Knoppiketju

[Pekka Viitamäki]

1) Kontiomäellä on Pekoilla käyty, muttei henkilöjunissa. Veikataan Iisalmi.
2) Joskus 80-luvulla ajettiin ulkomaisille harrastajille tilausjuna jossa oli 2 höyryä, Tk3+Hr1 1004? Itäisin paikka oli Säkäniemi.
4) Kemi, Karihaara.
6) Kolosjoen kaivosrata Petsamossa.

[Eljas Pölhö]

1) Kontiomäellä on Pekoilla käyty, muttei henkilöjunissa. Veikataan Iisalmi.
2) Joskus 80-luvulla ajettiin ulkomaisille harrastajille tilausjuna jossa oli 2 höyryä, Tk3+Hr1 1004? Itäisin paikka oli Säkäniemi.
4) Kemi, Karihaara.
6) Kolosjoen kaivosrata Petsamossa.

1) Ensin vastasit oikein, mutta sitten peruit osittain. Hr1:llä ajettiin pitkään toista Iisalmi-Kontiomäki-Iisalmi -lättävuoroista. Annan 1/2 p
2) Paikka on oikein, mutta muut tiedot ei. Saat kuitenkin pisteen. Ajattelet varmaan TEFS'in matkaa 26.5-1.6.1984. Siinä Säkäniemen ohitti Tk3 1139+Tr1 1082. Pekalla ajettiin kuitenkin Säkäniemen ohi lisäpikajunilla LP1 ja LP2 (lisäpikajuna välillä Imatra-Joensuu). Koska olin itse kyydissä pääsiäisenä 1968, niin tieto on varma. Veturi oli sillä kertaa Hr1 1018.
4) Läheltä liippaa, mutta minun käsittääkseni Karihaaran kapsu jäi muutaman sata metriä etelämmäksi. Pitää oikein tarkistaa.
6) Oikein! Petsamon Nikkelillä oli käytössä koko joukko moottorivetureita sekä rakennustöissä että kaivoksessa.

[Eljas Pölhö]

Kysytään äärirajoja:
1) Mikä on pohjoisin reitti, jolla Hr1 on käytetty säännöllisesti henkilöliikenteessä (sanotaan vaikka vähintään 1kk), voi kyllä pohjoispää olla pohjoisin paikka koskaan?

2) Mikä on itäisin paikka missä Hr1 on käynyt? (noin suunnilleen, on kyllä kerrottu täällä tai Rautatiemuseon keskusteluissa)

3) Mikä on eteläisin Hr1-veturin käymä paikka, noin suunnilleen? (en osaa sanoa itsekkään eksaktia kohtaa)

4) Mikä on pohjoisin Move1-teollisuusveturin toimipaikka?

5) Olipa kerran rautatie, joka ei ollut tunnettu isoista höyryvetureista. Se päätti kerrankin näyttää ja rakensi kaksi erilaista pikajunanveturia. Toisessa oli sylinteriteho 8200ihv, vetokoukussa yli 7000hv ja radan rajoittama sn 193km/h. Toisen nimellisteho oli 6900hv ja rakenteellinen sn 169km/h. Kummankin pyörästöjärjestys oli ainutkertainen ja kumpikin oli ainoa laatuaan. Mikä yhtiö? (Vinkki: ei ollut VR)

6) Missä on ollut Suomen pohjoisin veturilla liikennöity rata?

7) Missä on ollut Suomen pohjoisin kiskotie (työntörata tms)?

