[SWI] Zürichin Polybahn

[Juha Riihimäki]

Kategoriaan hassut kulkuvälineet maailmalta voinee rauhassa lukea tämänkin funikulaarin, jolla kuulemma kuljetetaan opiskelijoita kampuksen rakennusten välillä. Kyseessä on Union Bank of Switzerlandin rahoittama toiminta, joka jatkaa 1886 aloitetun funikulaarioperaation jäljillä. Ihan alkuvuosina tämäkin funikulaari oli vesikäyttöinen: ylhäällä tankki täyteen jolloin vaunun paino nosti vastapainona olevan toisen vaunun ylös. Ja alhaalla vesi sitten pois. Sveitsissä vesivoimaa on saatavilla ja se on hyvin usein myös vaurauden lähde, kirjaimellisesti. Jännittävää tässä funikulaarissa on että sehän sukeltaa suoraan rakennuksen läpi lähellä ala-asemaansa. Mutta mennäänpä Ilkan meille tuottamiin kuviin:

[Andreas Ehnberg]

Jos satutte käymään Zürichissä tulee tämä olla nk ämpärilistalla, suosittelen!

Se ei vie kovin pitkälle, vain 176m vinosti ylöspäin nousten matkalla 41m ja huippunopeuden ollessa 2,5 m/s.
1996 rempattu Studenten-Express toimii nykyään (vuodesta 1897) sähköllä, 90kW moottori riittää sopivasti.

Lisää tietoa osoitteesta http://www.polybahn-zürich.ch/

[Juha Riihimäki]

Kiitos vinkistä Andreas! Mutta onkohan niin että näitä alunperin vesikäyttöisiä funikulaareja on Sveitsissä ollut monia muitakin? Onkohan yhtään tällaista eksoottista värkkiä edelleen... 

[Eljas Pölhö]

Vesi vastapainona on ollut varsin yleinen funikulaarin käyttötapa. Ensimmäinen sellainen avattiin Sveitsissä 1879 (Giessbachbahn) ja viimeisin uusi 1899 Neuveville-St Pierre). Viimeisimmät edelleen vesikäyttöisenä uusitut (modernisoidut) olivat Lugano-Stazione ja Cossonay-Gare-Ville 1929. Edellinen sähköistettiin 1955 ja jälkimmäinen 1982.
Tällaisia on ollut eri maissa:
Sveitsi 15
Saksa 5
Ranska 6 (uusin avattu 1902)
Italia 7 (uusin avattu 1907)
Itävalta 1
Iso Britannia 13 (Cliff Railway-tyyppisiä, uusin avattu 1904)
Portugal 3
Venäjä 2 (molemmat Nishni-Novgorodissa)
Tsekkoslovakia 2
USA 1
Yhteensä 55, jollen ole unohtanut jotakin.

Käytössä on edelleen kolme, yksi kussakin: Portugal, Saksa, Sveitsi. Löytyvät linkin takaa:
https://de.wikipedia.org/wiki/Wasserballastbahn

[Juha Riihimäki]

Kiitos Eljas, onpa vesi ällistyttävän yleinen tapa vauhdittaa kulkuneuvon toimintaa!

[Jorma Toivonen]

Iso Britannian Hastingissa oli aikoinaan käytössä http://vaunut.org/kuva/101070

[Uwe Geuder]

Kiitos Eljas, onpa vesi ällistyttävän yleinen tapa vauhdittaa kulkuneuvon toimintaa!

Myös Eiffeltornin hissit toimivat aikaisemmin vedellä. Saksankielisen Wikipedian mukaan ylempiä niistä jopa vuoteen 1983 asti ja siksi niitä ei voitu käyttää talvella. En tiedä, pitäisikö sitä uskoa. Kävin Eiffeltornissa ensimmäinen kerta 1979 enkä ole huomannut semmoista. Myöhemmällä käynnillä 1982 näin kyllä maanpinnalla vesisäiliöitä, pumppuja jne., mutta ne liittyivät muistaakseni alempien vinohisseihin eivätkä ollut enää käytössä.

Kuinkahan sitä jäätymisasiaa hoidetaan Zürichissä? Onhan jäänestoaine keksitty.

[Juha Riihimäki]

Tämäpä hauska juttu! Luulisi että sähköhissit oli keksitty jo tuolloin...mutta jos juttu on totta, niin katu-uskottavampi toki vedellä kuin muulien voimalla vetäen 

Muistatko Uwe muuten sen kun Eiffel-tornia aiemmin pidettiin suorassa suurien tynnyrimäisten palkeiden avulla? Joka jalan alla oli tuollainen, joka nousi ja laski tuulella näkyvästi. Viimeksi kun kävin tornilla, palkeita ei enää ollut / ei voinut havaita. Olisikohan niin että lopultakin lujuus on saatu sellaiseksi, että keinuntaresonanssi ei haittaa muita kuin merisairauteen taipuvaisia ravintoloiden asiakakkaita...

