LVM: "Junien ostoliikenteeseen muutoksia maaliskuussa"

[Timo Järvi]

"Jaskari toivoo, että bussiyhtiöt innostuisivat kilpailemaan radoilla. Kalustoa voi vuokrata VR:ltä.
- Kyse on uusista monipuolisista logistiikkayhtiöistä. Niistä on jo kokemuksia vaikkapa pääkaupunkiseudulla."

Hah, tyypillistä broileripoliitikon toivotalkoot-höttöä! Saahan sitä aina toivoa, ja samalla siirtää vastuun päättäjiltä sille jollekin...

Jos kaluston nimelliseen vuokraukseen herätään vasta tässä vaiheessa, kun samaan aikaan on oikein kiirehtimällä kiirehditty käyttökelpoisen kaluston eli dieselvetureiden ja sinisten vaunujen kelkkomista pataan pilkottavaksi, ollaan jo myöhässä ja peli siltä osin on menetetty. Kun ottaa huomioon VR:n asenteen maakuntien ja niiden välille jäävien kylien kulkueyhteyksien parantamiseen, miksi samainen kaiken vastentahtoisesti tekevä firma alkaisi nyt tässä vaiheessa vuokraamaan yhtään mitään - ainakaan edullisesti?! Ei taida poliitikot olla ihan kärryillä todellisuudesta ja Suomen "erityisolosuhteista", joiden vaikutukset koko rautatieliikenteen pitkäjänteiseen kehittämiseen ovat olleet todella surkuhupaista katseltavaa.

Perusongelma on edelleen se, että entisen VR:n yhtiöittämisen myötä se sai kaiken infran ja kaluston valmiina, kun taas kilpailun avaamisen myötä kaikki uudet kotimaiset tulokkaat joutuvat aloittamaan toimintansa ihan alusta. Epäsuhta on melkoinen haaste tulokkaille - ei toki mahdoton, mutta se edellyttää ainakin ketterää, tehokasta ja kevyttä kulurakennetta. Täytyy vain toivoa onnea Finnrailin kaltaisille tulokkaille, joilla on edes yritystä. Kun kerran valtakuntaan on radat rakennettu ja niitä on myös perusparannettu, näitä investointeja on turha seisottaa yhden firman passiivisuuden takia tyhjänpanttina.

[Petri P. Pentikäinen]

Niin kyllähän tuosta tiistaisesta välikysymyskeskustelustakin käy ilmi, kuinka myöhässä tätä keskustelua nyt käydään.

Kilpailua avataan vasta nyt, kun henkilöliikenne on jo käytännössä kermankuorintaa, ja vuosikausia jatkuneella vain tietyn tarjonnan kehittämisellä on yksipuolistettu markkina liian kapeaksi, että se kiinnostaisi monenlaisia yrityksiä. Myös kalusto-ongelma on määrätietoisesti toimimalla päästetty niin vaikeaksi, kuin se nyt on.

Kaikella tällä on tehty iso vahinko nimenomaan kansalaisille ja rautateiden tulevaisuudelle, ja tästä ovat vastuussa he, jotka tiistainakin eduskunnassa jatkoivat neuvotonta keskustelua aiheesta.

Välikysymyskeskustelun pöytäkirja: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2015+3.aspx

[Heikki Kannosto]

Pitemmittä puheitta:

http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/haukivuori-esitteli-juna-asiaa-liikenneministerille-berner-lupasi-selvittaa-tulevat

[Ismo Brockmann]

LVM:n uudessa ostoliikennesopimuksessa 27.3.2016 alkaen on jotain hyvääkin. Ylivieska-Iisalmi junatarjonta säilyy nykyisellään 26 vuorona viikossa ja mikä parasta ja järkevintä, aamujuna Iisalmesta Ylivieskaan myöhentyy n. 3 tunnilla: Uusi Iisalmen lähtöaika on jatkossa  klo 7:40. Luulisi aikataulumuutoksen lisäävän hieman rataosan matkustajamääriä, kun Iisalmesta ja väliasemilta ei tarvitse jatkossa lähteä "ennen kukonlaulua" päästäkseen junalla Ylivieskaan ja edelleen vaikkapa Kokkolaan. Jotain muutakin mielenkiintoista: Karjaa-Hanko -aikatauluihin tulee suurempi muutos, kun Karjaan lähtöajat ovat jatkossa yhtä lähtöaikaa lukuunottamatta minuutilla 39 ja Hangon vastaavasti kahta lukuunottamatta minuutilla 40. Turku-Helsinki -IC-junien aikataulut muuttuvat siis melkoisesti, kun lähdöt Turusta ja Helsingistä ovatkin tasan tai pari min yli tasan sijasta useimmiten varmasti siis puolen jälkeen. Mahdollinen uusi expressvuoro näyttää siis Hangon junista päätellen tulevan uutena tarjontana nykyisten lisäksi.