1p/kysymys

Kun ei ole tullut enää vastauksia, niin katsotaan tilanne:
1) Hr1 käytettiin muutamia kuukausia lättähatun korvikkeena Iisalmen ja Kontiomäen välillä, olisiko ollut 1969. Pekka Viitamäki 1/2p
2) Säkäniemi on itäisin Hr1-paikkakunta, esim. lisäpikajunissa 1968. Pekka Viitamäki 1p
3) Eteläisin paikka on suunnilleen Lontoo, esim. Epping ja Ongar ovat karkeasti ottaen pohjois-Lontoota. Siellä ovat Hr1 1008 ja 1016. Turo Takanen sanoi Englanti ja koska tarkempaa sijaintia ei tullut, niin 1p TT:lle
4) Ajattelin Kuusiluodon sahaa, minne VMT toimitti Move1-veturin 1946. Koska tarkistuksessa  elma.elka.fi/ArkHistory/R024.DOC   selvisi, että Kuusiluodon saha lopetti toimintansa 1945, niin en tiedä minne veturit menivät: a) sahan omistajalle Rosenlewille jonnekin muualle, b) Kemi Oy:lle, joka osti lautatarhan ja puutavaravaraston vain c) ihan muualle. Pekka Viitanen ehdotti Kemi Oy:n Karihaaraa ja siitä tulee täydet pisteet. Kysyessä oppii näköjään itsekin.
5) Luulin tätä helpoksi: Pennsylvania RR. S-1 6100 oli maailman suurin pikajunanveturi koskaan, paino 276,4t ja tendereineen 481,8t. Kellotettiin nopeudessa 227km/h, mistä Pennsy sai isot sakot ja veturille määrättiin sn 161km/h (entinen 193km/h), mikä oli liian vähän nopeimmille pikajunille ja siirrettiin kiitotavarajuniin, mihin ei sopinut ollenkaan. Pyörästö oli 3BB3 (Whyte: 6-4-4-6). S-2 6200 oli suurin höyryveturin näköinen höyryturbiiniveturi koskaan. Paino 267,9t ja tenderin kanssa 471,8t. Pyörästö 3D3 (Whyte: 6-8-6). Luulin näitä tunnetuiksi, mutta ei tullut yhtään vastausta.
6) Pohjoisin veturirata oli Petsamon Nikkelin kaivoksilla Kolosjoella. Piste Pekka Viitamäelle. Kuva netissäkin esim keskustelussa:   http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?f=11&t=172747&start=15
7) Petsamossa Liinahamarin satamassa oli jossain vaiheessa työntörataa valokuvan perusteella. Tapio Muurinen sai pisteen.

Lopputuloksena Pekka Viitamäki saa jatkaa (3 1/2p)

[Jouni Halinen]

Tässä veturin P(Pennsylvania)RR S1 tarina (Lontoon Wikistä) ja muutama kuva hänen hirmuisuudestaan (http://en.wikipedia.org/wiki/PRR_S1 ja tässä vähän liikkuvaa kuvaa PRR S1:tä (kuvattu pienoismalliradalta, mutta hyvältä sellaiselta on myös HO mittakaavaa isompi?)  http://vimeo.com/5957012  ja http://vimeo.com/5979109 mukana myös mahtavat saundit.

[Pekka Viitamäki]

Mistä kirjoista lainaukset:

1) Kun 29. toukokuuta lähestyin Tsentsouta, kuulin veturin vihellyksen, ja se oli suorastaan musiikkia korvilleni.
2) Aseman tavaramakasiinissa oli paljon arkkuja.
3) Elokuussa oli Lahdessa jo valmiina kaksi höyryveturia ja kolmatta koottiin.
4) Rataosuus alkoi Roomasaaren satamalaiturilta ja jakautui kolmen kilometrin päässä kahteen haaraan.
5) Talvipistot olivat yleensä jäätyneiden soiden päälle kevyesti rakennettuja väliaikaisia ratoja, jotka purettiin pois käytön jälkeen.
6) Suupohjan sinänsä vaatimattoman sivuradan syntyvaiheet osoittavat, miten tärkeiksi rautatiet olivat tulleet maamme kaikkien kolkkien asukkaille.
7) Liikenteen alkaessa radalle tilattiin kaksi katettua tavaravaunua samaiselta saksalaiselta valmistajalta, joka oli tehnyt radan ensimmäisen matkustajavaununkin.
8) Rautatien arkistosta löytyy käsinkirjoitettu katsastuskertomus, jonka Karl Lindberg on 27.12.1912 allekirjoittanut.
9) Tuo 604:n nimikkoaika oli aikaa, jolloin työstä tehtiin taidetta niin ajossa kuin lämmityksessäkin.
10) Näin ollen kohtalon oikusta muodostui venäläisten tavoitteena ollut strateginen rata todella strategiseksi, mutta ei heille itselleen.

Piste jokaisesta.

[Pekka Viitamäki]

Knoppiketju vapaasti käytettävissä. Kiitän mielenkiinnosta.

[Tehanu Tapola]

Knoppiketju vapaasti käytettävissä. Kiitän mielenkiinnosta.

Taisi olla vaikeita kysymyksiä...

Tässä helpompi tilalle: Mikä on suurin määrä raiteita Suomessa kahden eri liikennepaikan välillä (ei siis liikennepaikan osien välillä)?  Tarkoitan siis peräkkäisiä liikennepaikkoja. Ja missä?

[Jimi Lappalainen]

4 raidetta? Pukinmäki-Malmi (-Savio)?

