Knoppiketju

[Pekka Viitamäki]

C6 olikin aika kummajainen, jos tiedot pitävät paikkansa: USA:sta Panaman kautta Venäjälle ja sieltä Suomeen 1918.
Ehkä raja-asemillekin on ajettu jenkkihöyryillä, Venäjällehän niitä on viety runsaasti. Tornioon tuskin tultiin SJ:n jenkeillä, ei niitä tainnut paljon ollakaan.
Lajunen 2p Tervo 3p (ei kuulemma knopita) Itävuo 3p.
Heikki jatkaa.

[Eljas Pölhö]

C6 olikin aika kummajainen, jos tiedot pitävät paikkansa: USA:sta Panaman kautta Venäjälle ja sieltä Suomeen 1918.
Ehkä raja-asemillekin on ajettu jenkkihöyryillä, Venäjällehän niitä on viety runsaasti. Tornioon tuskin tultiin SJ:n jenkeillä, ei niitä tainnut paljon ollakaan.
.....

Minä kieltäydyn uskomasta, että C6 olisi Rogers ja vielä Panamasta tullut. Istun taas junassa, joten en voi katsoa Resiinaa 3-88 ja mitä siinä sanotaan. Suomet Veturit ykkösosan uudessa painoksessa tulee kilpaileva versio. Eiköhän se ollut Borsigin valmistama ja tullut Moskova, Kursk, Nizhegorod ja Murom -rautatieltä, siellä Z 11 ja sitten T 111 (tenderi T 115).

[Heikki Itävuo]

Lajunen 2p Tervo 3p (ei kuulemma knopita) Itävuo 3p.
Heikki jatkaa.

Joku muu saa jatkaa.

[Pekka Viitamäki]

Toivottavasti oikeaa tietoa saadaan. Ripottakoon tuhkaa päällensä ja ripustakoon myllynkiven kaulaansa hän, joka on tuon tiedon Resiinaan kirjoittanut.

Topi jatkakoon.

[Eljas Pölhö]

Pekka on liian ankara. Veikkaisin Jukka Nurmisen viestittäneen vuoden 1988 tietämyksen tason Resiinaan. Rangaistus Jukan kohdalla on myöhässä ja toisaalta Jukka sittemmin muutti kantaansa. Tapio Eonsuu löysi suomalaisia ja venäläisiä lähteitä ja tietoja yhdistellen uuden todennäköisemmän vaihtoehdon eli sen kuin annoin. Sen veturin liikkeet Suomessa on suhteellisen hyvin dokumentoitu. Jukka hyväksyi uuden tiedon ja minun osuuteni asiassa on ollut vain hyväksyä osaltani TAE:n ja Jukan yhteisesti hyväksymä ratkaisu.

[Eljas Pölhö]

Vielä semmoinenen sinänsä ulkopuolinen kommentti, että kun Resiinan "Tasoristeys"-palstalla ei mainita lähdettä, niin lähde jää arvailun varaan. Asiassa on tietysti sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvät puolet korostuvat uutisen ollessa tuore ja huonot vuosia myöhemmin.

[Topi Lajunen]

Topi jatkakoon.

No äh. Ei ketjun säännöissä sanota, että knopitusvuorosta saa luopua 


Heitetään pikainen:

Itsetoiminen ilmajarru on vanha keksintö, joka on edelleen hyvin laajalti käytössä perustoiminnoiltaan aivan alkuperäisen kaltaisena.

Kuka patentoi itsetoimisen ilmajarrun, ja minä päivänä?

[[Tunnus poistettu]]

Yritänpä edes yhden kerran eläessäni: George Westinghouse.

[Topi Lajunen]

...ja minä päivänä?

[[Tunnus poistettu]]

...ja minä päivänä?

Äääh. Nyt pitäisi jo sekä Googlata henkilö että kaivella esiin joku ikuinen allakka. Tyydyn veikkaamaan: torstaina.

[Tuukka Ryyppö]

...ja minä päivänä?

Äääh. Nyt pitäisi jo sekä Googlata henkilö että kaivella esiin joku ikuinen allakka. Tyydyn veikkaamaan: torstaina.