[Ismo Brockmann]

Aikataulut 27.3.2016 alkaen Varkaus-Pieksämäki ostoliikenteessä, liikenne hoidetaan Pieksämäeltä käsin: Lähtöajat Pieksämäeltä Varkauteen: 7:15 M-L, 11:42, 15:04 ja 17.58 ja Varkaudesta Pieksämäelle: 8:37 M-L, 14:21, 17:15, 18:45 M-L ja 19:52 S. Saas nähdä miten muutokset käytännössä toteutuvat, kun Varkaus-Joensuu -väli jatkuukin velvoiteliikenteenä, tosin varmaan nykyisestä supistetummassa muodossa. Se on jatkossa kuitenkin Varkaudellakin Savonlinnan kohtalo: kunnon päivämatkoja ei enää voi Helsinkiin tehdä junalla koko matka matkustaen. Ja sunnuntain aamulähtö Varkaudesta Pieksämäelle jää pois. Se lienee varmaa, että nykyinen aamujuna Joensuusta Pieksämäelle jää pois Joensuu-Varkaus -reittiosuudelta, koska mikäli Pieksämäki-Varkaus -uusissa ostoliikenneaikatauluissa pitäydytään, päivän liikenne käynnistyy Pieksämäeltä Varkauteen vuorolla, joka toki tarjoaa jatkoyhteyden Kuopiosta tulevalta IC:ltä Varkauteen, mutta on käytännössä liikenteessä vain kalustonsiirron vuoksi. Ja aamun matkustajamäärät Joensuu-Varkaus -välillä olisivat kuitenkin hyvin vähäiset. Viittaan taannoiseen Hesarin juttuun aiheesta ja omakohtaiseen matkustuskokemukseeni vuodelta 1993, jolloin tuo aamujuna oli lähes tyhjä ja vasta Varkaudesta tuli kyytiin koko joukko matkustajia.  Samoin ainakin illan viimeinen yhteys Pieksämäeltä Joensuuhun jäänee pois velvoiteliikenteestä, veikkaan.

[Vesa Höijer]

Milloin nämä Haapamäki-Tampere-, Haapamäki-Jyväskylä- ja Haapamäki-Seinäjoki-radat on viimeksi peruskorjattu? Ollaanko poistamassa käytöstä hyväkuntoisia rataosuuksia?

[Jouni Hytönen]

Vasta saatiin päätökseen kiskonvaihto Pihlajaveden ja Seinäjoen välillä tiensä päässä olleista K43-kiskoista kierrätys-54E1-kiskoihin. Eivät nuo radat nyt ole tietysti mitään pääratatasoa, mutta ei ole tällä hetkellä ymmärtääkseni mitään akuutteja ongelmiakaan. Möykynmäen tunneli on huonossa kunnossa.

[Ismo Brockmann]

Vasta saatiin päätökseen kiskonvaihto Pihlajaveden ja Seinäjoen välillä tiensä päässä olleista K43-kiskoista kierrätys-54E1-kiskoihin. Eivät nuo radat nyt ole tietysti mitään pääratatasoa, mutta ei ole tällä hetkellä ymmärtääkseni mitään akuutteja ongelmiakaan. Möykynmäen tunneli on huonossa kunnossa.

