Knoppiketju

[Oskari Kvist]

Jäsen Kvist sai puolilkaan pisteensä varhemmin, joten ensisijaisuus olkoon hällä.

Ai niin, tähänkin piti keksiä knoppi. Vaikeustaso: Keskivaikea.

Montako vartioitua tasoristeystä on ollut maksimissaan Pieksämäki-Iisalmi-välillä? Montako niitä on tällä hetkellä? Lisäpisteitä saa kun osaa esittää oikean vuoden tai vuosivälin jolloin niitä oli eniten. Lisää lisäpisteitä tulee luettelemalla ao. tasoristeykset

Määritellään, että Pieksämäen liikennepaikka ei kuulu alueeseen, mutta Iisalmen liikennepaikka kuuluu, eli käytännössä alue Pieksämäen pohjoiselta tulotolpalta Iisalmen matkustajalaitureille asti riittää.

Extrapisteitä jos muistaa laskea vielä muutkin kuin pääraiteen vartioidut tasoristeykset ao. välillä, myös Iisalmen liikennepaikan osalta

[Jorma Toivonen]

Hiljaista on ollut knoppiketjussa... Vanhoja hieman kaivelin, ainakin kahden varikon kirjoilla on ollut täysin erilaisia veturisarjoja samalla numeroinnilla aikojen kuluessa?

[Eljas Pölhö]

Jäsen Kvist sai puolilkaan pisteensä varhemmin, joten ensisijaisuus olkoon hällä.

Ai niin, tähänkin piti keksiä knoppi. Vaikeustaso: Keskivaikea.

Montako vartioitua tasoristeystä on ollut maksimissaan Pieksämäki-Iisalmi-välillä? Montako niitä on tällä hetkellä? Lisäpisteitä saa kun osaa esittää oikean vuoden tai vuosivälin jolloin niitä oli eniten. Lisää lisäpisteitä tulee luettelemalla ao. tasoristeykset

Määritellään, että Pieksämäen liikennepaikka ei kuulu alueeseen, mutta Iisalmen liikennepaikka kuuluu, eli käytännössä alue Pieksämäen pohjoiselta tulotolpalta Iisalmen matkustajalaitureille asti riittää.

Extrapisteitä jos muistaa laskea vielä muutkin kuin pääraiteen vartioidut tasoristeykset ao. välillä, myös Iisalmen liikennepaikan osalta

Maksimista en tiedä, mutta laskin seuraavat junasta 6.9.93 (Km-luku, jonka pohjoispuolella oli ääni tai puolipuomi; pohjoisesta etelään):
(IISALMI) 549, 548, 546, 533, 531, 528, 518, 515, 512, 510, 509, 507, 502, 500, 483, 475-478 välillä, (KUOPIO), 447, 443-445 välillä, 437, 426, 424, 414, 403-405 välillä, 402, Suontee-396 välillä, 393, 388, n. 383, ja tämä tekee 28 kpl.

[Eljas Pölhö]

Hiljaista on ollut knoppiketjussa... Vanhoja hieman kaivelin, ainakin kahden varikon kirjoilla on ollut täysin erilaisia veturisarjoja samalla numeroinnilla aikojen kuluessa?

Ainakin Tampere Tv3 ja Hr12/Dr12 ja Pasila Hr5 ja Sr12/Dv12. Höyryt olivat sotasaalisvetureita, mutta kai ne kelpaa?

[Topi Lajunen]

Hiljaista on ollut knoppiketjussa... Vanhoja hieman kaivelin, ainakin kahden varikon kirjoilla on ollut täysin erilaisia veturisarjoja samalla numeroinnilla aikojen kuluessa?

Helsingin varikon kirjoilla on tainnut olla numerolla 3201 kaksi tyystin erinäköistä sähköveturia.

[Teppo Niemi]

Hiljaista on ollut knoppiketjussa... Vanhoja hieman kaivelin, ainakin kahden varikon kirjoilla on ollut täysin erilaisia veturisarjoja samalla numeroinnilla aikojen kuluessa?