[Tehanu Tapola]

4 raidetta? Pukinmäki-Malmi (-Savio)?

Enemmän.

[Topi Lajunen]

Tässä ehkä voitaisiin hakea väliä Tikkurila-Hiekkaharju, mutta Hiekkaharju ei ole liikennepaikka, ja Hiekkaharjun vitosraide kuuluu virallisesti Tikkurilan liikennepaikkaan.

Oikea vastaus on siis joku muu.

[Teppo Niemi]

Knoppiketju vapaasti käytettävissä. Kiitän mielenkiinnosta.

Taisi olla vaikeita kysymyksiä...

Tässä helpompi tilalle: Mikä on suurin määrä raiteita Suomessa kahden eri liikennepaikan välillä (ei siis liikennepaikan osien välillä)?  Tarkoitan siis peräkkäisiä liikennepaikkoja. Ja missä?

Jos Savio luetaan liikennepaikaksi (seisake), niin silloihan löytyy Keravan ja Savion väliltä viisi raidetta. (Eli Vuosaren satamarata + päärädan itäinen, itäinen keskiraide, läntinen keskiraide ja läntinen raide).  Toinen tulkinmnanvarainen paikka voisi olla Tikkurila - Hiekkaharju, mutta siellä yksi Hiekkaharjun laituriraiteista kuuluu Tikkurilan liikennepaikkaan.

[Tehanu Tapola]

Tässä ehkä voitaisiin hakea väliä Tikkurila-Hiekkaharju, mutta Hiekkaharju ei ole liikennepaikka, ja Hiekkaharjun vitosraide kuuluu virallisesti Tikkurilan liikennepaikkaan.

Oikea vastaus on siis joku muu.

Olet oikeassa siinä, että yksi Hiekkaharjun raiteista kuuluu Tikkurilan liikennepaikkaan.  (Vastaavanlaisista kummallisuuksista saa myös muita hauskoja knoppeja.)

Hiekkaharju kelpaisi kyllä muutoin, sillä en huomannut että esimerkiksi luettelo rautatieliikennepaikoista luokittelee seisakkeet erikseen liikennepaikoista.  Joten "rautatieliikennepaikka" olisi ollut oikea termi kysymykseeni.

[Tehanu Tapola]

Tässä helpompi tilalle: Mikä on suurin määrä raiteita Suomessa kahden eri liikennepaikan välillä (ei siis liikennepaikan osien välillä)?  Tarkoitan siis peräkkäisiä liikennepaikkoja. Ja missä?

Jos Savio luetaan liikennepaikaksi (seisake), niin silloihan löytyy Keravan ja Savion väliltä viisi raidetta. (Eli Vuosaren satamarata + päärädan itäinen, itäinen keskiraide, läntinen keskiraide ja läntinen raide).  Toinen tulkinmnanvarainen paikka voisi olla Tikkurila - Hiekkaharju, mutta siellä yksi Hiekkaharjun laituriraiteista kuuluu Tikkurilan liikennepaikkaan.

Kuten lupasin, helpompi kysymys.  En ainakaan itse tiedä missään sen enempää raiteita, joten vuoro siirtyy Tepolle.

[Topi Lajunen]

Jos Savio luetaan liikennepaikaksi (seisake), niin silloihan löytyy Keravan ja Savion väliltä viisi raidetta.

Lisäksi Vuosaaren satamaradalla ei ole Keravan liikennepaikan jälkeen etelään enää yhteyttä pääradan muihin raiteisiin. Onko raide siis osa päärataa loitontumiskohtaan asti, vai erillinen rataosa, joka on vain linjattu pääradan viereen...?

Mikä on maksimietäisyys samansuuntaisten raiteiden välillä, jotta ne voidaan katsoa kuuluvan samaan rataosaan?

Itse pidän oikeana vastauksena lukumäärää neljä, ja tämä määrä löytyy liikennepaikkaväleiltä Helsinki-Malmi, Malmi-Tikkurila, Tikkurila-Hanala, Hanala-Kerava, Helsinki-Huopalahti ja Huopalahti-Leppävaara.

[Tehanu Tapola]

Jos Savio luetaan liikennepaikaksi (seisake), niin silloihan löytyy Keravan ja Savion väliltä viisi raidetta.

Lisäksi Vuosaaren satamaradalla ei ole Keravan liikennepaikan jälkeen etelään enää yhteyttä pääradan muihin raiteisiin. Onko raide siis osa päärataa loitontumiskohtaan asti, vai erillinen rataosa, joka on vain linjattu pääradan viereen...?

