Rautatiet ja harrastus  |  Ulkomaat  |  Aihe: [SV] 47 junaoperaattoria haki lupaa Ruotsissa vuodelle 2016  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] 2 | Siirry alas Tulostusversio
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« : Helmikuu 14, 2016, 15:43:54 »

Silmiini osui uutinen viime vuoden lopulta, että Ruotsissa lupaa operoida tälle vuodelle haki peräti 47 junaoperaattoria. Ehdottaisin että yrittäisimme joukolla listata luvan saaneita ja etsisimme kuvia yhden jokaiseen.  

Mitä kuulostaa?

Aloitan TågAB:lla (Tågåkeriet i Bergslagen Aktiebolag), Kristinehamnissa majaansa pitävällä "uudella" operaattorilla. Spesiaalia on että nuo osaavat rakentaa vanhemmastakin kalustosta moderniin käyttöön sopivaa. Tämän ruotsalaisen operaattorin toiminta on ollut vaatimattomista lähtökohdista huolimatta, tai juuri niistä johtuen, hyvin menestyksellinen.

Tomiala: rahti- ja henkilökuljetus
Kokoluokka: keskisuuri, 2014 225 miljoonaa kruunua,
Aloitti: 1993

« Viimeksi muokattu: Helmikuu 15, 2016, 12:52:10 kirjoittanut Juha Riihimäki » tallennettu
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1796


« Vastaus #1 : Helmikuu 14, 2016, 22:52:45 »

Trafikverketin Tågplan 2016 -sivuilla kerrotaan, että 47 yhtiölle on myönnetty kapasiteettia nyt meneillään olevalle aikataulukaudelle. Toimilupa niiltä kaikilta on kaiketi vaadittu jo ennen kuin ne ovat päässeet hakemaan kapasiteettia.

http://www.trafikverket.se/for-dig-i-branschen/jarnvag/tagplan-att-skapa-tidtabeller-for-tag/Tagplan-2016/Aktuellt-om-Tagplan-2016/2015-12/ny-tagtidtabell-pa-sondag/
tallennettu
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1796


« Vastaus #2 : Helmikuu 15, 2016, 00:27:19 »

Kuinkahan Ruotsissa itse asiassa on menetelty: hakeeko lääninliikenteessä kapasiteettia liikenteen tilaaja vai operaattori? Vähän vaikuttaisi siltä, että tilaaja. En nyt kuitenkaan löytänyt suoraa listaa, mitkä ovat nuo 47 kapasiteettia hakenutta tahoa. Tässä on kuitenkin junanumeroiden jakolista, jolla pääsee jo hyvään alkun:

http://www.trafikverket.se/contentassets/6b276e7d0ed64e1fad4c674f0de4d264/tagnummerforteckning_t16_151005.xlsx

Helppoja:
1. SJ AB
2. Green Cargo
3. MTR
4. Hector Rail
5. Tågab
6. Tågkompaniet
7. Transdev
8. DSB Sverige
9. Skandinaviska Jernbanor
10. A-train
11. MTAB
12. Rush Rail
13. CFL Cargo Sverige
14. Real Rail
15. TX Logistik
16. Stena Recycling
17. Postnord
18. Tågfrakt
19. Captrain Sweden
20. Trafikverket itse
21. Cargonet

...jatkuu...



« Viimeksi muokattu: Helmikuu 15, 2016, 00:50:09 kirjoittanut Jouni Hytönen » tallennettu
Petri P. Pentikäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 911


« Vastaus #3 : Helmikuu 15, 2016, 00:38:58 »

Kun tiedotteessa puhuttiin "junayhtiöistä", niin tilaajatahothan toimivat osakeyhtiömuotoisina, joten Länstrafiken sejaselääni AB:ita kertyy jo kolmattakymmentä.