Näin tapahtuu, kun asioihin huonosti perehtyneet poliitikot ovat säätämässä. Oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee. On todella huonoa hallintoa, että ensin kunnostetaan radat jopa vuosikymmeniksi eteenpäin ja sitten toisaalla päätetään poistaa liikenne. Missä on koordinaatio? Jyväskylä-Haapamäki -välilläkin olisi raskaat kiskot benoniratapölkkyineen vuosikymmeniksi eteenpäin, remontti tehty joskus 20 vuotta sitten, mikä ei ole aika eikä mikään noilla vähäisillä liikennemäärillä ja tavaraliikennettä ei juuri ole.  On myös kuntien toimesta monin paikoin investoitu korkeisiin laitureihin. Myös kiskobussit hankittiin sitä silmälläpitäen, että niitä sitten käytetään seuraavat 20-30 vuotta. Suomessa hoidetaan asiat näin ja liikenneministeri ei ole perillä siitä, minne voisi ja minne ei voisi syntyä markkinaehtoista liikennettä. Mutta tämä onkin Suomi. Saksassa asiat hoidetaan hyvällä suunnittelulla, koordinaatiolla ja pitkäaikaisilla ostoliikennesopimuksilla, jotka kiinnostavat operaattoreita. Suomessa sensijaan arvon liikenneministeri nähtävästi luulee, että joku yksityinen firma rupeaisi kuljettamaan 20-30 matkustajaa/juna markkinaehtoisesti. Ilmeisesti on kuunnellut liikaa bussiparonien lobbausta, jonka mukaan junaliikenteen tuki vääristää kilpailua. Jokainen tietää, mitä presidentti Kekkonen olisi tässä tilanteessa sanonut.

[Vesa Höijer]

Jyväskylä-Haapamäki-juna oli eilen niin täynnä, että osa matkustajista joutui istumaan eteisen lattialla. Vaunuja oli vain yksi, ei konduktööriä.

Tänään paluumatkalla junassa oli kaksi vaunua ja konduktööri, mutta takimmainen vaunu oli matkustajilta suljettu. Ei kuitenkaan ollut liian täyttä, kaikki mahtuivat sopivasti yhteenkin vaunuun.

[Reijo Kankkunen]

Liikennevirastosta on saaneet selville että Helsinki-Kajaani muuttuu Pendolinoksi 26.03.2016!Mitenkähän käy Kajaanin mukaville Konduktööriile?

[Heikki Koivula]

Maaliskuun lopulla näyttäs pääsevän Oulusta Kuopioon bendoliinolla

[Miitre Timonen]

Maaliskuun lopulla näyttäs pääsevän Oulusta Kuopioon bendoliinolla

Mistä tieto on peräisin?

[Matti Lehtonen]

Maaliskuun lopulla näyttäs pääsevän Oulusta Kuopioon bendoliinolla

Mistä tieto on peräisin?

Kyllä tuolla noin näyttää olevan, liekö painovirhe ?

http://www.lvm.fi/documents/20181/514529/LVM+ostoliikennetarjonta+27.3.2016+alkaen.pdf/92cfec24-02a7-4233-9463-3bc97ae25380?version=1.0

[Ari Palin]

Riihimäki - Tampere -ostoliikenteen tiedoissa huomion kiinnittää se, että junat 373, 375, 377, 379 ja 345 lähtevät Riihimäeltä klo xx.38, kun nykyisin kaikki taajamajunat Tampereen suuntaan lähtevät Riihimäeltä klo xx.13 lukuun ottamatta Hämeenlinnan H 371:tä, joka lähtee klo 17.35. Muut kuin edellä mainitut lähtevät jatkossakin xx.13. Samoin 371:n lähtöajaksi tulee 17.13. Vastaavasti Tampereelta osa Helsingin suunnan taajamajunista alkaa lähteä klo xx.11.

Nämä muutokset liittynevät ainakin osittain siihen, että H-junat muuttuvat 27.3.2016 alkaen Ainolassa ja Saunakalliossa pysähtyviksi R-juniksi ja jatkossa kulkee kaksi tällaista R-junaa tunnissa. Riihimäen lähtöajoista on pääteltävissä, että R-juniksi muuttuvien H-junien lähtöajaksi Helsingistä tulee noin xx.40, koska uuden R-junan matka-aika Helsinki - Riihimäki on arviolta 51 minuuttia ja Riihimäelle jäänee lyhyt tasaus/rungonirrotus- tai junanvaihtoaika.

