Viron rautatiet

[Vesa Höijer]

Tuota karttaa kun katsoo, vaikuttaa siltä että tärkeintä on päästä etelästä ja idästä ja vähän lännestäkin Tallinnaan, muilla yhteyksillä ei ole niin väliä. Pärnu-Viljandi-Tartto-rata olisi mainio idea.



https://fi.wikipedia.org/wiki/Viron_rautatieliikenne#/media/File:Estonian_railway_network.svg

[Reino Kalliomäki]

Neuvostoliiton aikana ehdittiin avata "suora" yhteys Tallinnasta Riikaan. Vuonna 1975 kapearaiteiset oli melkein hävitetty. Viimeinen Eestin puolella oli vielä käytössä: Latvian puolelta Ainazista tuleva rata Möisäkylään. Levennetyn Tallinna - Pärnu radan asema oli Pärnussa joen pohjoispuolella. Nykyinen asema on perua Riikaan avatusta yhteydestä. Ohessa kuva avajaisjunasta , paikka ja kuvaaja tuntemattomia. Laatikoissani on jossain kuva juhlallisuuksista Möisäkylässä vuonna 1985. Oheinen kartta on matkustavaisille vapaasti myydystä kartastosta. Siitä näkyy "suora" linja, pääasiassa vanhoilla penkereillä. Kartan ruudut ovat yksilöitä! Aikataulujen tuntijat tietäisivät miten kauan liikennettä oli, vai oliko?

[Joonas Viita]

Voisivat korjata Valga-Koidula linjan parempaan kuntoon, mutta koska 14v sitten ei ollut matkustajia ja nykyiset vähintaan 25v korjaamattomat laiturit estävät tilapäis liikennöinnin näin ei tule tapahtumaan http://vaunut.org/kuva/105866?s=1, ja nykykunnossaan radalla voi ajaa vain 60 km/h.

[Vesa Höijer]

Mahtaako tuo kartta enää pitää paikkaansa? Se esittää ymmärtääkseni kaikkia ratoja, jotka ovat olemassa mukaanlukien ne, joissa ei ole (matkustaja)liikennettä.  



https://et.wikipedia.org/wiki/Eesti_raudteetransport#/media/File:Viron.png

[Joonas Viita]

https://et.wikipedia.org/wiki/Eesti_raudteetransport#/media/File:Viron.png

Mahtaako tuo kartta enää pitää paikkaansa? Se esittää ymmärtääkseni kaikkia ratoja, jotka ovat olemassa mukaanlukien ne, joissa ei ole (matkustaja)liikennettä. 

Kartassa näkyy tosiaan olemassa olevat ja entiset radat mm Pärnu–Mõisaküla välillä ei ole kiskoja.

[Vesa Höijer]

https://et.wikipedia.org/wiki/Tallinna%E2%80%93P%C3%A4rnu%E2%80%93Riia_raudtee

1992 lähti viimeinen juna Tallinnasta Pärnun kautta Riikaan.

[Reino Kalliomäki]

Kääntäisin kartaston kannen keskitekstin:"Matkustajille tiedoksi". En osaa venäjää, ehkä joku tietää paremmin. Kartta esittänee sen hetkisiä henkilöliikenneratoja. Silloin kulkivat junat vielä Haapsaluunkin, vaikka rata oli jo kovin kehnossa kunnossa. Katselin etäältä vastavaloon Haapsalusta lähestyvää junaa. Se lähestyi tasaisen arvokkaasti, kunnes äkkiä sai modernin tanssin kohtauksen. Ja taas lähestyi vakaasti. Tämä tapahtui 80-luvun loppupuolella.

[Vesa Höijer]

Ja Tartosta pääsi Petseriinkin, Venäjän neuvostotasavallan puolelle. Yhteyttä ei lakkautettu heti Viron itsenäistymisen jälkeen.

[Vesa Höijer]

Tuosta venäjänkielisestä kartasta puuttuu mm. Tallinna-Paldiski-rata, joten ehkä siinä on vain pitkänmatkanliikenne.

[Tuukka Ryyppö]

Valgasta kulki Mõisakülan kautta kapearaiteinen rautatie Pärnun paikkeille, mutta se purettiin neuvostoaikana. Pärnu-Riika rata käytti tätä linjaa leveäraiteistettuna Latvian Rujienaan asti, kääntyen sitten kohti Riikaa.