Kuinka moni muuten tietää, että torni rakennettiin kahteen kertaan: Pariisin Maailmannäyttelyä varten se ensin pystytettiin palikoista kuin Lego-torni ikään. Sitten Eiffel totesi rakenteet liian hennoiksi, ja nuo palaset vaihdettiin kantavissa rakenteissa pitkäaikaista käyttöä varten. Sama vika oli hirveän monessa muussakin Eiffelin rakenteessa, myös Eiffel-tornin kokoisissa kuten Viaduct de Carabit Ranskan puolivälissä. Toisin kuin torni, viaducti on nykyään käyttökiellossa...olisi siitä komea liukua junalla yli...onneksi silta on ikuistettu elokuvaan, siltä varalta että lopulta romahtaa alla olevan Eiffel-museon päälle.   

Kiitos Eljas, onpa vesi ällistyttävän yleinen tapa vauhdittaa kulkuneuvon toimintaa!

Myös Eiffeltornin hissit toimivat aikaisemmin vedellä. Saksankielisen Wikipedian mukaan ylempiä niistä jopa vuoteen 1983 asti ja siksi niitä ei voitu käyttää talvella. En tiedä, pitäisikö sitä uskoa. Kävin Eiffeltornissa ensimmäinen kerta 1979 enkä ole huomannut semmoista. Myöhemmällä käynnillä 1982 näin kyllä maanpinnalla vesisäiliöitä, pumppuja jne., mutta ne liittyivät muistaakseni alempien vinohisseihin eivätkä ollut enää käytössä.

Kuinkahan sitä jäätymisasiaa hoidetaan Zürichissä? Onhan jäänestoaine keksitty.

Oliko vedellä toimiva funikulaaristo käytössä myös talvisin?

Ja tässä yllä kuvatusta tornista ja sillasta kuva:



Harmi kun kuvat pienentyvät murto-osaan tänne tuotaessa

[Tuukka Ryyppö]

Sveitsin maatunnus muuten on CH, tulee latinankielisistä sanoista Confederatio Helvetica.

[Eljas Pölhö]

Kyllä vesipainolastinaan olevat järjestelmät toimivat myös talvella. Vesisäiliö ja putkistot oli vain lämpöeristettävä. Itse vaunuissa vesimäärä oli tyypillisesti 3-5 tonnia, joten ei se ehtinyt jäätyä sen lyhyen alastulomatkan aikana.

Eiffeltornissa vettä ei käytetty painolastina, vaan hydraulijärjestelmässä. Kirjassa "Jean Gennesseaux: Funiculaires et crémaillères de France (La vie du rail, 1992)" on esitetty järjestelmä kuvin ja sanoin. Veden paineen kerrotaan olleen 54 bar ja kaavion mukaan toimintakoneisto olisi ollut maan alla. En äkkiseltään löytänyt sopivaa kaaviokuvaa netistä, mutta kyllä sellainen siellä jossain varmaankin on. Hissien historiaa on tässä  http://www.maison.com/architecture/histoire/ascenseurs-tour-eiffel-7882/

[Juha Riihimäki]

Vaikuttaa lupaavalta kirjalta...harmi että painos on ollut loppu varmaan 1993 jälkeen, eikä tätä ole kirjastoissakaan

Todennäköisesti tuo ratkaisisi myös niiden näkemieni palkeiden arvoituksen. Ehkäpä se tieto että ne pitävät tornia sopivassa asennossa ei ollutkaan oikein. Aina oppii uutta, mutta ensin pitäisi saada todisteita tuolle.

Eiffeltornissa vettä ei käytetty painolastina, vaan hydraulijärjestelmässä. Kirjassa "Jean Gennesseaux: Funiculaires et crémaillères de France (La vie du rail, 1992)" on esitetty järjestelmä kuvin ja sanoin. Veden paineen kerrotaan olleen 54 bar ja kaavion mukaan toimintakoneisto olisi ollut maan alla. En äkkiseltään löytänyt sopivaa kaaviokuvaa netistä, mutta kyllä sellainen siellä jossain varmaankin on. Hissien historiaa on tässä  http://www.maison.com/architecture/histoire/ascenseurs-tour-eiffel-7882/

[Eljas Pölhö]