[Heikki Kannosto]

Kyllä tuolla noin näyttää olevan, liekö painovirhe ?

http://www.lvm.fi/documents/20181/514529/LVM+ostoliikennetarjonta+27.3.2016+alkaen.pdf/92cfec24-02a7-4233-9463-3bc97ae25380?version=1.0

LVM on siis pystynyt parempaan kuin VR eli tekemään PeeDeeäFfän jossa on useampi kuin yksi rataosa kerrallaan. Ammattitaitoinen taittaja olisi toki saanut sen mahtumaan kuudellekin sivulle.

[Matti Lehtonen]

Lähtöajoissa tapahtunee laajempi remontti muutenkin. Hangon junien lähtöajat tarkoittaa, että rantaradan lähtöajat Hki/Tku lienevät pääsääntöisesti noin xx.30, nykyisin tasatunnein.  xx.11 on tähän asti ollut Turun junien lähtöaika Tampereelta. Kun osa niistä on siirretty pääradan taajamajunille, jotain tapahtuu sielläkin.

[Ismo Brockmann]

Uusimpien tietojen mukaan niiden rataosuuksien, joilta henkilöliikenteen oli alun perin tarkoitus loppua kokonaan, velvoiteliikenteen laajuus selviää viimeistään ensi viikolla. Tarjonta tulee olemaan nykyistä huonompi, mutta supistukset on kuulemma pyritty tekemään niin, että vaikutukset jäljelle jäävien vuorojen matkustajamääriin olisivat mahdollisimman vähän haitalliset. Oma veikkaukseni on, että Joensuu-Nurmes -välillä on jatkossa nykyisen 2 sijasta kulussa yksi junapari, jolloin Nurmeksesta pääsisi kahdeksitoista Joensuuhun ja paluuvuoro Nurmekseen lähtisi klo 15 jälkeen. Junapari palvelisi varsin hyvin asiointiliikennettä ja myös jatkoyhteydet olisivat tarjolla. Joensuu-Pieksämäki -tarjonta olisi jatkossa puolet nykyisestä ja vuorojen lähtöajat voisivat olla Joensuusta klo 12 ja 18 paikkeiila ja Pieksämäeltä klo 15 ja 21 paikkeilla. Lisäksi olisi uudesta ostoliikennesopimuksesta ainakin aamun junapari Pieksämäen ja Varkauden välillä. Tampere-Haapamäki -väliltä säilyisi ainakin aamuvuoro Vilppulasta Tampereelle (viikonloppuisin voisi olla yhteys aamupäivällä)  ja iltapäivän paluuyhteys Vilppulaan, joka olisi vuoron uusi pääteasema. Vilppulan ja Haapamäen välinen hiljainen pätkä saattaa jäädä vaille matkustajajunia. Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki -välillä kulkisi jatkossa yksi päivittäinen junapari nykyisten 3 asemesta. Lähtöajat olisivat Jyväskylästä klo 15 paikkeilla ja Seinäjoelta klo 18 paikkeilla joko päivittäin tai M-P, S. Seinäjoelta olisi hyvät jatkoyhteydet etelään ja pohjoiseen. Jyväskylä-Seinäjoki -välillä junat voisivat pysähtyä Keuruulla, Haapamäellä, Tuurissa, Alavudella ja Ähtärissä.  Saas nähdä, miten hyvin veikkaukseni osuu kohdilleen.

[Jukka Ahtiainen]

Kuinkahan saisi pari junaparia pysähtymään Haukivuorella ottamaan asiakkaita kyytiin, kun niitä kuitenkin siinä ohi kulkee "puolityhjinä" (Maisa Romanainen / Kauppalehti)?

[Vesa Höijer]

Tärkeimpänä Haapamäen ratojen junavuoroista on julkisuudessa pidetty Keuruu-Haapamäki-Tampere-junaa. Jyväskylästä Seinäjoelle pääsee toistakin reittiä.

Järkevintä olisi lopettaa arkipäivävuorot ja keskittyä viikonloppuliikenteeseen, joilloin matkustajia on selvästi enemmän.

[Juhani Pirttilahti]

Tärkeimpänä Haapamäen ratojen junavuoroista on julkisuudessa pidetty Keuruu-Haapamäki-Tampere-junaa. Jyväskylästä Seinäjoelle pääsee toistakin reittiä.

Järkevintä olisi lopettaa arkipäivävuorot ja keskittyä viikonloppuliikenteeseen, joilloin matkustajia on selvästi enemmän.