Pärnu on melko pieni paikka, joten kovasti kysyntää tuollaiselle radalle ei liene. Satama löytyy Riiastakin. Ja Ventspilsistä. Tallinna-Pärnu-rata puolestaa on melko uusi tuotos. Sitä ennen Pärnuun mentiin junalla Viljandin ja Mõisakülan kautta vaihtamalla.

[Jorma Toivonen]

Vironkin rautateihin hyvin perehtynyt SKS haluaa hieman selventää Tuukan kommenttia:

Tokihan aivan viime vaiheessa ennen leveäraiteisen radan avaamista 1981 oli Tallinnasta Mõisakülaan meno pelkästään junalla ollut jo kymmenkunta vuotta mahdotonta, koska kapearaiteiset radat oli lakkautettu jo viimeistään 1970-luvun alkuvuosina. Pärnuun asti leveäraiteinen matkustajajunaliikenne avattiin heinäkuussa 1971. Näin ollen pitkä reitti Pärnuun Viljandin ja Mõisakülan kautta oli vain lyhyt jakso ennen tätä vaihetta. Helmikuusta 1928 aina 1960-luvun lopulle asti voitiin nimittäin kulkea suorilla kapearaidejunilla Tallinnasta Pärnuun pääpiirteissään samaa, ja huomattavasti Viljandi–Mõisaküla-reittiä lyhempää, linjausta kuin sittemmin leveääkin raidetta. Toki mm. Pärnussa tämäkin reitti kulki Papinniidun kautta pääasemalle, joka kapearaideaikana oli kaupungin keskustassa. Tällä linjallahan on Tallinnasta Pärnuun käytetty myös kapearaiteisia makuuvaunuja. Matka-aika pitkällä Mõisakülan reitillä oli ollut 14–16 tuntia, kun lyhempää Lelle–Viluvere–Papinniidu-kautta aikaa kului päiväjunien vähän yli neljästä tunnista makuuvaunujunan alle kahdeksaan tuntiin.

[Vesa Höijer]

Olen aina ihmetellyt, miksi Pärnun rautatieasema siirrettiin pois keskustasta. Syynä siis ilmeisesti oli, että Pärnusta tuli jossain vaiheessa Tallinna-Riika-radan väliasema ja keskustan kautta kiertäminen olisi ollut turha mutka?



https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Historical_path_of_Parnu_railway.svg

[Jorma Toivonen]

SKS selventää asiaa omalta osaltaan:

Juurikin niin. Uusi linjaus mahdollisti sujuvan liikenteen eteenpäin. Varsinainen matkustaja-asema sijoitettiin Raekülaan (asemaa nimitettiinkin usein Raekülan asemaksi), missä oli sopiva paikka asemalle asemarakennuksineen ja useine sivuraiteineen. Varsinainen tavara-asema oli logistisesti parempi sijoittaa nykyiselle paikalleen.

Edes pussiasemana entinen sijainti kaupungin keskustassa ei olisi ollut helppo toteuttaa, koska leveäraideradan kaarresäteet ja muutenkin suurempi tilantarve olisi syönyt jo rakennettua aluetta liiaksi.

Vuodesta 2014 palattiin jollakin tavoin juurilleen, kun linjan päätepaikaksi tuli Pärnu-joen sillan eteläpuolelle, lähemmäksi keskustaa rakennettu Pärnun rautatieseisake. Se on lähempänä entistä Papiniidun kapearaideasemaa kuin Raekülan asemaa.

[Reino Kalliomäki]

Turistit pääsivät ensi kertaa Tallinnan ulkopuolelle kesällä 1975 järjestetyllä "Eestin kierros"-seuramatkalla. Illalla sateessa Viljannissa oli selvää, että kapea rata oli purettu. Toisaalta tiesin jotain olevan jäljellä. Liitekuvassa viimeinen vilahdus kapeasta raiteesta bussin ajaessa Iklan linjan yli. Pärnussa ei joen eteläpuolella ollut kiskoja. Pääteaseman laituri oli jäljellä, kohdassa , josta rata muinoin jatkui aivan ensimmäiselle asemalle. Nykyisin kohdalla on kaareva katu. Laituri päättyi Pikk-kadun jalkakäytävälle bussiasemaa vastapäätä. Kolmas kuva näyttää puretun raiteen Papinniidun asemalta eteenpäin. Leveäraideasema oli silloin melko kaukana keskustasta, lähellä nykyistä Kaubajaamaa. Entinen kapea rata levennettiin Moisakylään seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kuvat otettu Juhannuksen aikaan 1975. Kartoista puuttuvat teollisuusradat.

