Knoppiketju

[Pekka Viitamäki]

Ilmeisesti Rautatiemuseossa oleva Vk11 101 on vetänyt Sotkamon henkilöjunia muutaman kuukauden. Aika erikoista.

Seuraava kysymys: 1305 km?

[Pekka Viitamäki]

Kyseessä on yhden junan kulkema matka.

[Pekka Viitamäki]

Tuleeko Manillaköydestä mitään mieleen?

[Pekka Viitamäki]

Entä elokuvasta Pojat?

[Jorma Toivonen]

Sodan tuoksinaanhan nuo elokuvat sijoittunevat - "Pojat" Oulun seudulle... ja Loiri

[Jarmo Pyytövaara]

Vuonna 1944 on Kemijärveltä ollut kulussa L 70 (lisätavarajuna) Hankoon eri määräyksestä. Olisiko vuosina -42/-43 samainen juna, lähtenyt jostakin vanhan Sallan takaa?  Muuten eivät kilometrit riitä. L 70 lähti silloin Kemijärveltä klo 2.00, vuorokausi kun oltiin tultu, oltiin Riipassa, kun vuorokausi oli vierähtänyt lisää, oltiin Iittalan ja Parolan välillä. Hankoon savuttiin klo 12.00.  Jos L 69 ei ollut kulussa, silloin junakohtausta ei ollut Lappohjassa, siinä tapauksessa Hangossa oltiin klo 11.21. edellyttäen että oltiin aikataulussa, jos ei oltu, niin sitten saavuttiin joskus myöhemmin. Aikataulukirjan mukaan vetureina käytettiin Tk3 ja Tv1, perusnopeutena oli 40 km/h.

[Pekka Viitamäki]

L69 lähti Hangosta klo 11.00, tulo Tuntsaan 66t 35 min myöhemmin, L70 lähti Tuntsasta 15.40, tulo Hankoon 67t 41min myöhemmin. Junat olivat saksalaisten lomalaisjunia, joten tarkoittaako L tässä lomalaisjunaa. Junissa oli kenttäkeittiö ja lepovaunuja, tavalliset soltut matkasivat ilmeisesti härkävaunuissa lavereilla.
Ruotsi kielsi kauttakulun 29.7.1943, joten suunilleen silloin ilmeisesti pantiin junat kulkuun. Tammikuussa 1944 venäläiset mursivat Leningradin saarron ja Lapin Armeijalle tuli kotilomakielto,  joten loppuivatko lomajunatkin, en tiedä.
Kyseessä oli Suomen pisin yhteysväli.
Kulkupäivistä ei tietoa.

Jarmon vuoro.

[Jarmo Pyytövaara]

Rauhan aikana, Savonlinnasta on lähtenyt Ptj (pikatavarajuna), jossa on ollut myös henkilövaunuja matkustajille. Lähtöaika Savonlinnasta oli 0.30, perille juna on saapunut klo 5.33. Junan perusnopeus oli 56 ja vetureina on käytetty Hk1. Mikä oli junan pääteasema?

[Pekka Viitamäki]

Koska veturi oli Hk1 eikä H1/2, jää 20-30-luku pois. Itään pääsi vain Tiviälle asti vuoteen 1947, jolloin Parikkala-Simpele rata valmistui. Määräasemavaihtoehdot ovat Imatra ja Pieksämäki. Veikkaan Pieksämäki ja 50-luvun alku.

[Teppo Niemi]

Mutta tarjotaanpa kuitenkin Imatraa, ja perusteena on K22-kiskotus

[Jorma Rauhala]

Koska veturi oli Hk1 eikä H1/2, jää 20-30-luku pois. Itään pääsi vain Tiviälle asti vuoteen 1947, jolloin Parikkala-Simpele rata valmistui. Määräasemavaihtoehdot ovat Imatra ja Pieksämäki. Veikkaan Pieksämäki ja 50-luvun alku.

Peesaan henkistä voittajaa, sillä juna 915 on lähtenyt Savonlinnasta 0.30 ja saapuu rajalle eli Tiviään 5.33. Syy pitkään kulkuaikaan näyttää olevan vuoden 1947 Turistin mukaan yletön seisonta Parikkalassa (2.12-5.25).

[Pekka Viitamäki]

Mitäpä Jorman vastaukseen enää sanoisi. Mutta mistä Teppo löysi K22-kiskoa? Ei kai niitä Savonlinnan ympärillä ollut Hk1-aikana (vuoden 1942 jälkeen).

[Teppo Niemi]

Muistelin vain radan alkuperäistä kiskoitusta ja koska se olisi vaihdettu...