Järkevintä siis lopettaa vuorot, joilla ihmiset kulkee töihin ja kouluun? Täh? 

[Juhani Pirttilahti]

Kyllä tuolla noin näyttää olevan, liekö painovirhe ?

http://www.lvm.fi/documents/20181/514529/LVM+ostoliikennetarjonta+27.3.2016+alkaen.pdf/92cfec24-02a7-4233-9463-3bc97ae25380?version=1.0

LVM on siis pystynyt parempaan kuin VR eli tekemään PeeDeeäFfän jossa on useampi kuin yksi rataosa kerrallaan. Ammattitaitoinen taittaja olisi toki saanut sen mahtumaan kuudellekin sivulle.

Veikkaan, että se on tullut VR:ltä itseltään. VR ei vain ole kiinnostunut jakamaan niitä suurelle yleisölle.

[Vesa Höijer]

"Hiljaiset kiskot" -artikkelin mukaan junissa on hiljaista paitsi ei viikonloppuisin.

http://issuu.com/jylkkari/docs/jylkk__ri_10-2015

[Juhani Pirttilahti]

"Hiljaiset kiskot" -artikkelin mukaan junissa on hiljaista paitsi ei viikonloppuisin.

http://issuu.com/jylkkari/docs/jylkk__ri_10-2015

Ei se nyt ihan oikeasti niin ole. Etenkin Vilppulasta, Orivedeltä ja väliasemilta on tuota arkista työ- ja koulumatkaliikennettä. Toki sitten sen väitteen ymmärtää, jos on laskuista kätevästi unohdettu sarjaliput, kuukausiliput yms...

[Matti Lehtonen]

Uusimpien tietojen mukaan niiden rataosuuksien, joilta henkilöliikenteen oli alun perin tarkoitus loppua kokonaan, velvoiteliikenteen laajuus selviää viimeistään ensi viikolla. Tarjonta tulee olemaan nykyistä huonompi, mutta ....................  Saas nähdä, miten hyvin veikkaukseni osuu kohdilleen.

Noista keskustelussa olevista radoista lähinnä vain Tampere - Keuruu palvelee työmatkaliikennettä ja palvelun soisi jatkuvan. Y-juna on oma juttunsa. Muilla radoilla pitäisi keskittyä ainakin riittävään palveluun jatkoyhteyksinä viikonloppuliikenteessä. Arkiliikenteessä voisi harjoittaa vuoroajoa paikallisten palvelulinjojen tapaan. Joensuussa esim. niin, että maanantaisin ja keskiviikkoisin oli parempaa palvelua välillä Joensuu-Varkaus ja tiistaisin ja torstaisin välillä Joensuu - Nurmes.

Samanlaiseen tullaan väistämättä menemään kirjepostin jakelussa 5-10 vuoden tähtäimellä. Kun palvelut on kuitenkin pääosin sähköisiä, niin mitä väliä sillä on tänäkään päivänä, jos saan jonkun kirjeen keskiviikkona eikä jo tiistaina. Enhän minä pääsääntöisesti edes tiedä, että kirje on postitettu perjantaina tai maanantaina, niin mitä hiton väliä on yhden päivän heitossa perille tulossa.

[Petri P. Pentikäinen]

Rautatiehistoriassa on moneen kertaan nähty, mikä on lopputulos, jos liikennettä karsitaan sellaiseksi, että kyse on vain kaukojunien yhteysvuoroista tai kuihdutetaan tarjonta palvelemaan vain eläkeikäisten satunnaisia kaupunkireissuja. Jotta liikenne voi menestyä, on vuorotarjonnan oltava sellaista, että siitä on jokapäiväistä hyötyä alueen omalle aktiiviväestölle. Mummo- ja mummolaliikenne ei tuota riittävää matkustajamäärää, ja juustohöyläperiaatteella karsittu liikenne jatkaa kitumistaan ja kuolee myöhemmin pois.

Esimerkiksi Ruotsissa paikallisjunaliikenteen päätöksenteko on läänitasolla, jolloin tarjonta suunnitellaan alueen tarpeista lähtien. Suomen Helsinkiin keskitetty päätöksentekomalli on osoittanut huonoutensa.