Knoppiketju

[Eljas Pölhö]

Tuolla yllä sanottiin, että Hyvinkää ei kelpaa HKR:n osalta. Entäpä VR:n osalta ajalla, jolloin Turku-Helsinki-junat kiersivät Hyvinkään kautta ennen Porkkalan tunnelin avaamista?

[Teppo Niemi]

Ja sitten myös nämä Parkanon radan ratatöiden aikaiset, yleisöaikataulussa olleet Haapamäen kautta kiertäneet pikajunat: Tampere. Nehän painettiin Viinikkaan josta lähdetiin sitten kolmioraidetta pitkin kohti Haapamäkeä. Tämä toimenpide tehtiin, jotta vaunujärjestys ei kääntyisi kierron takia. (korjattu hutilyönti)

[Pekka Viitamäki]

Tulee lisää mieleen: Rovaniemen vanha asema 1951-53: matkustajajunat itään. Entä mitä käytäntöjä oli lyhyillä väleillä kuten Lahti-Vesijärvi, Otava-Otavan satama, Jaakkima-Lahdenpohja ym. Ja kapearaiteiset erikseen. Lähdettiinkö Kesijärveltä Riihimäelle peruuttamalla kolmion kautta? Samoin Joensuusta Läskelään? Onhan näitä.

[Pekka Viitamäki]

Korjaan Rovaniemen osalta: tilanne kesti vain 1951 (Resiina 4/2001).
Teppo, ota haltuun.

[Teppo Niemi]

Vuonna 1902 Ins Lindqvistin suunnittelema ja myöhemmin hyväksytty ratalinjaus Kyrönsalmen länsipuolella korvattin kuitenkin 1905 ratainsinööri Väinö Rankan suunnittelemalla uudella linjauksella. Miten tämä uusi linjaus oli ainutlaatuinen silloisessa Suomessa?

[Jorma Rauhala]

...ratainsinööri Väinö Rankan suunnittelemalla uudella linjauksella. Miten tämä uusi linjaus oli ainutlaatuinen silloisessa Suomessa?

Eipä ole nyt Rankan muistelmateosta "Kisko kävelee" käsissä, sieltä se vastaus varmasti löytyisi. Mutta liittyisikö kysymys nyt siihen, että rata on tehty halki valmiin kaupunkiasutuksen. Eikös se Kirkkokadun betonisiltakin ole Koululahden (Slk) - Savonlinnan aseman välillä Suomen vanhin alallaan? Lieneekö aikaisempi suunnitelma kietaistu loitonpaa Savonkaupunkia?

[Pekka Viitamäki]

Vai liittyykö tämä Bobrikoff-vainaan venäläistämispolitiikkaan? Venäläinen läpikulku-ulottuma uusille rakennettaville radoille. Tuolloin jo suunniteltiin strategista ratayhteyttä Pietarista Vaasaan, ja Savonlinnan rata kuului osana siihen.
Arvaan: ulottuma.

[Teppo Niemi]

Rauhalan Jormalle voisi sanoa, että hyvin lämmintä, hyvin lämmintä, muttei sentään polta. Eli oikeilla jäljillä ollaan.

[Hannu Korpimäki]

Olisiko Savonlinna ensimmäinen, jossa nimikkoasema on "kaukana" keskustasta ja korvattu lähempänä olevalla, tässä tapauksessa Savonlinna Kauppatorilla?

[Jukka-Pekka Manninen]

Olisikohan vanha linjaus mennyt Vääräsaaren ja Verkkosaaren kautta kaupungin kiertäen... Olisiko silloin uusi linjaus tullut vanhaa halvemmaksi?

[Teppo Niemi]

Kustannusvertailua en ole löytänyt näiden väliltä.  Eli nyt voisin vastata, että kylmeenee, kylmenee, kohta jäätää.... Pitäisiköhän antaa pian uusi vinkki.....

[Pekka Porkkakoski]

Alkuperäinen linjaus oli vuoden 1902 kaupunkikartan mukaan viemässä asemaa Haislahden rantaan Elisenvaarasta katsoen vasemmalle ja uusi linjaus toi sen Haapaveden rantaan Evr:sta katsoen oikealle. Molemmissa tapauksissa linjaus kulki Savonniemellä asutuksen poikki. Villit vaihtoehtoveikkaukset: ainutlaatuisuus tuli siitä, että a) kaupungista purettiin taloja radan tieltä ja b) linjausta muutettiin ennen rakentamista, jotta radan jatkaminen länteen tulisi mahdolliseksi.

[Teppo Niemi]

Eipä osunut Porkkakoskikaan oikeaan. Vosi sanoa että todella jäätää...
Eli ilmeisesti lisävinkkejä kaivataan: Rauhalan Jorman vastausessa on hyviä eväitä oikeaan vastaukseen ja kun vielä lisätään, että liikeeneviraston sivujen kautta tarkastellessani asiaa, voisi todeta, ettei asian suhteen ole tapahtunut muutoksia. Kuitenkin jos 'alamme viilaamaan pilkkua' niin 1930-luvulta 1960-luvun loppuun vallitsi kausi, jolloin voisi todeta, että välille oli ilmaantunut jotakin joka rikkoi tämän suunnitelman periaatteen.... (Ja Vaunut.orggissa on kuva siitä jostakin...)

