Knoppiketju

[Timo Keski-Petäjä]

Olisikohan se tässä junanlähettäjän kädessä (englanniksi "baton")?

[Jorma Rauhala]

Olisikohan se tässä junanlähettäjän kädessä (englanniksi "baton")?

Sepä se on eli "Komentosauva". Otettiin VR:llä käyttöön vuonna 1938.

[Jorma Rauhala]

KOMENTOSAUVA.
Tuleekos meille lukijoille mieleen, että mikäs VR:n vehje se sellainen on?

Komentosauva otettiin käyttöön 15.9.1938.

[Timo Keski-Petäjä]

Otetaanpas sitten uusi knoppi.

Suomen rautateiden koko historian ajan on voinut olla mahdollista, että asemapäällikkö tietää ajan pilkkopimeässäkin 15 minuutin tarkkuudella. - Miten?

[Teemu Salonen]

Totaalisen villi arvaus, eikä varmaankaan lähelläkään oikeaa, mutta yritetään silti:

Asemapäällikön taskunauriin viisarinpäät sekä ajat 00, 15, 30 ja 45 on käsitelty pimeässä hohtavalla aineella. Tämä teoria ei tietenkään enää tänäpäivänä toimi kun iPhonesta näkee kellonajan valaistusolosuhteista riippumatta jos vaan phöönissä itessään virta riittää.

[Timo Keski-Petäjä]

... Asemapäällikön taskunauriin viisarinpäät sekä ajat 00, 15, 30 ja 45 on käsitelty pimeässä hohtavalla aineella...

Erittäin hyvin tiedetty, mutta ei kuitenkaan vielä aivan riittävä vastaus tähän knoppiin.

Itsevalaiseva kellotaulu ja viisarit on ollut Suomen rautateiden historiassa varmasti yleisin ja pisimpään käytetty tapa tietää aika pimeässäkin. Newitz keksi fosforisoinnin kellotaulun viisareihin ja numeroihin vuonna 1875, joten keino ei ollut käytettävissä maaliskuussa 1862, kun ensimmäinen rataosuus avattiin liikenteelle Suomessa.

[Topi Lajunen]

Asemien kaappikellot ovat Big Benin tapaan soineet 15 minuutin välein?

[Timo Keski-Petäjä]

Asemien kaappikellot ovat Big Benin tapaan soineet 15 minuutin välein?

Polttaa. - Asemapäällikkö olisi saattanut saada ajan selville 15 minuutin tarkkuudella milloin tahansa, eikä vain lyöntien aikana - ja siis pimeässä...

[Topi Lajunen]

Ottaa yhteyden lennättimellä tai puhelimella naapuriliikennepaikalle ja kysyy?

[[Tunnus poistettu]]

Mahtoiko lennätin antaa jotain säännöllistä signaalia?

[Timo Keski-Petäjä]

Kylmään päin menee; en tiedä oliko lennättimen kautta mahdollista saada aikaa tietoonsa; puhelimella toki olisi voinutkin "naapurille" kilauttaa, kuten Topi ehdotti (neiti aika kuitenkin aloitti Suomessa vasta 1936). Puhelinta tai lennätintä ei kuitenkaan tässä nyt haeta.

Topin kellonlyönteihin liittyvässä vastauksessa on jo jutun juurta. - Apuna asemapäälliköllä olisi voinut olla Suomessa valmistettua, vieläpä suhteellisen kallista aikansa huipputeknologiaa. Mutta mitä - ja miten?

[Jimi Lappalainen]

Kylmään päin menee; en tiedä oliko lennättimen kautta mahdollista saada aikaa tietoonsa; puhelimella toki olisi voinutkin "naapurille" kilauttaa, kuten Topi ehdotti (neiti aika kuitenkin aloitti Suomessa vasta 1936). Puhelinta tai lennätintä ei kuitenkaan tässä nyt haeta.

Topin kellonlyönteihin liittyvässä vastauksessa on jo jutun juurta. - Apuna asemapäälliköllä olisi voinut olla Suomessa valmistettua, vieläpä suhteellisen kallista aikansa huipputeknologiaa. Mutta mitä - ja miten?

Neiti Aika -kone?

[Kari Suominen]

Tässä ilmeisesti haetaan vastaukseksi Könnin mestareiden Pohjanmaalla valmistamia kaappikelloja, joissa oli ns. kysymänaru.

Narua vetämällä kello ensin kertoo yhteen kuluun lyömälla kuluneet varttitunnit (1-3 lyöntiä) ja sitten kahteen kuluun lyömällä viimeksi kuluneen täyden tunnin, jolloin pimeässäkin voidaan saada selville kellonaika varttitunnin tarkkuudella.

