virroittimet esiasennettiin. Työntöpuskimet asennttiin sekä jarruliittimet, yms helat kokonaan.  Ohjaamo liimattiin paikalleen ja koko härveli maalattiin lopulliseen väriin ja sheemaan.
Maalaus vaihtui 3 kertaa valmistuksen aikana, teippaukset useammin.

[Petri Nummijoki]

1996: 3201, 3202
1997: 3203-3212, 3214
1998: 3213, 3215-3219
1999: 3220
2001: 3221-3229
2002: 3230-3239
2003: 3240-3246

Tässä herää taas kysymys, mitä toimitusajankohdalla tarkoitetaan? 3201 ja 3202 tulivat koeajoihin kesällä 1995. Omistus oli kylläkin siinä vaiheessa valmistajalla ja kaupallinen käyttö alkoi toukokuussa 1996, joten sikäli toimitusvuosi 1996 on näiden osalta ymmärrettävä. Mutta 3203-3205 kiersivät kaupallisissakin junissa jo syksyllä 1996 täyttä päätä, kuten kuvassa http://www.vaunut.org/kuva/20914 mutta silti toimitus on merkitty vuodelle 1997.

[Timo Kelloniemi]

Muistelen, että siinä oli muutamassa numerossa jotain takuuhommaa niin, että koneet oli jo luovutettu käyttöön, mutta ei tainnut vielä olla vastaanotettu....
Tai joku sellainen homma se oli... on tuota aikaa mennyt niin paljon..

[Eljas Pölhö]

Toimitusajankohta lienee yksiselitteisesti se päivä, jolloin tilaaja on vastaanottanut tuotteen. Se voi vetureiden ollessa kyseessä olla viikko ensimmäisen koeajon jälkeen tai vaikka kolme vuotta myöhemmin. "valmistuspäivä" onkin sitten paljon kinkkisempi juttu.

Tarkka kaveri merkkaa ylös 1. koeajon (1. kerran liikkeellä omin konein), käyttöluvan päivämäärän (tämä on suht' uusi juttu) ja luovutus/vastaanottopäivän. Muutoin voidaan aina löytää vaihtoehtoisia päiviä.

Sr2 kohdalla joitakin päiviä on esim.
3201 ensimmäinen koeajo 12.5.1995, käyttölupa 29.4.1996, vastaanotto 30.4.1996
3202 käyttölupa ja vastaanotto kuten yllä
3203-3204 käyttölupa 31.7.1996, vastaanotto helmikuussa 1997
3205 vastaanotto helmikuussa 1997
3206-3210 käyttölupa 19.6.1997, vastaanotto kesäkuussa 1997
jne.
3214 vastaanotto 12/1997 (käyttölupa 3.11.1997)
3213 vastaanotto 1/1998 (käyttölupa 19.1.1998)

Ulkomailta käsin näiden kirjaaminen on sattumanvaraista, mutta kyllä Eemeli on antanut ihan oikeat tiedot, koska kysymys koski toimitusvuosia.

[Markus Räsänen]

"Useampi firma" johtuu firmojen fuusioitumisesta. Veturi on sveitsiläistä SLM:n tuotantoa, mutta AdTranz osti SLM:n pois kuljeksimasta ja sittemmin sulautui yrityskauppojen kautta osaksi Bombardieriä. Todennäköisesti veturit on rakennettu samassa paikassa, mutta hallin katolla on nimi vaihtunut pariinkin kertaan.

Sr2 #3204:n kyljessä komeilee kuvan valmistajien laatat. Transtech on ollut ainakin osa Sr2:n valmistusketjua.

[Timo Kelloniemi]

Transtech Vuolijoki, (myöhemmin Talgo) haki veturi siirtotelitettynä Taivalkoskelta. Dr12 kävi noutamassa yleensä, dr16 silloin tällöin... Vuolijoella ei hitsattu yhtään mitään. 

[Teppo Niemi]

Transtech Vuolijoki, (myöhemmin Talgo) haki veturi siirtotelitettynä Taivalkoskelta. Dr12 kävi noutamassa yleensä, dr16 silloin tällöin... Vuolijoella ei hitsattu yhtään mitään. 