Rasnskan Amazonilla näkyy olevan neljällä myyjällä, hinnat 48e-60e+postitus. Ei ihan halpa, mutta 232 A4 sivulle mahtuu aika tavalla tietoa. Siellä käy samat tunnukset kuin Englannin Amazoniin, jos on sellaiset.
http://www.amazon.fr/Funiculaires-crémaillères-France-Jean-Gennesseaux/dp/2902808429/ref=la_B001K6XUEQ_1_1?s=books&ie=UTF8&qid=1451574183&sr=1-1

Vaikuttaa lupaavalta kirjalta...harmi että painos on ollut loppu varmaan 1993 jälkeen, eikä tätä ole kirjastoissakaan

Todennäköisesti tuo ratkaisisi myös niiden näkemieni palkeiden arvoituksen. Ehkäpä se tieto että ne pitävät tornia sopivassa asennossa ei ollutkaan oikein. Aina oppii uutta, mutta ensin pitäisi saada todisteita tuolle.

Eiffeltornissa vettä ei käytetty painolastina, vaan hydraulijärjestelmässä. Kirjassa "Jean Gennesseaux: Funiculaires et crémaillères de France (La vie du rail, 1992)" on esitetty järjestelmä kuvin ja sanoin. Veden paineen kerrotaan olleen 54 bar ja kaavion mukaan toimintakoneisto olisi ollut maan alla. En äkkiseltään löytänyt sopivaa kaaviokuvaa netistä, mutta kyllä sellainen siellä jossain varmaankin on. Hissien historiaa on tässä  http://www.maison.com/architecture/histoire/ascenseurs-tour-eiffel-7882/

[Uwe Geuder]

Sveitsin maatunnus muuten on CH, tulee latinankielisistä sanoista Confederatio Helvetica.

Sveitsin tapauksessa ei löydy paljon selityksiä koska CH pätee melkein kaikissa järjestelmissä

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_UIC_country_codes
https://en.wikipedia.org/wiki/ISO_3166-1_alpha-2
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_international_vehicle_registration_codes

Vain järjestelmässä

https://en.wikipedia.org/wiki/ISO_3166-1_alpha-3

CH ei tietysti käy.

Mutta monille maille erilaisia koodeja taida olla enemmän sääntö kuin poikkeus.

Tuo SWI on varmaan nähty jostakin urheilukipailun tulostaulusta

UIC-koodeista puheen ollen voisi tietysti kysyä, miksi Suomen numeerinen koodi on listan ensimmäinen.

[Juha Riihimäki]

Sano muuta, miksiköhän Suomesta on aloitettu, pieni ja syrjäinen maa ja jos aloitetaan eurooppalaisittain kartalla lukemaan vasemmalta ylhäältä niin 10 pitäisi olla Islanti...tai Norja?

Mutta monille maille erilaisia koodeja taida olla enemmän sääntö kuin poikkeus.

Tuo SWI on varmaan nähty jostakin urheilukipailun tulostaulusta

UIC-koodeista puheen ollen voisi tietysti kysyä, miksi Suomen numeerinen koodi on listan ensimmäinen.

[Antero Airola]

Kiitos vinkistä Andreas! Mutta onkohan niin että näitä alunperin vesikäyttöisiä funikulaareja on Sveitsissä ollut monia muitakin? Onkohan yhtään tällaista eksoottista värkkiä edelleen... 

Oheisena pari kuvaa Sveitsin Freiburgissa toimivasta junasta. Se on entistetty viimeisen päälle, mm. kaasuvalot. Ei kuitenkaan museorautatie vaan osa Freiburgin liikennelaitosta. "Käyttövoimana" on viemärivesi, joka muutenkin olisi virtaamassa alas. Tuoksu on sen mukainen. 

[Antero Airola]

Kiitos vinkistä Andreas! Mutta onkohan niin että näitä alunperin vesikäyttöisiä funikulaareja on Sveitsissä ollut monia muitakin? Onkohan yhtään tällaista eksoottista värkkiä edelleen... 

Toinen kuva Freiburgista (ranskalaisittain Fribourg)

[Juha Riihimäki]

Onpa upea aikansa hightech-rata ja siihen sopiva luksus-vaunu, kiitos Antero!

Kiitos vinkistä Andreas! Mutta onkohan niin että näitä alunperin vesikäyttöisiä funikulaareja on Sveitsissä ollut monia muitakin? Onkohan yhtään tällaista eksoottista värkkiä edelleen... 

Toinen kuva Freiburgista (ranskalaisittain Fribourg)

[Uwe Geuder]

Muistatko Uwe muuten sen kun Eiffel-tornia aiemmin pidettiin suorassa suurien tynnyrimäisten palkeiden avulla? Joka jalan alla oli tuollainen, joka nousi ja laski tuulella näkyvästi. Viimeksi kun kävin tornilla, palkeita ei enää ollut / ei voinut havaita. Olisikohan niin että lopultakin lujuus on saatu sellaiseksi, että keinuntaresonanssi ei haittaa muita kuin merisairauteen taipuvaisia ravintoloiden asiakakkaita...