Voi tietysti epäillä, että tiedote on vain itänaapuriin suunnattua valhepropagandaa. Siinä mm. annetaan ymmärtää, että junaliikenteellä menee hyvin, raiteille on suorastaan tungosta, ja yhteiskunta tekee parhaansa, jotta alan liiketoimintaa olisi mahdollisimman paljon. Ei sellaista voi oikeasti olla.
tallennettu

Salattu jäseniltä: Poliisin etsinnästä kaksi vuotta - alaikäisten turvaksi ei ole tehty mitään https://salattujasenilta.blogspot.com/2021/12/poliisin-etsinnasta-kaksi-vuotta.html
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1796


« Vastaus #4 : Helmikuu 15, 2016, 01:03:22 »

Kun tiedotteessa puhuttiin "junayhtiöistä", niin tilaajatahothan toimivat osakeyhtiömuotoisina, joten Länstrafiken sejaselääni AB:ita kertyy jo kolmattakymmentä.
Ja ettei olisi liian helppoa, kaikki läänit eivät kuitenkaan hanki suoraan junaliikennettä. Esimerkiksi Dalatrafik ei hanki itse, vaan osallistuu Tåg i Bergslagen -hankintayhteenliittymän toimintaan. Gävleborgin lääni hankkii itse X-trafik-liikennettä ja osallistuu myös Tåg i Bergslagen -yhteistyöhön.
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« Vastaus #5 : Helmikuu 15, 2016, 10:35:23 »

Mukavan monimuotoista toiminta näyttää olevan lahden sillä puolen. Varmaan niitä etuja, jotka syntyvät siitä, että ylhäältä ei vaan määrätä, vaan diskuteerataan kunnes saadaan tulos aikaan. 

Kun tiedotteessa puhuttiin "junayhtiöistä", niin tilaajatahothan toimivat osakeyhtiömuotoisina, joten Länstrafiken sejaselääni AB:ita kertyy jo kolmattakymmentä.
Ja ettei olisi liian helppoa, kaikki läänit eivät kuitenkaan hanki suoraan junaliikennettä. Esimerkiksi Dalatrafik ei hanki itse, vaan osallistuu Tåg i Bergslagen -hankintayhteenliittymän toimintaan. Gävleborgin lääni hankkii itse X-trafik-liikennettä ja osallistuu myös Tåg i Bergslagen -yhteistyöhön.

Otetaan seuraava operaattoori:

X-Trafik Aktiebolag
Liikevaihto 0 kr 2014 -> Onkos niin että tämä yhteistyö on nyt purkaantunut? 2012 mentiin vielä 24 miljoonassa kruunussa.
Toimiala: paikallinen ja alueellinen matkustajaliikenne "Tukholmasta pohjoiseen olevalla alueella". Esim. Gävlessä näitä näki monia aina kun sattui asemalle päätymään.
Kuva ihan tavallisista Bombardierin Reginoista, joita X-trafikilla oli käytössään sekä 2 että 3 vaunuisia:




tallennettu
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1796


« Vastaus #6 : Helmikuu 15, 2016, 11:08:32 »

Gävle onkin mielenkiintoinen paikka, kun Uppsala-Gävle on Upptåget-liikennettä, länteen lähtevä liikenne Tåg i Bergslagen -liikennettä ja Gävle-Ljusdal sekä Gävle-Sundsvall X-tåget-liikennettä. Läpi kulkee vielä SJ:n väreissä olevia X55-Reginoita.

Gävleborgin läänistä on ymmärtääkseni purettu erillinen liikenteen tilaajaorganisaatio ja sulautettu se muuhun lääninhallintoon.
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #7 : Helmikuu 15, 2016, 11:09:05 »

Voi tietysti epäillä, että tiedote on vain itänaapuriin suunnattua valhepropagandaa. Siinä mm. annetaan ymmärtää, että junaliikenteellä menee hyvin, raiteille on suorastaan tungosta, ja yhteiskunta tekee parhaansa, jotta alan liiketoimintaa olisi mahdollisimman paljon. Ei sellaista voi oikeasti olla.

