Rautatie Vienan-Karjalaan

[Pave Saarinen]

Rautatie Vienan-Karjalaan. Suomussalmelta Uhtuan kautta Muurmanille.

https://www.doria.fi/handle/10024/7709

ote siitä:
Järjestyvän ja elpyvän Vienan-Karjalan elinehtoihin kuuluu saada sinne ajanmukaisia kulkuneuvoja. Ensiksikin tietysti tulee kysymys kunnollisten teitten aikaansaamisesta ja heti senjälkeen astuu päiväjärjestykseen rautatie-kysymys siellä.

Vienan-Karjalan varustaminen ja kauppa sinne arvatenkin tulee suuntautumaan Suomen päin ja näinollen olisi vallan tärkeää saada Suomesta sinne johdatetuksi kunnolliset kulkuväylät. Talvella tosin pääsee hevosella vaikeittenkin taivalten yli, mutta kesällä on kulku vaikeampaa, sillä vesireitit eivät aina jatku keskeytymättä Suomesta Vienaan ja suurempien lähetysten kuljetus tulee varsin vaivaloiseksi.

Nimeke:   Rautatie Vienan-Karjalaan (Suomussalmelta Uhtuan kautta Muurmanille)
Tekijä:   Kekkonen, Urho
Päiväys:   1919-10-24

[Pave Saarinen]

Urkki vastasi kirjeisiin:

Kirje Anna Väisäselle 21.10.1952

Emäntä Anna Väisänen,

Ämmänsaari,

Takala

Olen saanut tiensuuntaa koskevan kirjeenne. Tulen seuraaman asianne kehitystä suurella huolella. Luulen kuitenkin, että teille itsellenne saattaisi olla edullisempaa odottaa siksi kunnes rautatie rakennetaan niin pitkälle, että se on valmis Taivalkosken maantielle saakka. Tarkoitus on jatkaa rautatien rakentamista Pesiöltä Taivalkoskelle ja kun rautatie tulee kylänne korkeudelle, silloin toivon olevan paremmat yleiset edellytykset kylätien tekemiseen.

Parhain terveisin

Urho Kekkonen

[Erkki Nuutio]

Kiinnostava dokumentti, joka kertoo Urkin elinikäisestä kiinnostuksesta nälkämaiden kehittämistä kohtaan.
Itsenäistymisen jälkeen ehkä viiden vuoden ajan oletettiin Karjalan kannaksella ja Kainuussa kauppa- ja liikennesuhteiden jatkuvan Venäjän kanssa entiseen malliin.

Tuomo Polvisen väitöskirja Die finnischen Eisenbahnen .... (1963) kertoo laajasti samoista asioista autonomian aikana.
Kesällä 1893 Venäjän kyvykäs ja Suomeen asiallisesti suhtautunut liikenneministeri (ja myöhempi valtiovarainministeri) Sergei Witte pyysi suomalaisilta ratatutkimusta ja -arviota Oulun-Muurmanin radasta.
Tarvetta Muurmaniin ulottuvaan rataan tietysti oli ja Oulu oli lähimpänä, noin 600 km lähempänä kuin Venäjän omat ratapaikkakunnat.

Asia karkasi käsistä ja vei siihen että rataa Muurmaniin ei tehty mistään päin, kun kiihkovenäläiset havaitsivat Witten ehdotuksen. Ehdotettu rata ei sinänsä ollut suomalaisten omissa rahoitusmahdollisuuksissa eikä erityisesti haluamakaan.
Kiihkovenäläisten lehdissä katsottiin, että koko Viena ja Kuola muuttuu suomalaisten provinssiksi, jos rata pyhälle venäläiselle maalle rakennetaan Suomen kautta. Ehkä se olisikin muuttunut.