En ole ollut kuullutkaan semmoisesta.

Eiffeltornin omien sivujen mukaan jotakin semmoista oli käytössä rakennustöiden aikana

http://www.toureiffel.paris/en/faq/115.html

joten en usko, että jollakulla meistä olisi ollut mahdollisuutta nähdä sitä joskus omin silmin.

Hisseistä tornin omat sivut kertovat samoja asioita kun saksankielinen Wikipedia. Varmaan lähteissä on ollut päällekkäisyyksiä.

http://www.toureiffel.paris/everything-about-the-tower/themed-files/98

[Juha Riihimäki]

Joo, tunnen tarinan, mutta kun olen omin silmin nähnyt massiivisten, aika kiehtovan näköisten palkeiden mylläyksen tornin jalkojen alla...kyllä ne siellä olivat 1970-luvulla. Olisikohan ollut niin että ne liittyivät johonkin rakennustyöhön, jolla tornia suoristettiin? Velloivat kuitenkin tuulella aika villin näköisesti, joten ei tuo mikään tavallinen talosuoristusurakka ollut. Ranskalaiset ovat ihan yhtä huonoja tyypillisesti dokumentoimaan julkisesti kuin vänäläiset, joten tuskin tästä dataa löytyy.  

Muistatko Uwe muuten sen kun Eiffel-tornia aiemmin pidettiin suorassa suurien tynnyrimäisten palkeiden avulla? Joka jalan alla oli tuollainen, joka nousi ja laski tuulella näkyvästi. Viimeksi kun kävin tornilla, palkeita ei enää ollut / ei voinut havaita. Olisikohan niin että lopultakin lujuus on saatu sellaiseksi, että keinuntaresonanssi ei haittaa muita kuin merisairauteen taipuvaisia ravintoloiden asiakakkaita...

En ole ollut kuullutkaan semmoisesta.

Eiffeltornin omien sivujen mukaan jotakin semmoista oli käytössä rakennustöiden aikana

http://www.toureiffel.paris/en/faq/115.html

joten en usko, että jollakulla meistä olisi ollut mahdollisuutta nähdä sitä joskus omin silmin.

Hisseistä tornit omat sivut kertovat samat sivut kertovat samoja asioita kun saksankielinen Wikipedia. Varmaan lähteissä on ollut päällekkäisyyksiä.

http://www.toureiffel.paris/everything-about-the-tower/themed-files/98

[Antti Vanne]

Käytössä on edelleen kolme, yksi kussakin: Portugal, Saksa, Sveitsi. Löytyvät linkin takaa:
https://de.wikipedia.org/wiki/Wasserballastbahn

Englannissa Devonin kreivikunnan pohjoisrannikolla oli siellä kymmenen vuotta sitten käydessäni toiminnassa vedellä toimiva funikulaari ja tämän

http://www.cliffrailwaylynton.co.uk/

mukaan on hyvissä voimissa edelleen. Kts. vaikkapa välilehti "Carriage Refurbishment".

[Juha Riihimäki]

On se siellä vieläkin, ja mukavan hyvissä voimissa    vuosi sitten tästä oli raportti funikulaarijutun yhteydessä toisella junafoorumilla.

Tämä on kyllä vesikäyttöisenä jo sellainen "ihme", että pitää laittaa bucket-listille!

Käytössä on edelleen kolme, yksi kussakin: Portugal, Saksa, Sveitsi. Löytyvät linkin takaa:
https://de.wikipedia.org/wiki/Wasserballastbahn

Englannissa Devonin kreivikunnan pohjoisrannikolla oli siellä kymmenen vuotta sitten käydessäni toiminnassa vedellä toimiva funikulaari ja tämän

http://www.cliffrailwaylynton.co.uk/

mukaan on hyvissä voimissa edelleen. Kts. vaikkapa välilehti "Carriage Refurbishment".

[Jorma Rauhala]

Bragan silkalla vedellä kulkevasta "Bom Jesus" -funikulaarista on vorgissa kuvia:
http://vaunut.org/kuvat/?paik=Bom+Jesus

[Juha Riihimäki]

Kiitos! Onpa todella aidosti vanhan näköinen laite! Ja kuvasarja valottaa hienosti sen toiminnan periaatteet.

Bragan silkalla vedellä kulkevasta "Bom Jesus" -funikulaarista on vorgissa kuvia:
http://vaunut.org/kuvat/?paik=Bom+Jesus