Helsingin varikon kirjoilla on tainnut olla numerolla 3201 kaksi tyystin erinäköistä sähköveturia.

Kyllä Sv1 3201 ( http://www.vaunut.org/kuva/86699 , ex Sv12/Dv12 2501) ja Sr2 3201 ( http://www.vaunut.org/kuva/452 )

[Jorma Toivonen]

Selailin pääsivun linkkiä "Höyryvetureiden sijoituspaikat 1944" ja sieltä löytyi Tampereen kohdalta Tv3 2223 (Dr12), Tr3 2605, 2606, 2612 (Dv12). Pasilaan oli sijoitettuna Hr5:t 2701 ja 2702 (Sr12). Näitähän lähinnä tarkoitin. Topilta tuli toki erittäin hyvä lisäys Sv1/Sr2.

Eljas ja Topi varmaan taistelevat seuraavasta vuorosta - kumpi ehtii ensin.

[Topi Lajunen]

Eljas vastasi aiemmin, joten sinne tarjoan taistelematta vuoroa.

[Eljas Pölhö]

Siellä on vielä yksi knoppi auki. Minä olen ainoa joka on arvannut jotain sinnepäin kun kysytään. Mutta pidetään nyt kaksi knoppia auki edelleen.

Ohessa pienen suomalaisen risteysaseman raidekaavio, piirretty vuonna 1968. Keksiikö joku mikä se on ilman muita vinkkejä?

[Jimi Lappalainen]

Selailin pääsivun linkkiä "Höyryvetureiden sijoituspaikat 1944" ja sieltä löytyi Tampereen kohdalta Tv3 2223 (Dr12), Tr3 2605, 2606, 2612 (Dv12). Pasilaan oli sijoitettuna Hr5:t 2701 ja 2702 (Sr12). Näitähän lähinnä tarkoitin. Topilta tuli toki erittäin hyvä lisäys Sv1/Sr2.

Eljas ja Topi varmaan taistelevat seuraavasta vuorosta - kumpi ehtii ensin.

Mitä kumman sarjoja nuo ovat?

[Eljas Pölhö]

Selailin pääsivun linkkiä "Höyryvetureiden sijoituspaikat 1944" ja sieltä löytyi Tampereen kohdalta Tv3 2223 (Dr12), Tr3 2605, 2606, 2612 (Dv12). Pasilaan oli sijoitettuna Hr5:t 2701 ja 2702 (Sr12). Näitähän lähinnä tarkoitin. Topilta tuli toki erittäin hyvä lisäys Sv1/Sr2.

Eljas ja Topi varmaan taistelevat seuraavasta vuorosta - kumpi ehtii ensin.

Mitä kumman sarjoja nuo ovat?

Ne ovat sotasaalisvetureita. Listoja ja selityksiä löytyy esim. kirjasta "Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamana". Varmaan Resiinaan tulee siitä arviointi. Siihen asti tässä on linkki  http://www.kustantajalaaksonen.fi/#uutta

[Niila Heikkilä]

Siellä on vielä yksi knoppi auki. Minä olen ainoa joka on arvannut jotain sinnepäin kun kysytään. Mutta pidetään nyt kaksi knoppia auki edelleen.

Ohessa pienen suomalaisen risteysaseman raidekaavio, piirretty vuonna 1968. Keksiikö joku mikä se on ilman muita vinkkejä?

Pesiökylä?

[Eljas Pölhö]

Siellä on vielä yksi knoppi auki. Minä olen ainoa joka on arvannut jotain sinnepäin kun kysytään. Mutta pidetään nyt kaksi knoppia auki edelleen.

Ohessa pienen suomalaisen risteysaseman raidekaavio, piirretty vuonna 1968. Keksiikö joku mikä se on ilman muita vinkkejä?

Pesiökylä?

