Knoppiketju

[Esko Maasalo]

Malmin pohjois-eteläsuuntaista kiitorataa jatkettiin saksalaisten pyynnöstä 1500 m:in jatkosodan alussa pohjoiseen Tapanilan pelloille. Polttoainetta ja lentopommeja on tuotu junalla hautausmaan raiteelle. Lappeenrannassa, Utissa ja Imatralla Immolassa on kiitotie lähellä rautatietä samoin kuin Mikkelissä rata sivuaa kiitorataa koko pituudelta. Ratayhteyttä käytettiin aina materiaalikuljetuksiin kentille kun se oli mahdollista. Pori ja Hyvinkää  olivat lähellä rataa. Hyvinkäällä rautatie päättyi lähes kiitoteiden risteykseen. Kemissä kenttä ja rata ovat ihan naapureina nykyäänkin. Tampereella Härmälässä rautatie kulki molemmissa päissä kiitotietä, läntisempi kun meni lentokonetehtaalle, missä kiskokalustoakin valmistettiin sotien jälkeen.

[Pekka Viitamäki]

Seutulan kentän alueella on ollut Backaksen kapearaiteinen turverata.
Sodan aikana tehtiin useita kenttiä, ja voisi olettaa, että joillakin niistä käytettiin kenttärataa rakennustöissä.

Esko Maasalo knopittakoon seuraavaksi.

[Jimi Lappalainen]

Esko Maasalo, Esko Maasalo, knoppiketju odottaa !

[Topi Lajunen]

Yli viikko mennyt, joten sääntöjen mukaan kuka tahansa saa knopittaa seuraavaksi.

[Jorma Rauhala]

Kuinka monta kappaletta on Helsingin raitiotieverkostolla säännöllisen linjaliikenteen reittien ajo-osuuksilla "kylmiä" vastavaihteita?

"Kylmä" on siis sellainen, jota kuljettaja ei voi itse kääntää vaunusta "automaatilla", vaan vaihde on ilman kääntömagneettia ja sitä voi kääntää vain vaihderaudalla.

[Topi Lajunen]

Saako vastata, jos lunttasi netistä?

[Jorma Rauhala]

Saako vastata, jos lunttasi netistä?

Eikai siihen muuten oikeaa tietoa löydä. Anna palaa vaan!

[Jorma Toivonen]

Hieman tuli harhailtua noiden ratikoiden sivustoilla ja muutama tyhmä kysymys alkoi vaivata mieltä. "Kylmään" myötävaihteeseen ajo, täytyykö vaihde kääntää vai kääntyykö se vaunun alla - esim. Töölöstä lähdettäessä näyttäisi olevan esim. Mannerheimintielle tultaessa em. vaihteita, jos vaihde käännetään käsin, täytyykö se myös palauttaa "perusasentoon"? Tuleeko kuljettajalle mitään tietoa ennakolta vaihteen asennosta, varsinkin tällaisen käsikääntöisen umpivaihteen osalta? Kuinka monta ratikkaa on enimmillään liikenteessä yhtä-aikaa ja kuinka paljon on mitäkin sarjaa? (Pyydän ennakolta anteeksi, etten maalaisena osannut käyttää virallisia sarjamerkintöjä, mutta ehkä asiantuntijat ymmärtenevät kyselyni.)

[Topi Lajunen]

Saako vastata, jos lunttasi netistä?

Eikai siihen muuten oikeaa tietoa löydä. Anna palaa vaan!

Voisihan koko raitiotieverkon kävellä läpi... tai kysyä tutulta raitiovaunukuskilta. Mutta netin mainiosta kartasta olin laskevinani, että kolme. Kaksi Laivurinkadun ja Tehtaankadun risteyksessä (pohjoisesta ja lännestä), ja yksi Kauppatorin nurkalla, eteläisimmällä raiteella.

[Jorma Rauhala]

Voisihan koko raitiotieverkon kävellä läpi... tai kysyä tutulta raitiovaunukuskilta. Mutta netin mainiosta kartasta olin laskevinani, että kolme. Kaksi Laivurinkadun ja Tehtaankadun risteyksessä (pohjoisesta ja lännestä), ja yksi Kauppatorin nurkalla, eteläisimmällä raiteella.