[Mikko Otava]

Villi veikkaus, kaikki katujen risteämät tehtiin yli- tai alikulkuina ilman tasoristeyksiä. 30 luvulta vuoteen 69 oli sitten Kyrönsalmen sillalla yhdistetty autokansi, jolloin myös tasoristeys tavallaan.

[Teppo Niemi]

Jaahas, sittenpä Mikko Otava pääsee laatimaan seuraavan knopin. Eli tosiaankin linjauksen kaikki teiden ja katujen risteykset toteutettiin eritasoisena.

[Pekka Viitamäki]

Pitäisikö Topi Lajusen ketjun aloittajana ottaa ohjat, kun ketju katkeilee? Esim. jonkinlainen määräaika knopin ratkaisijalle?

[Topi Lajunen]

Pitäisikö Topi Lajusen ketjun aloittajana ottaa ohjat, kun ketju katkeilee? Esim. jonkinlainen määräaika knopin ratkaisijalle?

Noniin. Ohjat käsissä.

Uusi ketjun sääntö:
Mikäli knopitusvuorossa oleva ei onnistu muodostamaan uutta knoppia viikon sisällä edellisen knopin ratkaisusta, saa kuka tahansa esittää seuraavan knopin, ken ikinä ensin ehtii.

[Pekka Viitamäki]

Kuka tahansa ehti ensin: Ulkomaan rata, minkä raideleveys on vaihtunut 1000>1050>610>1435mm?

[Eljas Pölhö]

Kuka tahansa ehti ensin: Ulkomaan rata, minkä raideleveys on vaihtunut 1000>1050>610>1435mm?

Voisi kuvitella, että siellä on monille pyhiä paikkoja ja toisille hedelmiä.

[Pekka Viitamäki]

Koska Eljaksella tietoa on, hän jatkakoon. Rata on Jaffa-Jerusalem. Siellä valtiaat ovat vaihtuneet ja raideleveys valtiaiden mukaan.

[Eljas Pölhö]

Tarkoitus oli antaa vihje eikä voittaa. Jaffa-Jerusalem -radasta on hiljan ilmestynyt kirja, "On Chariots with Horses of Fire and Iron", kirj. Anthony S. Travis, ISBN 9789659114702, mistä olen joutunut töissä kirjoittamaan esittelyn. Radasta on karttoja ja tietoja myös kirjoissa "The Railways of Palestine and Israel", kirj. Paul Cotterell, ISBN 0905878043 (ilm. 1984) ja "Hedjaz Railway", R. Tourret, ISBN 0905878051 (ilm. 1989). Niistäkin olen aikoinaan joutunut kirjoittamaan esittelyt, joten knopin ratkaisu oli vähän niinkuin työjuttu.

[Eljas Pölhö]

UUSI KNOPPI, jaossa 10 pistettä:
a) 1p. Yhdellä Suomen rajojen sisäpuolella olevalla Selkämeren saarella on ollut hevosvetoisia matkustajajunia. Millä? Oli siellä myös tavarajunia, mutta niitä on ollut muillakin, ainakin miesvoimalla pukattavia.

b) 1p/paikkakunta (=2p): Yhdellä suomalaisella firmalla on ollut kaksi pohjoismaissa harvinaista höyryä, valmistaja Couillet, Hainaut valmistenumerot 1903/5871 ja 1904/5872 (vuodelta 1948). Ne ehtivät toimia junaliikenteessä kahdella paikkakunnalla, millä?

c) 2p. Mikä oli Dm8-junan (Dm8+CEikv+Dm8) alkuperäinen sarjatunnus (muutettu mainituksi ennen ensimmäisen valmistumista)?

d) 1p. Missä Suomessa on liikennöinyt "Cannonball Express"-niminen juna. Vihjeenä, että vakiokokoonpano oli veturi+2 vaunua.

e) 1p. Mikä oli veturin Hv3 995 ensimmäinen sijoituspaikka muistomerkkiveturina (kaupungin nimi ei yksin riitä!)

f) 1p. 1978 keväällä muutamina sunnuntaiaamuina tehtiin Helsingin ratapihalla sähkötöitä. Millaisilla dieseljunilla hoidettiin paikallisliikenne Helsingin ja Pasilan välillä?

g) 2p. Miksi 4. lokakuuta on erityisen merkittävä päivä VR:n historiassa?

[Pekka Viitamäki]

b) Paraisten Kalkki, Parainen ja Loukolampi-Montola, Virtasalmi.
e) Oulu, varikon vieressä.
f) Dv15-3 Ei-Dv15.

[Eljas Pölhö]

Pekka b), e), f) = 3 oikein (4p). Nämä oli ainakin hyvin muistissa, kun noin nopeaan tuli vastaus.

[Pekka Viitamäki]

a) Veikataan Kuuskajaskari.