Tämä on hyvä teoria myös lastthursdayismin näkökulmasta. Kyseinen jarrutyyppihän katsotaan keksityksi ennen viime torstaina ja jokainen viime lastthursdayismin kannattaja tietää, että Jumala on luonut maailman viime torstaina ja kaikki sitä vanhemmilta vaikuttavat muistot, esineet ja vastaavat on luotu viime torstaina. Ja viime torstainahan tosiaan oli torstai. Lisätietoja vaikkapa täältä.

[Eljas Pölhö]

Kaatuuko teoria siihen, että Pertillä on pränttivirhe, vain 1. kirjain on oikein?

[[Tunnus poistettu]]

No kuuklataan nyt sitten jos kukaan muu ei kerran jaksa: Tiistai (29.7.1873).

[Topi Lajunen]

No kuuklataan nyt sitten jos kukaan muu ei kerran jaksa: Tiistai (29.7.1873).

Itse olen löytävinäni eri päivämäärän. Pertin veikkaus kuitenkin osui samalle vuosikymmenelle (), joten julistan hänet voittajaksi.

Patent-invent.com http://www.patent-invent.com/air_brake_patent.html väittää, että oikea päivämäärä on 5.3.1872. Patentin kuvaus kuuluu siis: "Improvement in steam-power air-brakes for railway use. Providing each car (carriage) with an auxiliary air reservoir which shall be filled from the main reservoir and which can be used independently for each car."

29.7.1873 on myös patentoitu jotain, mutta se on ollut "reissue" (uudelleenjulkaisu?) aiemmasta patentista, joka ei liity itsetoimiseen jarruun - joskin junan jarruihin kuitenkin.

Mainittakoon, että vaikka wikipedia ei itsessään ole pätevä lähde ilman päteviä lähdeviitteitä, se mainitsee patentin ajankohdaksi myöskin tuon 5.3.1873.

Kyseessä oleva patentti pdf:nä (engl.) http://www.freepatentsonline.com/124405.pdf

Pertti knopittakoot seuraavana.

[[Tunnus poistettu]]

Pertti knopittakoot seuraavana.

Uh... ellei vuoroa saa siirtää, joudutte odottelemaan vajaan viikon: häivyn huomenna sähköttömälle mökille olemaan viettämättä remuisaa juhannusta.

Hauskaa jussia kaikille!

PS. Totta, tuo löytämäni päivä on todellakin "reissue", enpäs tajunnut mitä se "re" patentin numerossa tarkoitti...

[Jimi Lappalainen]

Viikko jos toinenkin on jo vierähtänyt...knopittaako Pertti?

[[Tunnus poistettu]]

Pahus, tämä oli kyllä päässyt tyystin unohtumaan. Kun en nyt keksi mitään fiksua kysyttävää, pyydän saada luovuttaa vuoroni Jimille, joka hoksasi muistuttaa asiasta.

[Jimi Lappalainen]

Laitanpa kuvallisen knopin. Eli mistä löytyy tällainen rautatiesilta. Kuva on rajattu ettei knoppi olisi aivan helppo.

[Teppo Niemi]

Tarjotaan vanhaa Lovisa - Wesijärvi -radan siltaa Orimattilassa. (On niin tutun näköinen pienoismallin esikuvaksi)

[Jimi Lappalainen]

Ei osunut.

[Jimi Lappalainen]

Näyttää taas knopittelu jäävän...

[Jimi Lappalainen]

Olenko mä joku vastenmielinen persoona VOrgissa? Knoppiketjuun vastattiin tuon tuostakin, ennen kuin laitoin oman knoppini. Sitten meno hyytyi. Luultavasti ajattelette jotain tän tapasta: "ai toi on toi Jimi taas...no mitäköhän se on taas laittanu...vai niin"...ja siihen se jää. Jos ette tiedä vastausta, arvatkaa nyt, herran ihme nähköön!

[[Tunnus poistettu]]

Arvataampa Seinäjoki-Vaasa rataa!

Jimi: et ainakaan tälläsen junasivureuhojan mielestä oo ärsyttävä

[Jimi Lappalainen]

ST ei yltänyt pisteille. Yrittääkö muut?

[Valtteri Keski-Säntti]

Joo. Ämmänsaaren rata.