Eikä siinä vielä kaikki...

[Topi Lajunen]

Eikä siinä vielä kaikki...

Olin yöllä laskevinani ja tarkistavinani useaan kertaan, ja aina päädyin vain noihin kolmeen. Nyt sitten avasin kartan uudestaan, ja parissa sekunnissa tärähti tajuntaan se neljäs, Saunalahdentieltä. Jännän valikoiva on ihmisen verkkokalvo.

[Jorma Rauhala]

Olin yöllä laskevinani ja tarkistavinani useaan kertaan, ja aina päädyin vain noihin kolmeen. Nyt sitten avasin kartan uudestaan, ja parissa sekunnissa tärähti tajuntaan se neljäs, Saunalahdentieltä. Jännän valikoiva on ihmisen verkkokalvo.

Se 4 kylmää vaihdetta on oikea luku, eli jos viitsit, niin jatkas ketjua.

[Jorma Rauhala]

"Kylmään" myötävaihteeseen ajo, täytyykö vaihde kääntää vai kääntyykö se vaunun alla - esim. Töölöstä lähdettäessä näyttäisi olevan esim. Mannerheimintielle tultaessa em. vaihteita, jos vaihde käännetään käsin, täytyykö se myös palauttaa "perusasentoon"? Tuleeko kuljettajalle mitään tietoa ennakolta vaihteen asennosta, varsinkin tällaisen käsikääntöisen umpivaihteen osalta? Kuinka monta ratikkaa on enimmillään liikenteessä yhtä-aikaa ja kuinka paljon on mitäkin sarjaa? (Pyydän ennakolta anteeksi, etten maalaisena osannut käyttää virallisia sarjamerkintöjä, mutta ehkä asiantuntijat ymmärtenevät kyselyni.)

Raitiotievaihdeasioita on käsitelty mm. tämän kuvan eri kommenteissa: http://vaunut.org/kuva/10999
Myötävaihde kääntyy vaunun alla. Kuljettajalle ei tule aukiajettavasta myötävaihteesta mitään ennakkotietoa, nopeus kaikissa vaihteissa on nykyään 10 km/h. Ruuhka-aikaan on liikenteessä hieman yli sata vuoroa, aikataulut löytyvät täältä: http://raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/liikenne/map/aikat_160810.pdf Aikataulussa on eritelty matala- ja korkealattiavaunut. Matalia ovat Variotramien lisäksi myös välipalavaunut. Matalien määristä en itse nyt tiedä lukua, mutta tarvittaessa sen saa selville laskemalla...

[Topi Lajunen]

Helsingin päärautatieasemalla käy iltapäivällä melkoinen kuhina. Kalustoa saapuu ja lähtee laiturista, junia ja vaihtotyöliikkeitä. Kutsutaan tällaista kaluston liikkumista laituriin tai laiturista pois "tapahtumaksi".

Kysymys kuuluu: Kuinka monta tällaista tapahtumaa Helsingin päärautatieasemalla on (tämänhetkisen aikataulutuksen mukaisesti) aikavälillä 15:00.00 — 15:59.59 arkisin?

Mikäli kolmeen vuorokauteen (tästä viestistä lukien) ei tule oikeaa (ts. laskujeni mukaista) vastausta, lähimmäksi arvannut voittaa.

[Jorma Rauhala]

Eihän tämä nyt näin vaikeaa ole, missä arvaukset?

Minä laitan esille luvun, jota en tässä nyt kerro, mutta se muodostuu kahdesta "pyöreähköstä numerosta".

[Jorma Toivonen]

Helppoahan tuo ammattilaiselle on, kaivelee vain työpöydän oikean puoleisesta ylälaatikosta Helsingin raidejärjestyksen ja laskee siitä (vai julkaistaanko enää paperiversiona?). Enhän enää tiedä edes raiteiden tarkkaa lukumäärää Helsingissä, mutta ottaisin kuitenkin "kaiman" arviosta tiun pois.