[Jarmo Pyytövaara]

Tiviähän Ptj 915 pääteasema oli kesällä 1948. Takaisin lähdettiin klo 5.40, henkilöjunana 916 ja perillä Savonlinnassa oltiin klo 7.39. Kulkikohan kyseinen junapari enää 1949 Tiviälle asti?

[Jorma Rauhala]

Kulkikohan kyseinen junapari enää 1949 Tiviälle asti?

Ei ainakaan 1.6.1949 voimaantulleessa enää ajanut. Kesäturistissa 1948 on vielä aikataulu Tiviälle.

[Jorma Rauhala]

Laitetaan tähän helpohko knoppi vorkkinsa hyvin lukeneelle:

Vuonna 1939 matkustajajuna lähti asemalta A klo 17.25 ja oli perillä asemalla B klo 20.15. Junan tiedot: veturi H9, Pn 64, 130 (320) t.

Tarkastellaan nyt yli seitsemänkymmenen vuoden jälkeen samaa A-B -reittiä: lähtö on edelleen suurin piirtein samaan aikaan, alle kymmenen minuutin erolla. Matkaan saadaan kulumaan kuitenkin noin kolme varttia enemmän. Mikähän on tämä yhteysväli A-B?

[[Tunnus poistettu]]

Tarkastellaan nyt yli seitsemänkymmenen vuoden jälkeen samaa A-B -reittiä: lähtö on edelleen suurin piirtein samaan aikaan, alle kymmenen minuutin erolla. Matkaan saadaan kulumaan kuitenkin noin kolme varttia enemmän. Mikähän on tämä yhteysväli A-B?

Tarkentava kysymys: ovatko molemmat yhteydet vaihdottomia?

[Pekka Viitamäki]

Viipuri-Hiitola v.2009 RZD:n juna 6015 17.25-20.15, v.1939 VR:n juna 803 17.31-19.37. Oliko kysymys väärin esitetty?
( Löytyi vorgista haulla 17.25). 

[Jorma Rauhala]

http://vaunut.org/kuva/55386?u=515&m=1&liikp1=2011

Kuten jo kysymyksessä todetaan, tämä on helppo sille, joka osaa käyttää tietokonetta / tai muistaa alle vuosi sitten vorkkiin kirjoitettua tekstiä.

Nuorisojäsenemme Pekka V saa jatkaa ainoana atk:ta taitavana kopittelua....

[Pekka Viitamäki]

Kysytään suomalaisia liikennepaikkoja, joilta tietyt matkustajajunat ovat lähteneet peruuttamalla, aina tai melko yleisesti.

[Teppo Niemi]

Olisikohan niitä Taivalkoski (Dm7 + liitevaunu kääntö Taivalvaara, yleistä, muttei aina), Saarijärvi kk / Saarijärvi (ympäriajo Saarijärvi), Luoma, Kauklahti, Tähtelä, Tyris (Porkkalan vuokra-alue), Kaupinkangas (ympäriajo Kauppi),  Onkohan ajettu matkustajaunia Vilppulan satamaan, jos on niin Vilppula. Samanlaisia on mm. Pori (vanhan aseman aikaan Mäntyluotoon), 

Loogisia lisäksi Dm7 + liitevaunu kokoonpanolla: Pajula / Kemijärvi (Kemijärven kolmioraide),  Porvoon keskusta (liitevaunullinen juna, ympäriajo Porvoo Vuokatti (henkilöjunat Sotkamoon)

Toijala (museojunat Valkeakoskelle) Suolahti, (Museojunat Äänekoskelta vanhalle asemalle / vanhalta asemalta Äänekoskelle

[Pekka Porkkakoski]

Tepon jäljiltä puuttuu ainakin Hyvinkää (HKR)

[Jorma Rauhala]

Onkohan ajettu matkustajajunia Vilppulan satamaan, jos on niin Vilppula.

Ei tuollaisia ole ollut. Sikseen Vilppulan satamassa olisi voinut ajaa ympäri, olihan siellä ratapiha.

[Pekka Viitamäki]

Taivalkosken kohdalle voi lisätä Taivalniskan, koska liikenne alkoi sinne ennen kuin Tlk:n asema valmistui.
Hyvinkää ei kelpaa, kun juna tuli Karkkilasta, se työnnettiin tyhjennettyään asemalta pois, mutta se ei enää ollut matkustajajuna.

[Pekka Viitamäki]

Kalarannassakin tämmöistä on harrastettu.
Lappohjan satamaan oli joskus henkilöliikennettä ja sieltä lähdettiin sik-sak-raiteita.
Samoin Karjalankoskelta Juankosken kapearaiteisella.

Lykätään myrkky taas Tepolle.