[Eljas Pölhö]

Lisäsin kartan, johon on merkitty ne paikat, joissa on ollut teollisuushöyryveturi.  http://vaunut.org/kuva/108399

[Tuukka Ryyppö]

Tuon Tallinna-Pärnu-Riika-radan rakentaminen on mulle vaikuttanut aina vähän järjettömältä projektilta. Rata kulkee sellaista siksakkia kylästä toiseen, että kilometrejä näyttäisi tulevan lähes yhtä paljon kuin  Tarton kautta kiertäen. Pärnu ei mikään valtava kaupunki ole, mutta ainoat mitä tuolla radalla oikeastaan isompaa ollaan aikanaan saatu aikaan näyttäisi olevan Saulkrastin yhdistäminen Tallinnaan ja Pärnun yhdistäminen Riikaan. Matka-aikahyötyjä Tallinna-Riika-välillä ei juuri liene tullut.
Vai onko kyseessä ollut paljon pysähtelevän paikallisliikenteen rata, jossa Tallinna-Riika-yhteys on ollut vain ikään kuin vähämerkityksinen sivutuote?

[Vesa Höijer]

Uusi Rail Baltica, jos se menee reittiä Tallinna-Pärnu-Riika, ei varmaankaan mutkittele Moisakylän kautta, vaan kulkee merenrantaa kuten kilpailijansa valtatie Via Baltica.

[Jouni Hytönen]

Ohessa kuva avajaisjunasta , paikka ja kuvaaja tuntemattomia. Laatikoissani on jossain kuva juhlallisuuksista Möisäkylässä vuonna 1985. Oheinen kartta on matkustavaisille vapaasti myydystä kartastosta. Siitä näkyy "suora" linja, pääasiassa vanhoilla penkereillä. Kartan ruudut ovat yksilöitä! Aikataulujen tuntijat tietäisivät miten kauan liikennettä oli, vai oliko?

Avajaisjuna ajettiin 17.7.1981 ja rajan ylittävä liikenne loppui jo 20.2.1992.

Jos Rail Baltica joskus rakennetaan, se ei onneksi tule kulkemaan tuota vanhaa reittiä.

[Joona Packalén]

Olen hivenen eri mieltä kuin arvon herrat:
Tallinna–Pärnu–Riika aikataulun mukainen ajoaika oli aluksi 4t59min ja vielä myöhemminkin 5t13min. Esimerkiksi Balti Ekspress ajoi 1995 Tarton kautta Riikaan aikaan 6t45min, joten eroa oli Mõisakülan reitin hyväksi noin 1t30min. Se on minusta aika paljon. Neuvostoaikaisen "Tsaikan" eli Tallinna–Tartto–Riika–jne. -Minsk pikajunan aikataulua en ole nähnyt, mutta tuskin se oli Balti Ekspressiä nopeampi? Kilometrejä Tallinnasta Tarton kautta Riikaan tulee 438km kun taas Pärnu-Mõisaküla "mutkittelu" radalla noin 350km. Eli 90 kilometrin ylimääräinen lenkki.

Kiskot on tosiaan purettu Pärnu–Skulte väliltä, mutta jäljellä on penkere ja siltoja muun muassa pääteiden kohdalla. Valmiille pohjalle olisi siis mahdollista tehdä rata, jolloin Tallinna-Riika mentäisiin sn120km/h noin 4 tuntiin. Toki Mõisakülan reitti tuo noin 30km lisäpituutta verrattuna viivasuoraan linjaukseen Pärnu–Skulte, joten jokin kompromissi olemassa olevien ratapohjien käyttämisen(mm. Riisselja–Ikla) ja täysin uuden välillä olisi paras...tai voivathan virolaiset ja latvialaiset odottaa EU-rahalla tehtävää Rail Baltica-suurnopeusrataa.