[Topi Lajunen]

Tähän mennessä on siis vastattu "kaksi pyöreähköä numeroa" ja "kaksi pyöreähköä numeroa - 20". Riippumatta pyöreähköjen numeroiden laadusta, Rauhalan vastaus on lähempänä oikeaa.

Ammattilaisuus ei tässä ole todistetusti onnistumisen tae, sain nimittäin yhden ammattilaisen veikkauksen toisaalla, eikä veikkaus osunut oikeaan.

[[Tunnus poistettu]]

Kun noista edellisistä vihjeistä voi päätellä että lukumäärä on melko suuri, onhan ruuhka-aika, ja asemalla on jotain puolisentoista kymmentä (en tiedä tarkkaa lukua) raidetta, voipi luku olla kolminumeroinen. Veikataan sitten vaikka 111.

[[Tunnus poistettu]]

Lisäänpä tuohon, että lähtöjä ja tuloja laituriin voi syntyä yhdenkin junan osalta useita, esim siten että ajetaan veturijunalla ensin pääteasemalle, Sitten tulee vaihtoveturi joka siirtää junarungon toisaalle ja sitten poistuu tulleen junan veturi. En tiedä, tapahtuuko nykyisin noin, mutta joskus aikaisemmin kun enemmän sielläpäin norkoilin, tapatui noin. Samoin koottiin junarunkoa lähtöraiteelle  useammassa vaiheessa.

[Jorma Rauhala]

Veikataan sitten vaikka 111.

Tässä ei nyt kyllä toteennu lainkaan sanonta "kahdesta 'pyöreähköstä numerosta' ".

[Jorma Toivonen]

Ehkä pieni vertailu syksyltä 1977. Tuolloin tapahtui vilkkaan tunnin aikana 42 tapahtumaa (pe +1). Vilkkainta raiteella 9 - 5 liikettä, seuraavina raiteet 2, 5, 8 ja 14, joissa kussakin 4 tapahtumaa. Hiljaisin oli raide 10, johon saapui lähtevä 127:n runko klo 15;35 (lähtö klo 16;00), edellinen tapahtuma klo 14;35 - L-juna Kirkkonummelle. Vilkkainta näytti olleen Martinlaakson suunta, jonne lähti tunnin aikana 4 junaa, E-, P-. K-junia lähti kutakin kaksi, Y-, L-, H-, R-junia lähti yksi kutakin matkalle. "Suolta" saapui kolme vetoa. Liikkeet tapahtuivat tuolloin täysin 5-minuuttisin, ainut poikkeus oli saapuva veto klo 15;53.

[Topi Lajunen]

Missäänhän en ole väittänyt, että oikea vastaus sisältää pyöreitä numeroita... Se vain oli varmuudella paras vastaus siinä vaiheessa, vaikka en tiedä mitä lukua sillä tarkoitettiin.

Viimeinen arvausvuorokausi on käynnissä, ja tällä hetkellä riittävän yksiselitteisistä vastauksista lähimpänä on MTP:n kiertosymmetrinen 96.

[Andreas Ehnberg]

Laitetaan sitten ympäripyöreä arvaus 88. Kaikin puolin symmetrinen.

[[Tunnus poistettu]]

Siis jos JR katsoi 'pöytälaatikosta' oikean luvun, niin sitten asia on niin, että kuku on kaksinumeroinen. Sisäpiiriin kuulumattomana en heti tuota tajunnut. Ja pyöreyshän on katsojan silmissä ja voi tulla jonkin numeron äänneasustakin jollain kielellä.

[Topi Lajunen]

Tuo 88 nousee hämmästyttävästi esiin joka taholta. Sain jo varhaisessa vaiheessa privaattina yhden epävirallisen ammattilaisveikkauksen, joka oli - yllätys - 88. Mutta mutta, vastausajan vedellessä viimeisiään, jäsen MTP:n horisontaalis-vertikaalisesti peilautunut 96 on yhä lähin.

Vastausajan päätyttyä en aio ainoastaan julistaa auktoritaarisella äänellä oikeaa lukua, aion myös esittää perustelut.