Nokian ratapihan raiteesta kysely

[Pertti Miettinen]

Katselin päivällä vuoden 1952 Nokian ratapihan turvalaitoksen karttaa ja huomasin siinä olevan yhden raiteen jota en ole tiennyt ennen olevankaan. Eli raide nro 30 on erkaantunut heti nykyisen paperitehtaan raiteen ylittävän raiteen jälkeen vasemmalle. Ilmeisesti raide ei ole ollut kovin pitkä? Onkos jollakin arvoisista kollegoista tietoa mikä raide tämä on ollut ? Karttapiirroksen mukaan raide olisi päättynyt halliin tms.

[Reino Kalliomäki]

Raide taitaa liittyä spriitehtaan säiliöihin. Varasto/pumppuhuone oli raiteen päässä, ja 2 säiliötä hiukan länteen. Tänä päivänä toisen perustus, noin 8m läpimitaltaan, näkyy esim. Googlen satelliittikuvassa. Vajaa sata metriä sillasta, josta Nokian Valtatie (2505) alittaa Porin radan. Toki raiteen vierellä varastoitiin puutavaraakin. Tämä raide on hävinnyt vuoden 1961 kartassa.
Tehtaalla oli 2 kapearaiteista säiliövaunua, joilla sprii tuotiin. Spriitehdas toimi 1940 - 1959. Kapearaide ylitti tehtaalle kaivetun rataleikkauksen samaa siltaa kuin maantie. Kun veturit olivat vielä märkähöyrykoneita, niin ohittavasta linja-autosta ei talvella juuri veturia nähnyt, liikkuvan höyrypilven vain.
Syvässä leikkauksessa kulkevasta tehtaalle menevästä radasta kirjoittaa Lars G: von Bonsdorff kirjassaan "Nokia Oy 1865 - 1965" (Mercator 1965) sivulla 477: "huhtikuussa 1947 tehtiin rautatiehallituksen kanssa sopimus töiden välittömästä aloittamisesta työttömyystyönä ... Vuoden 1952 alussa rata oli osittain käyttökunnossa. ... kiskopaino oli 30 kg/m, suurin nousu 22 ‰ , ja pienin kaartumissäde pääradalla 300m, haarakkeissa 200 m."

[Pertti Miettinen]

Kiitos Reino tiedosta.Tuosta Nokian turvalaitteet 226A,16.4.1952 ei pystynyt tarkasti määrittelemään raiteen alkupaikkaa, kun se on karttaan piirretty heti sillan jälkeen haarautuvaksi. Ennen kun paperitehtaan raidetta on näköjään ollut vaikka kuinka paljon sivuraiteita radan vasemmalla puolen kun mennään Siuron suuntaan. Jännä, että näille raiteille on päässyt ratapihalta ( raiteelta 1 raiteelle 26 ) ja linjalta sitten raiteille 22 ja 24. Täytyy sanoa kyllä, että en entisenä Nokialaisen aheti uskoisi, et noinkin laaja raideverkosto ollut joskus.

[Reino Kalliomäki]

Vanhaa ryppyistä karttapiirrosta en saanut kuntoon, mutta tämä pystyleikkaus on ehkä mielenkiintoisempi. Väkiviinaviskuri! Mittasäiliöön sai pumpatuksi vaunullisen. Kuvassa näkyy myös kapearaiteinen säiliövaunu. Varastosäiliön koko on 400 m³ ( 8 x 8 m). Niitä on karttapohjassa 3, mutta en muista kuin 2 perustusta. Tämä piirros on päivätty Nokian kauppalan järjestysoikeudessa 1955. Kartassa on "henkselit" yhden säiliön päällä. Lienee siis muutospiirros.
Tehtaan tuotanto oli suurimmillaan vain 975000 kg etanolia vuodessa. Sota-aika haittasi tuotantoa. Siis noin 4 VR:n vaunua viikossa. Kun VR:n vaunun säiliön halkaisijaksi on piirretty noin 2,1 m , ja kapean 1,4 m, ja lisäksi kapean säiliön pituuskin on suunnilleen 60 % leveäraiteisen säiliöstä, piti päivittäin tuoda molemmat vaunut. Sanomattakin on selvää, että ihan kaikki juonet aineen pihistämiseksi koeteltiin. Kuvasta selviää lisäksi, että ennen pumppuhuonetta oli hiililaituri. Ilmeisesti raiteen alkuperäinen tarkoitus. Hiilen siirtokuormaus  loppui, kun Jyränmaan raide kaivettiin harjun läpi.

[Pertti Miettinen]

Mites sitten on tuon Siurossa olleen Elvingin sahan vaihteen purkamisen kanssa? Vaihde raiteineen on vuoden 1952 käyttösäännössä ja korjatussa piirroksessa 5.11.1958 raide on purettu. Radan varrella-kirja kertoo, että raide olisi kadonnut jo 1940-luvulla? Samaisessa kirjassa on ko. raiteesta myös toinen haara Siuron myllyn ohitse voimalaitokselle ja siitäkin vielä eteenpäin. Onko kyseistä raidetta ollut oikeasti?