Toki voi olla, mutta erityisolosuhteet. Tämä on vain syytä hyväksyä, kuten se tosiasia, että venäläiset tavaravaunut vaarantavat kotimaanliikenteen junaturvallisuuden Suomessa, mutta Baltian maissa ei.
tallennettu
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1796


« Vastaus #8 : Helmikuu 15, 2016, 11:18:47 »

Voi tietysti epäillä, että tiedote on vain itänaapuriin suunnattua valhepropagandaa. Siinä mm. annetaan ymmärtää, että junaliikenteellä menee hyvin, raiteille on suorastaan tungosta, ja yhteiskunta tekee parhaansa, jotta alan liiketoimintaa olisi mahdollisimman paljon. Ei sellaista voi oikeasti olla.
Toki voi olla, mutta erityisolosuhteet. Tämä on vain syytä hyväksyä, kuten se tosiasia, että venäläiset tavaravaunut vaarantavat kotimaanliikenteen junaturvallisuuden Suomessa, mutta Baltian maissa ei.
Erona on nyt ainakin se, että Baltian maiden rataverkko on yhteisen neuvostomenneisyyden vuoksi rakennettu samojen GOST-normien mukaan kuin rajan yli Venäjältä ja Valko-Venäjältä tuleva kalusto.

Siihen en kyllä osaa sanoa mitään, oliko laajan Neuvostomaan rataverkko rakennettu yhteentoimivaksi myös rasvaamattomien telikeskiöiden ja kääntymättömien telejen kanssa.  Pyörittää silmiään
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2552


« Vastaus #9 : Helmikuu 15, 2016, 11:25:28 »

X-trafik on Gävleborgin läänin paikallisliikenne, josta X-tåget on sen rautatiehaara. Muita ovat Gävlen ja Ockelbon paikallisliikenteet. Matkoja tehtiin vuonna 2015 kaikkiaan 14,2 miljoonaa.

Gävleborgin läänissä on 281'000 as eli 15,5 as/km2. Suurimmat taajamat ovat Gävle 71'000 as, Sandviken 23'000 as ja Hudiksvall 15'000 as.

Mikä voisi olla kooltaan vastaava suomalainen alua ja paljonkohan siellä tehtiin julkisen liikenteen matkoja. Gävleborgissa julkisen liikenteen matkojen LISÄÄNTYMINEN on viimevuosina ollut n. 2,5% vuodessa.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2552


« Vastaus #10 : Helmikuu 15, 2016, 11:53:32 »

X-tågin aikatauluja voisi verrata vaikka Lappeenranta-Imatra ja Lappeenrata-Kouvola, joista Suomessa radan varren paikkakunnilla on enemmän asukkaita. Esim. ma-pe 9 paikallisjunaa suuntaansa Ljusdal-Gävle. Se on enemmän kuin Lr-Imr tai Lr-Kv väleillä oli silloin kun siellä matkustin. En tiedä monta paikallisjunaa on nyt, mutta varmaan vähemmän kuin X-tågilla?
http://www.x-trafik.se/Content/66957/x-tag-vinter-2016-pdf 

Keski-Ruotsin läänit ovat neuvotelleet yhteisin lippujärjestelmän, jossa yhden matkakorttia voi hyödyntää myös naapurilääneissä. Luonnollisesti sama lippu käy sekä busseissa että junissa, mikäli on tarvis liityntäyhteydelle.
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« Vastaus #11 : Helmikuu 15, 2016, 12:32:48 »

Tuo selittää miksi X-trafikin liikevaihto on 0 kruunua...

Gävle onkin mielenkiintoinen paikka, kun Uppsala-Gävle on Upptåget-liikennettä, länteen lähtevä liikenne Tåg i Bergslagen -liikennettä ja Gävle-Ljusdal sekä Gävle-Sundsvall X-tåget-liikennettä. Läpi kulkee vielä SJ:n väreissä olevia X55-Reginoita.