OIKEIN! Selvisi nopeasti.Ei hämännyt, vaikka käänsin kuvan poikittain. Alla on alkuperäinen piirros (TAE-TKi-EPö-tuotantoa). Meillä näkyy jääneen yksi kirjoitusvirhe sinne, huomaakohan kukaan. Asemalla oli monta junaa päivässä, ohessa myös 28.5.1961 voimaan astunut aikataulu. Se taisi olla viimeinen ennenkuin rata valmistui Taivalkoskelle saakka.

[Topi Lajunen]

Meillä näkyy jääneen yksi kirjoitusvirhe sinne, huomaakohan kukaan.

Oho!

[Oskari Kvist]

Maksimista en tiedä, mutta laskin seuraavat junasta 6.9.93 (Km-luku, jonka pohjoispuolella oli ääni tai puolipuomi; pohjoisesta etelään):
(IISALMI) 549, 548, 546, 533, 531, 528, 518, 515, 512, 510, 509, 507, 502, 500, 483, 475-478 välillä, (KUOPIO), 447, 443-445 välillä, 437, 426, 424, 414, 403-405 välillä, 402, Suontee-396 välillä, 393, 388, n. 383, ja tämä tekee 28 kpl.

Joo, elikkä tässä tulikin aika hyvin vartioituja tasoristeyksiä. Tässä tämänhetkinen lista niistä, ja jos ei ole käytössä niin laitan tähän.. Lisäksi muutamia joista on tietoa että on ollut aikanaan.

Ilm-Te:

Sankarinkatu ppl 549+956
Venakontie ppl 548+052
Koivikko ppl 546+966, poistui v. 1995-1996 alikulun valmistuessa lähelle

Te-Lna:

Huvila II vvl (varoitusvalolaitos) 535+681
Kapala ppl 533+658
Nerkoo ppl 531+580
Lamminkäyrä ppl 528+229

Lna-Apt:

Kaatopaikka ppl 522+846
Tikanniemi vvl 520+423
Mäntylahti ppl 518+498
Tirilä ppl 515+719
Karvasalmi ppl 514+798
Pajujärvi ppl 512+299
Hepokangas ppl 510+481
Vilhola ppl 509+016
Hovinsilta ppl 507+693

Apt-Sij:

Rojo vvl 504+185
Niskala ppl 502+799
Karsikko vvl 501+509
Kokkonen ppl 500+252
Pyylampi ppl 492+225

Sij-Kuo:

Santala ppl 483+042
Virtasalmi ppl 475+752, poistui n. v. 1994-1995, korvattiin tieyhteydellä.

Kuo-Krm:

Lapinmäki ppl 448+045, poistui v. 2007
Kurkimäki ppl 444+101, poistui v. 1998

Krm-Arl:

Airaksela ppl, 437+234, poistui v. 2007

Arl-Sln:

Ei vartioituja tasoristeyksiä

Sln-Snj:

Särkinen ppl, 426+553, poistui v. 2007
Haapamäki ppl, 424+682, poistui v. 2007
Kaplas ppl, 414+838, poistui v. 2005

Snj-Mrk:

Ei vartioituja tasoristeyksiä

Mrk-Hps

Markkala ppl 403+288, poistui 2012
Herrala ppl 402+494, poistui 2012
Suontee ppl 397+547, poistui 2012
Haapakoski ppl 393+810, poistui 2010 (purettiin 2012)

Hps-Pm

Hukankoski ppl 388+715, poistui 2013 (purettiin 2014)
Partaharju ppl 382+996, poistui 2012

Eli onhan noita ollut melkoinen läjä aikanaan.

Perimätiedon mukaan myös seuraavanlaisia varoituslaitoksia on ollut Pm-Ilm-välillä:

-Iisalmessa Pohjolankadun ylittävän satamaradan valo- ja äänivaroituslaitos, liikennevaloihin kytketty laitos. purettu 1993-1995 satamaradan purkamisen yhteydessä?