[Reino Kalliomäki]

Sekaannusta aiheuttaa Siuron tehtaiden nimissä se, että Anton Elving omisti Kuljun kartanon. Näin Elvingin saha = Kuljun saha. Liitekuva on vasta 70-luvun alusta. Rinteen juurella, näkymättömissä, kulkee satamarata. Ensimmäinen rakennus on rataosaston, toinen on veturitalli. Sillan takana näkyy, mitä sahasta oli jäljellä. Näkyisi myös kuvan suunnassa sivuraide, ellei sitä jo aikoja sitten olisi purettu. Tuossa pannuhuoneessa toimi 50-luvulla muovitehdas, teki mm. pehmeitä "legoja", ja raiteet olivat aivan ruosteessa. En muista, oliko linjavaihdettakaan jäljellä (1957). Siis liikenne loppui 1940. Raide oli pitempään. Kuvassa näkyy aivan vasemmalla uittokämppä, vaikka uitto on jo loppunut. 1895 perustettu Reposaaren höyrysaha, alias "Saaren saha" oli saaressa uittokämpän takana. Kuljun kartano osti sen 1908, ja "pian" perusti oman sahan, joka sai toisen raamin 1912. "Voimalaitos" oli puuhiomo, "massatehdas", ja sen yhdisti kapearaiteinen rata saman omistajan sahaan. Tämä raide kulki rautatiesillan alta, valssimyllyn edestä, tasoristesi valtatien, ja jatkui tehtaalle, ja ohi sen taas kosken yläpolisen järven rantaan.  Muistan sen vain rantaan ratasillan yläpuolelle päättyvänä, uitetun puun noutoratana. Vetovoimana polle & ruuna. En tiedä vuosilukuja. Kuvia on liikenteettömältä ajalta. Mv-kuvan oton aikoihin hankin Museorautatielle (Siuronkoski Oy myi romuhinnalla) kuuppavaunun, raideleveys 75 cm. Toisessa liitekuvassa se on veturien välissä kottikärryt sylissään. "Evakkojuna" Forssassa, paossa kehitystä.

[Reino Kalliomäki]

Siurossa oli kapearaiteinen raide "Elvingin sahalta" "Elvingin massatehtaalle". Siuro-Seuran 10-vuotisjulkaisussa "Siuron Sillankorvasta" ( ISBN 951-99856-4-6) Eero Järventaus kirjoittaa:"Elvingin sahalta johti kapearaiteinen rata puuhiomolle Porin rautatien poikki. Sitä myöten tuotiin hevosen vetämällä vaunulla sahuujätteet puuhiomon lämmitysaineiksi ja kosken suulta massapölkyt hiomolle". Jaakko Keränen vinkkasi julkaisusta.
1970 haastattelemani ratavartija (Kalle Mäkinen) sanoi liikenteen kulkeneen sillan ali, toisaalta tarkoittaen, ettei mitään kiinteää risteystä ollut. Mutta hän aloitti työnsä vasta 1934. Koska Anton Elving oli Nokian paperitehtaan palveluksessa 1888-1891 (v.Bonsdorff, Nokia Osakeyhtiö 1865-1965, Hki 1965), kuvittelin kapean raiteen myötäilleen rantaa Nokiayhtiön ensimmäisen hevosraiteen tapaan (liitekuva, ins Kaufmannin suunnitelma hevosraiteen muuttamisesta veturiraiteeksi 1894, NOY arkisto. Nokian hevosraiteessa on ollut puiset kiskot, ja raideleveys 500mm, sekä vetopolku).
Varmaankin raide kulki , kuten Jaakko Keräsen lataamassa kartassa on piirretty:   http://vaunut.org/kuva/110478?t=siuro&tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta   . Kun vertaa kartan kaarevaa linjaa uusiin karttoihin, on havaittavissa tielinjan pieni siirtymä länteen.
Vuoden 1960 peruskartassa  kapea raide on piirrettynä sellaisena , kuin sen muistan. A - B. Vanhempi linjaus oli A - K, ja muutos perustunee kumipyöräliikenteeseen. Tehdas oli sen verran vaatimaton, ja matkat lyhyet, että yksi auto riitti. Puuhiokkeen vuosituotanto oli noin 2000 t (Suomen Teollisuus, Hki 1951).
Hiomolta tuleva raide lähti joko ylä-, (A-K) tai alamäkeen (A-B) maantien kohdalla. Ensimmäinen Valssimylly (V) valmistui 1932, ja paloi 1934. Sen kuvasi Mannelin 1932, ja aivan  kuvan alareunassa näkyy alas menevän raiteen toinen kisko, hiljan käytössä olleena. Ruskeasävyisessä postikortissa (p) on rantaan pinottu komea tukkivarasto. Mielestäni niin suuri, että alas menevä raide olisi sen alla. Nämä JL-kustannuksen kortit ovat harvoin kulkeneita. Alkuperäinen kuva on usein aikaisemmin julkaistu, 1910-, tai 1920- luvuilla.
Ihan selvää kuvaa aiheesta en ole löytänyt. Vain tuo pitäjänkartta ja Eero Järventauksen maininta. Raide on ollut olemassa, erillisenä VR:n Kuljun sahan pistoraiteista. Siuron nettisivuilta löytyy kuvia niistä.
liite 1 : pääraiteen jäänteitä tutkimassa 1973, kuva AK
liite 2 : peruskartta 1960 (Maanmittauslaitos)
liite 3 : kuuppavaunu tehtaan takana, kuva RK
liite 4 : näkymä entiselle Kuljun sahalle, edessä "Kitula". Rataa ylittävästä autosta kuvaajaan päin näkyy penger, minkä vaiheilla kapea raide kulki. Mäkeä on sen verran , että ei ole ihme, että muistellaan hevosen vetäneen vain yhtä vaunua. 1973, kuva RK
lisää kuvia seuraavassa "vastauksessa"