Gävleborgin läänistä on ymmärtääkseni purettu erillinen liikenteen tilaajaorganisaatio ja sulautettu se muuhun lääninhallintoon.

Tåg i Bergslagen (TIB)
Otetaan nyt seuraavaksi Tåg i Bergslagen, kun siitä koko ajan puhutaan tässä porukassamme.

Toimiala: henkilökuljetus
Kokoluokka: keskisuuri, 2014 214 miljoonaa kruunua
Aloitti: 1993

Tässä ollaan verkoston etelälaidalla Örebrossa. Tåg i Bergslagenin X51-2 (2 modulinen X51 Regina Bombardierilta) #9014 -junaa operoi Tågkompaniet.  


TIB X51-2 #9022 samoin Tågkompanietin ajamana Hallsbergin päätepysäkillä:


Ja tässä ollaan keskellä sateista päivää varikolla Gävlessä, junana X52-2 #9023:



« Viimeksi muokattu: Helmikuu 15, 2016, 12:51:47 kirjoittanut Juha Riihimäki » tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #12 : Helmikuu 15, 2016, 13:02:53 »

Kuinka monta henkilöliikenneoperaattoria (siis laveasti tulkiten) Suomen radoilla ajoittain liikkuu? Takavuosina, ei tolkuttoman kauan sitten kuljetettiin mm. päiväkotilapsia tai koululaisia Toijalasta Valkeakoskelle lätällä. Kuka operoi?
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« Vastaus #13 : Helmikuu 15, 2016, 13:11:59 »

Jos tarkoitus on osoittaa huuhaaksi Ruotsin toimijamäärä, niin tulet pettymään. Siellä niitä on aidosti paljon.

Kuinka monta henkilöliikenneoperaattoria (siis laveasti tulkiten) Suomen radoilla ajoittain liikkuu? Takavuosina, ei tolkuttoman kauan sitten kuljetettiin mm. päiväkotilapsia tai koululaisia Toijalasta Valkeakoskelle lätällä. Kuka operoi?
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 15, 2016, 13:44:50 kirjoittanut Juha Riihimäki » tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #14 : Helmikuu 15, 2016, 13:23:35 »

En todellakaan tarkoittanut! Katsoin vain aihepiirin sopivan kysymykseeni.
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« Vastaus #15 : Helmikuu 15, 2016, 13:32:12 »

OK, pahoittelut väärästä tulkinnasta Markku. Minusta kysymyksesi on muuten hyvin mielenkiintoinen, varsinkin jos vastaus on yli 1 Iskee silmää

En todellakaan tarkoittanut! Katsoin vain aihepiirin sopivan kysymykseeni.
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #16 : Helmikuu 15, 2016, 13:58:00 »

Siis laveasti tulkiten. Vastaus on enemmän kuin yksi. Tarkoitin siis noita tilapäisiä liikkujia, siis matkustajia kuljettavia museoajoja tms. ja olin kiinnostunut erityisesti tuosta Valkeakoskelle suuntautuneesta lättäajelusta.
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« Vastaus #17 : Helmikuu 15, 2016, 14:16:00 »

Joten siellä on sitten paikallinen ja muita museoita, Höyryveturimatkat 1009 Oy, haapamäkeläiset, ...., ja vielä VR? En haluakaan verrata Ruotsiin, siellä näitä rautateiden harrastustoimijoita on ihan joka kulmalla mihin vain katsoo...joten ehdotan että pysytään vuoden mittaan joka viikko ajavissa operaattoreissa. Kun ollaan tässä ketjussa listaamassa Ruotsissa ajavia junayrittäjiä, niin lisään seuraavan toimijan ketjuun illalla, paitsi jos teistä muista joku ehtii ensin Iskee silmää   