-Pitkälahden vanhalla linjalla Särkisoppi valo- ja äänivaroituslaitos (purettu uuden linjan valmistuessa)

-Männistön ja Kelloniemen välissä Honkalahti valo-ja äänivaroituslaitos. Purettu 1978-1983 kun kiertävät tiet valmistuneet Kelloniemeen?

-Vanhalla Saastamoisen radalla joka erkani pääraiteesta nykyisen Bella-veneiden tehtaan vastapäätä, Särkilahti ppl. Purettu tehtaan raiteen purkamisen yhteydessä 1992-1995?

-Pitkälahdessa on ollut vanha kokopuomilaitos (purettu vanhan linjan aikaan)

-Lapinlahdella on ollut melkein heti pohjoispään vaihteen jälkeen pohjoisen suuntaan valo- ja äänivaroituslaitos, purettu joskus 1970-luvulla. Näkyi ehkä jossain Katajiston Lapinlahden kuvassa.

Tietysti vielä nykyäänkin on käytössä Pm-Ilm pääradasta haarautuvilla lyhyillä tehdas-ym. raiteilla:

-Telkkistentien vävl Kelloniemen radalla
-Leväsentie ppl Kumpusaaren/Haapaniemen radalla
-Ruokolahdentie ppl Sorsasalon teollisuusradalla rinnakkaistiellä
-Sairaala vävl Iisveden radalla

[Eljas Pölhö]

Knoppirintamalla on ollut hiljaista. Tässä kaksi Ruotsin sähkövetureihin liittyvää. Vastaus löytyy kirjasta Ellok vid Sveriges järnvägar.

(Huvittava detalji ruotsalaisten palaverien tehokkuudesta: toissapävänä perjantaipalaverissa kirjan nimi muutettiin eli samana päivänä kun minun piti toimittaa painovalmis materiaali kirjapainoon. Ennen oli Elektrolok, mutta palaveri päätti sen olevan niin vanhanaikaista kieltä, etteivät nuoret ymmärrä mistä on kyse.)

1) Mikä on suurinumeroisin SJ:n sähköveturin numero, valokuvasta löytyy todiste. Tätä ei ehkä ole julkistettu kovin tehokkaasti, joten lähimmäksi arvannut voittaa. Tässä tarkoitetaan ns. lyhytnumeroa, ei mitään eurooppalaista pitkää numerorimpsua).

2) Montako yleisen liikenteen sähköveturia on museoitu Ruotsissa. Sillä ei ole merkitystä onko veturi ajokunnossa vai ei. Lähimmäksi veikannut voittaa. Vihellän pelin poikki, kun joku on +/- 2 oikeasta vastauksesta.

Huomautukset: Teollisuusvetureita ei lasketa (esim. Robertsfors, mistä vaunut.orgissakin on kuvia). Vetureita, joita tällä hetkellä pidetään varaosavetureina, ei lasketa (koskee siis: SJ Da 812, Hg 785, Hg2 769, Ma 788, Ma 789 ja Za 268. Mukaan ei lasketa Ruotsissa museoitua norjalaista veturia NSB El 12 2113+2115. Mukaan ei lasketa veturia, jota ollaan muuttamassa dieselveturiksi (SJ Bdp 3255).

Helpotus:
Museosähkövetureita on 18 museolla tai yhdistyksellä eli määrä on ainakin tätä lukua suurempi. Kapearaiteisia vetureita on 7.

[Eljas Pölhö]

Ei-jäsenistöstä PH heitti lonkalta, että 45. Se antaa suuntaa, että vetureita on paljon. Vielä paljon enemmän.

Helpotetaan:
Eri veturisarjoja on 26 (tai 29 jos TGOJ:n ja SJ:n Hg, Ma ja Ub lasketaan eri sarjoiksi)

Eniten museoituja kuuluu sarjaan Du2 (9 kpl), sitten Ma (8 kpl, josta 2 SJ ja 6 TGOJ)

Moniosaisista Oa (2-osaa) ja Dm3 (3-osaa) osat yhteensä muodostavat veturin tässä laskelmassa, eli 1 kpl Oa (n:o 1+2) ja 2 kpl Dm3 (n:o 976+977+978 ja 1246+1247+1248) on museoitu.