[Vesa Höijer]

Mõisakülassa on 807 asukasta, joten tuskin heidän takiaan kannattaa mutkaa tehdä. En tunne kovin hyvin radanrakennusteknologiaa, mutta onko vanha pohja sellainen, että se ei vaadi muuta kuin kiskot takaisin vai olisiko jotain muutakin perusparannusta tehtävä.

Minä pääsen kyllä riittävän nopeasti Suomesta Latviaan Valgan kauttakin, joten ei noilla pikayhteyksillä niin väliä. Valga-Riika-rataa on korjattu jo useampana kesänä, ja varmaan kohta junakalustokin uudistuu.

[Joonas Viita]

Tälläisessä kunnossa rata oli 2007 kun kiskot olivat vielä jäljellä http://fotoalbum.ee/photos/Edelareisija/sets/169024, sateliittikuvista katsoen osia radasta on tienä.
Alla kuva wikipediasta Latvian rajalle päin kuvattu v2013.

[Joona Packalén]

Mõisakülassa on 807 asukasta, joten tuskin heidän takiaan kannattaa mutkaa tehdä. En tunne kovin hyvin radanrakennusteknologiaa, mutta onko vanha pohja sellainen, että se ei vaadi muuta kuin kiskot takaisin vai olisiko jotain muutakin perusparannusta tehtävä.

Sehän on tapauskohtaista, mutta jos alusrakenteen/ratapenkereen kuivatus on kunnossa ja ei ole painaumia niin ongelmiakaan ei pitäisi olla. Varsinkin jos tavoitenopeudet ja akselipainot ovat maltillisia. Sillat toki betonirakenteina arvoitus ja ne kaiketi pääosin tehty 1970-80 lukujen taitteessa radan leveäraiteistamisen yhteydessä.

Tukikerros eli sepelit, pölkyt ja kiskot siis uusiksi ja sivuojat auki kuten esimerkiksi surullisen kuuluisassa Huutokoski–Savonlinna remontissa tehtiin. Siinä 42 milj.eurolla korjattiin 74km rataa. Siinä ennen/jälkeen kuvia:
http://vaunut.org/kuva/38499?liikp1=374&liikp2=1477
http://vaunut.org/kuva/53393?liikp1=374&liikp2=1477

Kommenttini pääasia oli kuitenkin se että Pärnun kautta tehty yhteys 80-luvulla nopeutti Tallinna-Riika väliä merkittävästi.

Tälläisessä kunnossa rata oli 2007 kun kiskot olivat vielä jäljellä http://fotoalbum.ee/photos/Edelareisija/sets/169024,

Hyvä ja minulle uusi kuvasarja.

[Vesa Höijer]

Tuon kartan mukaan Pärnusta (tai tarkemmin sanottuna Riisseljasta) on joskus mennyt rata Iklaan ja edelleen Latviaan. Wikipedian mukaan lakkautettu 1975.

[Reino Kalliomäki]

Tavaraliikenne oli SNTL:n aikaan tärkeintä. Vaunukuormatkin. Maantiet ja autokalusto olivat vaatimattomia. Liitteenä autokuva Tallinnasta 1973. Juttu huvitti aluksi, mutta sitten koetin laskea, millä tavalla eniten paaleja mahtuu mukaan! Riisselja - Ikla oli kapearaiteinen, kuva aikaisemmassa vastauksessa. Meren rannan rata saavutti oikeastaan Latvian puolella Ainazi´ssa (Heinäste).

[Jorma Toivonen]

Välitän SKS:n lähettämää lähdetietoa keskustelun pohjaksi arvailuille Rail Balticasta:

Tämä viisi vuotta sitten julkaistu vironkielinen Rail Baltican projektin kommentoitu loppuraportti https://www.mkm.ee/sites/default/files/news-related-files/rail_baltica_final_report_executive_summary_eestik_28.06.11.pdf kertoo tiettyjä perusasioita ja suunnitteluperusteita. Toki asiat tarkentuvat projektin edetessä, mutta mm. suunnitellun radan reitityksestä ja teknisestä tasosta saa aika hyvän kuvan. Rail Baltican suunnittelun kotisivulta http://www.railbaltic.info/et/ (versiot myös englanniksi ja venäjäksi) saa asioiden etenemisestä tuoretta tietoa.