Siis laveasti tulkiten. Vastaus on enemmän kuin yksi. Tarkoitin siis noita tilapäisiä liikkujia, siis matkustajia kuljettavia museoajoja tms. ja olin kiinnostunut erityisesti tuosta Valkeakoskelle suuntautuneesta lättäajelusta.
tallennettu
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1796


« Vastaus #18 : Helmikuu 15, 2016, 17:18:23 »

Ruotsin valtion rataverkolla ajavia museoliikennöitsijöitä ei nyt sitten itse asiassa kovin monta olekaan (ks. liitekuvankaappaus junanumerolistasta). Päälle toki lasketaan vielä sitten ne toimijat, jotka liikennöivät muilla raideleveyksillä tai muuten erotettuna valtion rataverkosta. Trafikverketiin kuuluva Ruotsin rautatiemuseo liikennöi myös itse (VKM-tunnus SJVM).


* image.png (117.16 kilotavua, 1334x750 - tarkasteltu 208 kertaa.)
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« Vastaus #19 : Helmikuu 15, 2016, 17:51:01 »

Osaisitko Jouni kääntää nuo lyhenteet ruotsiksi? En tunnista suoraan kuin SKÅJ:n, joka edelleen suomeksi käännettynä on tietysti "Hupi"

Ruotsin valtion rataverkolla ajavia museoliikennöitsijöitä ei nyt sitten itse asiassa kovin monta olekaan (ks. liitekuvankaappaus junanumerolistasta). Päälle toki lasketaan vielä sitten ne toimijat, jotka liikennöivät muilla raideleveyksillä tai muuten erotettuna valtion rataverkosta. Trafikverketiin kuuluva Ruotsin rautatiemuseo liikennöi myös itse (VKM-tunnus SJVM).

Alla Hupin Ra-huviajoneuvo, muutkin saattavat olla saman harrastajaporukan. Kuva Hannun.

tallennettu
Joona Packalén
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 79


« Vastaus #20 : Helmikuu 15, 2016, 19:12:42 »

Tietenkin herää kysymys mistä tuo 47 operaattoria tarkalleen koostuu: Esimerkiksi SJ koostuu useasta yhtiöstä: itse SJ ja sen lisäksi ainakin SJ Götalandståg, SJ Norrlandståg ja Stockholmståg. Ja DB Regio on ainakin Arriva Tåg, Arriva Sverige ja Arriva Östgötapendeln.

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta Ruotsin henkilöliikenne koostuu lähes täysin SJ:n, NSB:n, DSB:n, DB:n, MTR:n; tai Transdevin yksin tai ristiin omistamien yhtiöiden operoimista junista. Muut kuten A-Train, Skandinaviska Jernbanor, Inlandståget tai TÅGAB ovat pieniä toimijoita tai rajatulla tontilla kokonaisuuden kannalta esimerkkinä Hector Rail joka vetää henkilöliikenteessä Transdevin vaunuja. Tavaraliikenne on toki sitten täysin eri asia.
tallennettu
Heikki Vilhunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 174


« Vastaus #21 : Helmikuu 15, 2016, 19:30:49 »

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta Ruotsin henkilöliikenne koostuu lähes täysin SJ:n, NSB:n, DSB:n, DB:n, MTR:n; tai Transdevin yksin tai ristiin omistamien yhtiöiden operoimista junista.
Meneekö se sitten niin että kun jonkun maan rautatieliikenne avataan yksityisille toimijoille, liikennettä tulee hoitamaan muualta EU:sta niiden valtiojohtoiset rautatiefirmat "yksityisinä operaattoreina"?  Huh

Odotetaan päivää, jolloin VR operoi Ruotsissa VR-Trackin tyyliin...
tallennettu
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1796


« Vastaus #22 : Helmikuu 15, 2016, 19:42:25 »

Osaisitko Jouni kääntää nuo lyhenteet ruotsiksi? En tunnista suoraan kuin SKÅJ:n, joka edelleen suomeksi käännettynä on tietysti "Hupi"