[Oskari Kvist]

Heitetään, lonkalta että 232 kpl.

[Eljas Pölhö]

Heitetään, lonkalta että 232 kpl.

Nyt meni sen verran yli, että mukaan täytyisi ottaa myös teollisuussähköveturit ja moottorivaunut, ehkä myös yleisen liikenteen dieselit. PH on lähempänä.

Ruotsin museoiduista teollisuussähkövetureista minulla ei ole valmista listaa enkä edes ole varma olisivatko kaikki tiedossani. IndustriBaneFöreningenin sivuilla oli ennen listoja, mutta ne taisivat kadota. Museoitujen moottorivaunujen ajankohtaisen määrän selvittäminen olisi teoriassa helppo juttu, mutta se vaatii yhtä rajallista juttua, joka ei tahdo riittää, eli aikaa.

[Jouni Hytönen]

No arvataan, kun Ruotsi-tietous ei ole vielä kovin syvällistä etenkään historiallisista asioista.

1) 1422 (viimeinen Rc6) (tässä lienee joku kompa?)
2) 60 kpl

[Eljas Pölhö]

Jounin vastaus 1) jää vielä vajaaksi. Siinä on tosiaan kompa, joku ei ollut voinut vastustaa kiusausta, mutta numero ei saanut elää kauaa veturin kyljessä. Vastaus 11111 (siinä olisi pitänyt olla 1111).

vastaus 2) on jo niin lähellä, että laitan listan tähän. Vastaus on 64 kpl. Listan mukaan voi niitä alkaa bongailla Ruotsin matkoilla.

Ruotsi, yleisen liikenteen museoidut sähköveturit:

HRRJ: 2 (1 kpl)
NKlJ: 33, 41, 102, 104, 105 (kapearaiteisia 891mm) (5 kpl)
SSLidJ: 200 (1 kpl)
TGOJ: Bt 305; Hg 205; Ma 401, 403, 405, 406, 408, 409; Ub 504 (9 kpl)

SJ: 48 kpl
Bap 3250 (891mm kapearaiteinen)
Bdp 3254 (891mm kapearaiteinen)
Bk 734 (= BJ O 214 muodossa museoitu)
Da 790, 820, 888, 896, 936, 941
Dg 101
Dm3 976+977+978, 1246+1247+1248
Du 109, 540
Du2 302, 344, 349, 367, 384, 424, 432, 444, 581
F 621, 696, 701
Hg 756
Hg2 654, 752, 755, 780, 787
Ma 828, 966
Mg 620
Oa 1+2
Pa 27
Ra 846, 847, 987, 994
Ub 163, 255
Ud 854, 868
Z 31
Za 267
Öc 395

Yhteensä 64 kpl

[Jorma Rauhala]

KOMENTOSAUVA.
Tuleekos meille lukijoille mieleen, että mikäs VR:n vehje se sellainen on?
Sitten kun on knoppi valmista, niin laitan tänne asiasta kuvallisen lehtileikkeen.

[Jorma Rauhala]

KOMENTOSAUVA.
Tuleekos meille lukijoille mieleen, että mikäs VR:n vehje se sellainen on?
Sitten kun on knoppi valmista, niin laitan tänne asiasta kuvallisen lehtileikkeen.

Kysyttävä komentosauva on ollut erittäin yleinen rautateillä, eli kaikki vanhan liiton matkustajat ovat sellaisen joskus nähneet.

[Topi Lajunen]

Voisiko kyseessä olla fyysinen kapula, joka englanniksi tunnetaa nimellä "token"?

[Jorma Rauhala]

Voisiko kyseessä olla fyysinen kapula, joka englanniksi tunnetaa nimellä "token"?

Arvaan mitä tarkoitat, eli suojastuskapulaa, mutta se se ei ole. Tämä etsitty on matkustajillekin hyvin tuttu väline. Ja fyysinenkin se on.