Käsittääkseni Kontiomäki (Matkala) - Pesiökylä - Taivalkoski rata on ollut kokonaisuudessaan A-rataa, jolla Dr-sarjojen veturit, lukuunottamatta Dr13 sarjaa, eivät saaneet liikennöidä. Nykyisin Kontiomäki - Pesiökylä (-Ämmänsaari) on verkkoselostuksen mukaan A-rataa. http://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/23984/lv_2014-03_rautateiden_verkkoselostus_web.pdf/42b81e86-3c59-4074-a8d6-81a8346cb845

[Timo Kelloniemi]

No jaa.
Kiskoja myöten se lähti ja kiskoja myöten noutaja tuli... Aivan sama mikä on radan luokka
Yhtään ei viety autokuljetuksena.
HKL:lle vietiin trammeja kaikki 36 kpl peruskunnostuksen jälkeen ja tuotiin autolla.
Tamperelainen firma hommasi sellaisen pitkän pakko-ohjautuvan kärryn, jolle sitten trammit nostettiin nostimilla.

[Juhani Pirttilahti]

Käsittääkseni Kontiomäki (Matkala) - Pesiökylä - Taivalkoski rata on ollut kokonaisuudessaan A-rataa, jolla Dr-sarjojen veturit, lukuunottamatta Dr13 sarjaa, eivät saaneet liikennöidä.

Myös nykypäivänä ajetaan Otanmäen tehtaalle Dr16-vetureilla, vaikka rataluokka onkin A. Siihen todennäköisesti on haettu poikkeuslupaa.

[Jukka P. T. Ruuskanen]

Transtech Vuolijoki, (myöhemmin Talgo) haki veturi siirtotelitettynä Taivalkoskelta. Dr12 kävi noutamassa yleensä, dr16 silloin tällöin... Vuolijoella ei hitsattu yhtään mitään. 

Taisipa olla kuitenkin Dv12 -veturi jos oli ollakseen. Dr12:t ei ole hinanneet Sr2:ia koskaan.

[Timo Kelloniemi]

No se ja sama sille DR/DV, mutta pikkuinen veturi ja isompi veturi niitä haki

Kumminkin, harmittaa hiukan se, että ei pyrittykkään suomesta saamaan yhtään veturinvalmistajaa "viivalle" tuon ison VR tilauksen myötä...
Kaikki on heittäneet pyyhkeen kehään veturisuunnittelun/yhteistyövalmistuksen kanssa. Sr3 olisi kyetty toteuttamaan täysin suomessa ja suomalaisin voimin, suunnittelun olisi pitänyt tulla muualta... Niin ja puskimet sekä telit myös muualta.

[Tuukka Ryyppö]

No se ja sama sille DR/DV, mutta pikkuinen veturi ja isompi veturi niitä haki

Kumminkin, harmittaa hiukan se, että ei pyrittykkään suomesta saamaan yhtään veturinvalmistajaa "viivalle" tuon ison VR tilauksen myötä...
Kaikki on heittäneet pyyhkeen kehään veturisuunnittelun/yhteistyövalmistuksen kanssa. Sr3 olisi kyetty toteuttamaan täysin suomessa ja suomalaisin voimin, suunnittelun olisi pitänyt tulla muualta... Niin ja puskimet sekä telit myös muualta.

Ei toki mahdotonta, mutta tarvittaisiin jonkinlainen vippaskonsti, jolla Transtechin olisi järjellistä myydä Sr3-sarja VR:lle halvemmalla kuin Siemens voi vastaavan toimittaa. Esim. jonkinlainen valtion tukiviritelmä Transtechille niin, että de facto Transtech saisi osan veturirahoista valtiolta ja osan VR:ltä. Ja VR sitten maksaisi valtion osuuden verran ylimääräistä osinkoa omistajalleen, valtiolle.
Tietty sellainen olisi ihan mahdollinen ratkaisu, että tehtäisiin kuten HKL:n kanssa: HKL halusi tietynlaisen ratikan ja teki siitä piirrustukset. Transtech sitten teki niiden piirrustusten pohjalta ratikan ja muut saivat osallistua kilpailutukseen samankaltaisehkoilla ratikoilla, jos uskoivat kykenevänsä toimittamaan paljon halvemmalla kuin Transtech (koska Transtechin ratikka tietysti vastasi HKL:n vaatimuksia 1:1, mikä tahansa muu ratikka sai automaattisesti miinuspisteitä).

Käytännön tasolla ei kuitenkaan ole tarpeellista, että Suomessa on juuri veturiteollisuutta. Aivan kuten Porissa liikennöivän veturin ei ole tarpeellista olla valmistettu juuri Porissa, vaan kajaanilainen tai vaikka flensburgilainen käy ihan yhtä hyvin. Vaikka se veturi olisi Kajaanissa valmistettu, se, että se veturi on omalta talousalueelta, hyödyttää Poriakin. Huonompi juttu olisi, jos veturi tilattaisiin jostain oman talousalueen ulkopuolelta, kuten Koreasta tai Kanadasta, koska silloin rahat eivät parantaisi meikäläistä taloutta.

[Timo Kelloniemi]

No se ja sama sille DR/DV, mutta pikkuinen veturi ja isompi veturi niitä haki

Kumminkin, harmittaa hiukan se, että ei pyrittykkään suomesta saamaan yhtään veturinvalmistajaa "viivalle" tuon ison VR tilauksen myötä...
Kaikki on heittäneet pyyhkeen kehään veturisuunnittelun/yhteistyövalmistuksen kanssa. Sr3 olisi kyetty toteuttamaan täysin suomessa ja suomalaisin voimin, suunnittelun olisi pitänyt tulla muualta... Niin ja puskimet sekä telit myös muualta.

Joo, pikkuisen korjaan. HKL sai Talgolta piirustukset eräästä "suuren talon" raitsikasta muunneltuna ja otsikkotaulun tiedot poistettuna, johon HKL sovitti vaatimukset ja Talgolla piirustuksiin lisättiin talvinen nimi sekä uusi valmistaja sekä piirtäjän allekirjoitus
Nimimerkillä: vieressä seisonut
Ei toki mahdotonta, mutta tarvittaisiin jonkinlainen vippaskonsti, jolla Transtechin olisi järjellistä myydä Sr3-sarja VR:lle halvemmalla kuin Siemens voi vastaavan toimittaa. Esim. jonkinlainen valtion tukiviritelmä Transtechille niin, että de facto Transtech saisi osan veturirahoista valtiolta ja osan VR:ltä. Ja VR sitten maksaisi valtion osuuden verran ylimääräistä osinkoa omistajalleen, valtiolle.
Tietty sellainen olisi ihan mahdollinen ratkaisu, että tehtäisiin kuten HKL:n kanssa: HKL halusi tietynlaisen ratikan ja teki siitä piirrustukset. Transtech sitten teki niiden piirrustusten pohjalta ratikan ja muut saivat osallistua kilpailutukseen samankaltaisehkoilla ratikoilla, jos uskoivat kykenevänsä toimittamaan paljon halvemmalla kuin Transtech (koska Transtechin ratikka tietysti vastasi HKL:n vaatimuksia 1:1, mikä tahansa muu ratikka sai automaattisesti miinuspisteitä).

Käytännön tasolla ei kuitenkaan ole tarpeellista, että Suomessa on juuri veturiteollisuutta. Aivan kuten Porissa liikennöivän veturin ei ole tarpeellista olla valmistettu juuri Porissa, vaan kajaanilainen tai vaikka flensburgilainen käy ihan yhtä hyvin. Vaikka se veturi olisi Kajaanissa valmistettu, se, että se veturi on omalta talousalueelta, hyödyttää Poriakin. Huonompi juttu olisi, jos veturi tilattaisiin jostain oman talousalueen ulkopuolelta, kuten Koreasta tai Kanadasta, koska silloin rahat eivät parantaisi meikäläistä taloutta.