Ruotsin valtion rataverkolla ajavia museoliikennöitsijöitä ei nyt sitten itse asiassa kovin monta olekaan (ks. liitekuvankaappaus junanumerolistasta). Päälle toki lasketaan vielä sitten ne toimijat, jotka liikennöivät muilla raideleveyksillä tai muuten erotettuna valtion rataverkosta. Trafikverketiin kuuluva Ruotsin rautatiemuseo liikennöi myös itse (VKM-tunnus SJVM).
ENJ = Engelsbergs-Norbergs Järnvägshistoriska förening
KV = Kalmar Veterantåg
BJ = Bergslagernas Järnvägssällskap
DVVJ = Dal-Västra Värmlands Järnväg
TJF = Tjustbygdens Järnvägsförening
SKÅJ = Stockholms Kultursällskap för Ånga och Järnväg

Näiden lisäksi kyllä varmoja omatoimisia museoliikennöitsijöitä ovat ainakin nämä:
GBBJ = Grängesbergsbanornas Järnvägsmuseum
GDJ = Museiföreningen Gefle-Dala Järnväg
SJVM = Sveriges Järnvägsmuseum
SMOK = Svenska Motorvagnsklubben

Ehkä nuo viimeksimainitut eivät hae kapasiteettia niin usein, että niille olisi varattu oma numeroavaruus.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2552


« Vastaus #23 : Helmikuu 15, 2016, 20:14:33 »

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta Ruotsin henkilöliikenne koostuu lähes täysin SJ:n, NSB:n, DSB:n, DB:n, MTR:n; tai Transdevin yksin tai ristiin omistamien yhtiöiden operoimista junista.
Meneekö se sitten niin että kun jonkun maan rautatieliikenne avataan yksityisille toimijoille, liikennettä tulee hoitamaan muualta EU:sta niiden valtiojohtoiset rautatiefirmat "yksityisinä operaattoreina"?  Huh

Odotetaan päivää, jolloin VR operoi Ruotsissa VR-Trackin tyyliin...
Linkin takana luetellaan Ruotsin rautatieoperaattorien liiton jäsenet (35+12).
http://www.tagoperatorerna.se/medlemmar_3
tallennettu
Panu Breilin
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 452


« Vastaus #24 : Helmikuu 15, 2016, 20:18:39 »

Koko lista luvat omaavista rautatieyrityksistä Ruotsissa (sisältää myös kapearaiteiset) löytyy täältä: https://www.transportstyrelsen.se/sv/jarnvag/Tillstand/Tillstandsformer-for-jarnvagsforetag/Giltiga-tillstand/

Näistä normaaliraiteisia museoliikennöitsijöitä ovat ainakin:

Arvidsjaurs Järnvägsförening
Bergslagernas Järnvägssällskap (BJs)
Dellenbanan AB
Engelsberg-Norbergs Järnvägshistoriska förening (ENJ)
Föreningen Sörmlands Veteranjärnväg
Grängesbergsbanornas Järnvägsmuseum (GBBJ)
Kalmar Veterantåg (KV)
Malmbanans vänner
Museiföreningen Gefle Dala Jernväg (MfGDJ)
Nora Bergslags Veteran-Jernväg (NBVJ)
Nässjö järnvägsmuseum
Orsa Jernvägsförening
Skåne Småland Jernvägsmuseiförening (SSJF)
Skånska Järnvägar AB
Stiftelsen Dal-Västra Värmlands Järnväg (DVVJ)
Stockholms kultursällskap för ånga och järnväg (SKÅJ)
Stockholms ånglokssällskap (SÅS)
Svenska Motorvagnsklubben (SMoK)
tallennettu
Sivuja: [1] 2 | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Ulkomaat  |  Aihe: [SV] 47 junaoperaattoria haki lupaa Ruotsissa vuodelle 2016  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina