Kuurilan junaonnettomuudesta 59 vuotta

[Lauri Uusitalo]

Fysiikka on joskus jännää... Esim 12-vaunuinen täyspitkä pendoliino (656t) tuottaa 200 km/h kiitäessään noin 37% suuremman liike-energian, kuin varsin painava (3000t) teräskelajuna kulkiessaan 80 km/h. Nopeus on siis tuossa kaavassa varsin merkittävä tekijä, koska potenssi.

Entä jos junan nopeus on 0? Silloin myös sen liike-energia on 0. Eikö tällöin tule esitettyä väite, että massalla ei ole törmäyksessä mitään  merkitystä?

Edelleenkään en ymmärrä mitään mistään. 

Massalla on sikäli merkitystä, jos halutaan laskea kuinka paljon liikkuvan junan liike-energiasta katoaa törmäyksessä. Ja mitä suurempi tuo massa on suhteessa Pendoon, niin sitä enemmän energiaa katoaa. Ja se katoaa joko ääneen, lämpöön, tuhoon tms tai tod näk kaikkiin näistä.

[Toni Hartonen]

Fysiikka on joskus jännää... Esim 12-vaunuinen täyspitkä pendoliino (656t) tuottaa 200 km/h kiitäessään noin 37% suuremman liike-energian, kuin varsin painava (3000t) teräskelajuna kulkiessaan 80 km/h. Nopeus on siis tuossa kaavassa varsin merkittävä tekijä, koska potenssi.

Entä jos junan nopeus on 0? Silloin myös sen liike-energia on 0. Eikö tällöin tule esitettyä väite, että massalla ei ole törmäyksessä mitään  merkitystä?

Edelleenkään en ymmärrä mitään mistään.  

Liike-energian kaava E=1/2*m*v^2, liike-energia menee nollaan riippumatta massasta kun nopeus v=0.
Kahden junan törmäyksessä vastakkaisista liikesuunnista;molemmilla nopeus 80km/h yhteenlaskettu liike-energia 1/2 vs Juna joka kulkee 160km/h. Junilla sama massa.
113km/h nokkakolari vastaa liike-energialta yksittäisen junan törmäystä.

[Tapio Nikula]

Panenpa minäkin lusikkani tähän soppaan, koska olen ollut fysiikan opettajana 30 vuotta. Törmäyksessä liike-energia muuttuu pääosin muodonmuutostyöksi, pikkuisen muuttuu lämmöksi ja ääneksi. Kun juna törmää seinään nopeudella 80 km/h, niin sen kaikki liike-energia menee omaan muodonmuutostyöhon eli nokan ruttaamiseen. Kun kaksi junaa törmää vastakkain äskeisellä nopeudella, niin niiden yhteenlaskettu liike-energia on tietysti tupla verrattuna yhteen junaan. Tuo tuplaenergia tuhlautuu kahden eri junan nokan ruttaamiseen, eli yhtä junaa kohti jää yhtä paljon energiaa kuin silloin kun se juna törmäsi seinään.
Jos juna ajaa seinään nopeudella 160 km/h, niin liike-energiaa muuttuu ruttausenergiaksi, jota on nelinkertainen määrä yhtä junaa kohti verrattuna äskeisiin esimerkkeihin.
Ihmettelen oikeastaan vain sitä, että tästä asiasta on näin suuri erimielisyys, kun asia on simppeliä peruskoulun ysiluokan fysiikkaa.
Joku sotki asiaan myös liikemääriä. liikemäärä vaikuttraa törmäyksen tuhoisuuteen vain mutkan kautta. Eli liike-energia on liikemäärän integraali ja tämä onkin sitten jo lukion fysiikkaa ja asian keksijä on herra Newton. Joku kertoi aivan oikein, että nopeus on vektorisuure. Niin on myös liikemäärä, mutta liike-energia taas on skalaarisuure, eli sillä ei ole suuntaa.

[Vesa Höijer]

Sanotaan, että fysiikka on vaikeaa, ja niinhän se onkin. Mutta miksi liike-energia E on 1/2*m*v^2 ? Onko se vain "kaava", johon pitää "uskoa" ?

[Tapio Nikula]

Kyllä se liike-energian kaava on peruskoulussa johdettu ihan loogisesti. Siis siihen ei tarvitse uskoa sumeasti. Silloin kun nopeus kasvaa tasaisesti, niin se johtaminen on aika triviaalia. Jos nopeus kasvaa epätasaisesti, niin silloin on käytettävä integroimista (joka ei ole peruskoulun matematiikkaa). Karkeasti ottaen liike-energia saadaan kun lasketaan suorakulmaisen kolmion ala. Kolmiossa kateetteina ovat liikemäärä ja nopeus. Ja sieltä tulee tuo kaavan kerroin puoli. Yleensä ottaenkin kaikki fysiikan kaavat on johdettu muista kaavoista tai perussuureiden kohdalla on määritelty itse suure. Jotkut fysiikan kaavat toki ovat kokeellisten mittausten antamia "kerskiarvoja". Ja jos oikein tarkkaan tarkastellaan tuota liike-energian kaavaa, niin sekin on vain likiarvo, tosin aika tarkka, eli pätee 10-30 merkitsevän numeron tarkkuudella. Kaikki energia on kvantittunutta, niin myös liike-energiakin. Eli kun veturi kiihdyttää, niin sen nopeus kasvaa hyppäyksittäin, ei tasaisesti. Mutta arkielämässä tuo mainittu kaava antaa tuloksen seetanan tarkasti, vaikkei ihan just prikulleen. Ja fysiikka ei ole vaikeaa, sen ymmärtää, kun suostuu ajattelemaan.

[Vesa Höijer]

En ehkä ole aivan niin tyhmä kuin tämän keskustelun perusteella vaikuttaa, mutta olen onnistunut unohtamaan melkein kaiken opiskelemani fysiikan ja asioiden mieleen palauttaminen tuottaa vaikeuksia.

Mutta tässä yksi syy vastustaa noita kovaa ajavia suurnopeusjunia. Onnettomuuden tuhovoima ei siis kasva lineaarisesti suhteessa onnettomuusjunan vauhdin kasvuun vaan logaritmisesti. Jos kaksi 300 km/h -vauhdilla kulkevaa junaa törmäisi nokakkain, taitaisi tulla enemmän kuin 26 kuolonuhria.

[Juha Liimatta]

Voi pyhä kiesus tätä herra Ryypön todistelua! Kuten kirjoitin, toimittajan kuvaus teki varmasti asian riittävän selvästi aikalaisille ja muillekin näitä saivartelijoita lukuunottamatta

[Lauri Uusitalo]

Voi pyhä kiesus tätä herra Ryypön todistelua! Kuten kirjoitin, toimittajan kuvaus teki varmasti asian riittävän selvästi aikalaisille ja muillekin näitä saivartelijoita lukuunottamatta

Pitäisikö mielestäsi keskustelua ohjata ja miksi ja mihin suuntaan?

[[Tunnus poistettu]]

Pitäisi ohjata tämä oppiriita jonkin muun otsikon alle. Kuurilan onnettomuus oli niin vakava, että on turhaa kinastella fysiikasta, ja kuten jo aiemmin sanoin, alkuperäisen jutun aihe käsitteli kaiketi turvajärjestelyjen kehittelyjä!

[Toni Hartonen]

Sanotaan, että fysiikka on vaikeaa, ja niinhän se onkin. Mutta miksi liike-energia E on 1/2*m*v^2 ? Onko se vain "kaava", johon pitää "uskoa" ?

Newtonilaista perusfysiikkaa. Kannattaa uskoa;-)  Vaikee osoittaa vääräksi;-)
Toi kaava toimii hyvin nopeuksissa jotka alle 0.1c, eli alle 30000km/s.
Suhteellisuusteoria alkaa painaa päälle ton nopeuden yläpuolella vähitellen.