[Reino Kalliomäki]

Lisäkuvia edelliseen:
liite 5 : osasuurennos postikortista (1924,noin), kuva H. Rantakallio
liite 6 : valssimylly 1932, kuva M.Mannelin   Vuonna 1946 painetusta pitäjänkartasta puuttuu valssimylly. Kun mylly tehtiin 1932, pihan tasoitus/pengerrys lienee peittänyt kapean raiteen alkuperäisen linjan.
liite 7 : ote muutossuunnitelmasta 1894, NOY arkisto (70-luvulla)
liite 8 : postikortti, JL-kustannus    19xx

[Reino Kalliomäki]

Liitteenä ote taloudellisesta  kartasta. Lehti  IV:4 Tyrvää  (1:100 000) 1930. Kartassa näyttäisi kaikki olevan paikallaan, kyseessä ei ole vain ”päivitetty” kartta, kuten useat pitäjänkartat. Tähän on selkeästi merkitty Elvingin raide. Koska yksi vaunu on Jokioisilla, tiedämme raideleveyden olleen 75 cm. Kartassa ei ole erillistä tapaa merkitä kapearaiteista rataa (merkistön mukaan). Siuron mäen puoleinen leveäraiteinen satamarata on myös piirretty kapeammalla merkillä kuin päärata.
Olen pahoillani, olen mokannut taas. Kartta on ollut hyllyssäni vuosikymmeniä. Kartan ”näkemiseksi” kerron, että ”huonompi kyläntie”  (viiva + katkoviiva), oli 25 vuotta myöhemmin usein sellainen, että oli vaikea kuvitella siitä kuljetun hevoskärryillä.  ”Parempi kyläntie” (kaksi viivaa, kapea), näkyy otteessa vain Siurosta Linnavuoren suuntaan. Siitä kehittyi maantie. Silmään pistävät myös valtavat laiturit (Siuro, molemmin puolin, Kauniaisten kartano). Ne merkitsivät laivareittiin liittyvää laituria, eivät siis kuvaa rakenteita.

[Jaakko Keränen]

Liitteenä osasuurennos Veljesten Karhumäen ilmavalokuvasta 1.6.1948.

Siinä kapearaiteinen näyttäisi kaartuvan valssimyllyn edessä olevaan rantaan ennen VR:n uutta levypalkkisiltaa.

[Reino Kalliomäki]

Sellaisena sen muistan itsekin. On kuitenkin ilmeistä, että alunperin raide meni sahalle asti. Näin mainitaan muutamissa muistelmissa (esim. Eero Järventaustan tuotannossa), linjaus on merkitty vanhoihin karttoihin, mutta oikein selkeään kuvaan en ole törmännyt.
Milloin muutos tapahtui? Kun mylly paloi 1933-34, kun yhtiö hankki auton, kun perusteellisessa remontissa tehtaan rakennusten ulkonäkökin muuttui 1938-39? Silloin voimalaitos uudisrakennettiin - uudet koneet pyörivät sähköllä, eikä sahan rimajätettä enää tarvittu.  Ehkä VR kielsi tasoristeyksen. On syytä pitää asiaa silmällä.
Jo liitteen kuvassa uuden valssimyllyn edessä näkyy rantaan menevä penger. Joissakin vanhoissa kuvissa kohta on tukkivuorten alla.
Ilmakuva on hyvä, kiitos!

[Reino Kalliomäki]

Lainaan fb:stä kuvaa vanhemmasta valssimyllystä. Siinä näkyy sahan, ja massatehtaan välinen raide avotallin edessä, ja saunan (?) katon kohdalla. Raidetta ei näy tuoreen kaivamisjäljen oikealla puolellla. Lisäksi uusi ratapenger on vaillla kiskoja. Ne näkyvät uuden valssimyllyn kuvassa (edellisen vast. viimeinen kuva). Tämä kuva on otettu aikaisintaan 1939. Vanha paloi 1934, uusi tehtiin 1936. Koska vanha ehti ennen tulipaloa olla käytössä vain pari vuotta, ei raiteen purku liity massatehtaan uudistamiseen, vaan päätöksen  teki vanha Elving. Uusi johtaja tuli 1934. Raide on siirretty vuoden tarkkuudella 1933.