Tuvan halki yöllä tarpeilleen hiipineet kiskaisivat siitä saadakseen tietää kellonajan, minkä vuoksi narun rahvaanomaisemmaksi nimeksi muotoutui "kusinaru".

Sillä aikansa huipputeknologialla kysyjä ilmeisesti tarkoitti samojen valmistajien seitsenviisarisia kalenterikelloja...

[Timo Keski-Petäjä]

Neiti Aika -kone?

Ensimmäinen Neiti Aika otettiin käyttöön Ranskassa 1933, ja tosiaan pian koneellistettiin. Suomessa tosiaan otettiin käyttöön vasta 1936. Eli tätä ei haettu.

[Timo Keski-Petäjä]

Tässä ilmeisesti haetaan vastaukseksi Könnin mestareiden Pohjanmaalla valmistamia kaappikelloja, joissa oli ns. kysymänaru.

Narua vetämällä kello ensin kertoo yhteen kuluun lyömälla kuluneet varttitunnit (1-3 lyöntiä) ja sitten kahteen kuluun lyömällä viimeksi kuluneen täyden tunnin, jolloin pimeässäkin voidaan saada selville kellonaika varttitunnin tarkkuudella.

Tuvan halki yöllä tarpeilleen hiipineet kiskaisivat siitä saadakseen tietää kellonajan, minkä vuoksi narun rahvaanomaisemmaksi nimeksi muotoutui "kusinaru".

Sillä aikansa huipputeknologialla kysyjä ilmeisesti tarkoitti samojen valmistajien seitsenviisarisia kalenterikelloja...

Tismalleen! Hieno vastaus. - Juurikin aikansa huipputeknologiaa edustanut Könnin repeteerikello olisi hoitanut homman; seitsenviisarinen löi täydet tunnit kahdella kulkusella ja neljännestunnit yhdellä. Kuten kerroitkin, toistonuorasta eli "kusinarusta" vetämällä repeteerikoneisto toisti aina viimeisen täyden tunnin ja neljänneksen. Naru löytyi pilkkopimeässäkin.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta, kun moniviisaristen kellojen rakentaminen oli täydessä käynnissä (1815). Kellojen hinnat vaihtelivat suurin piirtein viisarien määrän mukaan; senaikaisella hintatasolla tavallinen Könniläinen maksoi n. 1 lehmän hinnan, ja 7-viisarinen vastaavasti 7-kertaisen summan.

Knopautusvuoro siirtyy Karille!

[[Tunnus poistettu]]

Mukava kysymys ja tieto, vaikka liittyi rautateihin aasinsillan kautta.
Kun tuli mainituksi lennätin, kysyisin ns. viisailta, miksi puhelinlangat lauloivat? Ei siis ole knoppi,
vaan pelkkä kysymys tietävälle.
Olen sitä ikäluokkaa jolle tuo ilmiö on tuttu. Omituista oli, että linjojen vonkuna kuului parhaiten tyynessä
pakkasyössä. Johtuiko vain taustamelun puutteesta, sillä olettaisi tuulenkin olevan syyllinen.
Isälläni oli tapana sanoa, että siellä taas akat juoruavat...

[Timo Keski-Petäjä]

Voisiko olla, että lämpölaajeneminen on asialla. - Pakkasella ilmiö supisti lankoja ja sai ne värisemään eli resonoimaan. Langat resonoivat tietyllä ominaistaajuudella, ja resonointi vahvisti varmaan myös itseään. Tästä varmaan humina syntyi; olen tuota itsekin lapsena kuunnellut.

[Eljas Pölhö]

Enpä minäkään tiedä miksi puhelinlangat lauloivat. Se oli tuttua talvisin kun kotoa oli 1,5 km bussipysäkille. Katri-Helena lauloi sen nimisen laulun (ehkä 1960-luvulla), mutta olen jokseenkin varma (muistin pätkiminen huomioiden), että olisin kuullut saman (hitaammin??) paljon aikaisemmin.

[Antti Vanne]

Enpä minäkään tiedä miksi puhelinlangat lauloivat. Se oli tuttua talvisin kun kotoa oli 1,5 km bussipysäkille. Katri-Helena lauloi sen nimisen laulun (ehkä 1960-luvulla), mutta olen jokseenkin varma (muistin pätkiminen huomioiden), että olisin kuullut saman (hitaammin??) paljon aikaisemmin.

Seuraavaa oikeaa knoppikysymystä odotellessa lainaus Wkipediasta:

"Puhelinlangat laulaa on Pentti Viherluodon säveltämä kappale, jonka on sanoittanut hänen veljensä Aimo Viherluoto. Ensimmäisen levytetyn version teki Pentti Viherluoto 1947. Vuonna 1964 Jörgen Petersen meni PSO-studioilla etsimään Martti Pihan pyynnöstä Dallapé-orkesterin nuottivihkoista jotakin sopivaa Katri Helenalle. Löydettyään sieltä vanhan foksin Petersen esitteli idean Pihalle, joka innostui. Kappaleesta tehtiin nopeampi sovitus, ja Katri Helena lauloi sen levylle, joka nousi heti suosioon."

[Jonne Seppänen]

Lienee liian helppo mutta kysytään kuitenkin: Missä tänään kulkevassa IC-junassa on vaunuja, jotka pysähtyvät osalla kulkureittinsä samoista asemista eri aikoihin?

[Timo Varshukov]

Lienee liian helppo mutta kysytään kuitenkin: Missä tänään kulkevassa IC-junassa on vaunuja, jotka pysähtyvät osalla kulkureittinsä samoista asemista eri aikoihin?

Niitähän on monta... IC71/78, Turun IC:t, Tampereen IC:t, Tampere-Pori IC:t.... (Ymmärsinkö kysymyksen oikein?)

EDIT: Jos tarkemmin mietitään, tarkoititko IC274:ää? Siinähän 1 Edm pysähtyi Hämeenlinnassa ja tänään päivällä, ja loput vaunut tulevat muun junan mukana huomenaamuna.

[Jonne Seppänen]

Matkustajat eivät siis poistu välillä vaunuista ja lähtöasemalta vaunut lähtevät samana junana, mutta joillekin samoille väliasemille vaunut saapuvat eri aikoihin. Selvensikö?

Lienee liian helppo mutta kysytään kuitenkin: Missä tänään kulkevassa IC-junassa on vaunuja, jotka pysähtyvät osalla kulkureittinsä samoista asemista eri aikoihin?

Niitähän on monta... IC71/78, Turun IC:t, Tampereen IC:t, Tampere-Pori IC:t.... (Ymmärsinkö kysymyksen oikein?)

EDIT: Jos tarkemmin mietitään, tarkoititko IC274:ää? Siinähän 1 Edm pysähtyi Hämeenlinnassa ja tänään päivällä, ja loput vaunut tulevat muun junan mukana huomenaamuna.

[Jonne Seppänen]

Matkustajat eivät siis poistu välillä vaunuista ja lähtöasemalta vaunut lähtevät samana junana, mutta joillekin samoille väliasemille vaunut saapuvat eri aikoihin. Selvensikö?

Lienee liian helppo mutta kysytään kuitenkin: Missä tänään kulkevassa IC-junassa on vaunuja, jotka pysähtyvät osalla kulkureittinsä samoista asemista eri aikoihin?

Niitähän on monta... IC71/78, Turun IC:t, Tampereen IC:t, Tampere-Pori IC:t.... (Ymmärsinkö kysymyksen oikein?)

EDIT: Jos tarkemmin mietitään, tarkoititko IC274:ää? Siinähän 1 Edm pysähtyi Hämeenlinnassa ja tänään päivällä, ja loput vaunut tulevat muun junan mukana huomenaamuna.

Tämä knopittelu ei ilmeisesti auennut riittävästi, joten paljastetaan. Haettiin siis junaa IC933 Turusta Tampereelle, jossa on sesonkiaikoina makuuvaunuja kahteen eri Tampereelta jatkavaan yöjunaan. Näin ollen alkumatkasta samaan junaan kuuluvat vaunut saapuivat esimerkiksi Kemiin joko P269:een kytkettynä klo 8.02 tai IC273:n liitettynä klo 9.01.

[Antero Airola]

Uusi kysymys:

Nykyisinhän Suomen makuuvaunuliikenne rajoittuu kolmeen junapariin Pohjanmaan radalla (sesonkiaikana vähän useampaan) ja Moskovan yöjunaan. Mutta aikanaan makuuvaunuliikenne on ollut laajempaa.

Kysymys: Millä nykyisin matkustajaliikenteen käytössä olevilla rataosilla EI ole koskaan ollut säännöllistä makuuvaunuliikennettä?

[Tommi Koskinen]

Uusi kysymys:

Nykyisinhän Suomen makuuvaunuliikenne rajoittuu kolmeen junapariin Pohjanmaan radalla (sesonkiaikana vähän useampaan) ja Moskovan yöjunaan. Mutta aikanaan makuuvaunuliikenne on ollut laajempaa.

Kysymys: Millä nykyisin matkustajaliikenteen käytössä olevilla rataosilla EI ole koskaan ollut säännöllistä makuuvaunuliikennettä?

Huopalahti-Vantaankoski, rantarata ja Lahden oikorata?