Mikä on maksimietäisyys samansuuntaisten raiteiden välillä, jotta ne voidaan katsoa kuuluvan samaan rataosaan?

Rataosa lienee määritelty parhaiten sillä, että se esiintyy "Luettelo rautatieliikennepaikoista" -nimisessä julkaisussa erillisenä osassa "Rautatieliikennepaikat ja liikennepaikkojen osat rataosittain".

Mutta kuten tarkkaavaiset lukijat ovat huomanneet, alkuperäisessä knopissa ei puhuttu rataosan raiteista vaan liikennepaikkojen välillä olevista raiteista.  No joo, jos ihan hiuksia ruvetaan halkomaan, niin Vuosaaren rata ei em. julkaisun mukaan kulje Savion kautta, eikä sitä pitkin voida järjestää henkilö- tai tavaraliikennettäkään Keravan ja Savion välillä, joten kiistämiseenkin on hyvät perusteet.

Siinä tapauksessa kaikki neljää raidetta useammat tapaukset taitavat jäädä jaettujen liikennepaikkojen sisälle.

[Pekka Viitamäki]

Vastaukset:
1) Mannerheim: Muistelmat I
2) Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla 3. osa
3) Hannu Rasehorn: Loviisan-Vesijärven Rautatie
4) Mehis Helme: Pietari Suuren merilinnoituksen rautatie
5) Anne Ruuttula-Vasari: Eskolan metsärata eli pitkin Pikkurataa
6) Valtionrautatiet 1862-1962 toim. K.J.Immonen
7) Asko Jämsen: Äänekosken-Suolahden yksityisrautatie
8) Martti Virtanen: Lännen pikajuna Riihimäen-Lopen Rautatie 1907-1954
9) Radoilta ja ratojen varsilta toim. Ilmar Talve
10) Mikko Alameri: Suomen rautatiet

[Topi Lajunen]

Ketjunherätys!

Manner-Euroopan ja Lontoon väliä kulkevan Eurostar-brändin alla kulkevista junista yleisin on koostumukseltaan 20-vaunuinen: päissä moottorivaunut ilman matkustamoa, ja välissä 18 matkustajavaunua.

Kysymys kuuluu: kuinka monta akselia junayksikössä on?
Bonuskysymys kuuluu: kuinka moni akseleista vetää?

(Vastaus löytyy helposti netistä. Tosimies ei lunttaa vaan arvaa tai tietää.)

[Markku Blomgren]

Yhdessä yksikössä taitaa olla 24 akselia ja koko junassa täten 48. Junan tyyppi siis Englantilaisittain luokka 373. Moottorivaunussa 'omat' telit, 9:ssä vaunua jakobin telien varassa, päissä telit, eli 2 x 3 akselia plus 7 x 2 akselia.

Moottoroituja taisi olla moottorivaunujen (veturi?) 4 lisäksi kaksi ensimmäisessä vaunussa moottorivaunusta lukien (ensimmäinen teli). Eli kokonaisessa junassa 12 moottoroitua akselia.

Olipas vaikeasti vastattu... 

[Topi Lajunen]

Olipas vaikeasti vastattu...  

...mutta oikein.

Koko junan pyörästöjärjestys on:

Bo'Bo'+Bo'2'2'2'2'2'2'2'2'2'+2'2'2'2'2'2'2'2'2'Bo'+Bo'Bo'

jossa kursivoidut telit ovat jaakobintelejä. Plussien kohdalla on automaattikytkimet, jolloin esim. tulipalotilanteessa saadaan palava moottorivaunu irrotettua muusta junasta, tai tarvittaessa evakuoida puolet junasta toiseen puoliskoon ja katkaista juna keskeltä. Junassa on kaksi kuljettajaa, joista toinen hengailee takaohjaamossa juurikin näitä poikkeustilanteita varten.

Markku kysyy seuraavaksi.

[Tehanu Tapola]

On taas näköjään knoppiketju hiljennyt yli viikoksi, niin laitan helppoja kesäknoppeja.

1. Millä liikennepaikalla Suomessa on pisin säännöllisesti henkilöliikennekäytössä oleva matkustajalaituri?
2. Entä millä liikennepaikalla on pisin (Helsingin) lähiliikenteen säännöllisesti käyttämä laituri?
3. Entäpä korotettu (550mm) laituri, jota käytetään säännöllisesti henkilöliikenteessä mutta jolla ei ole joka päivä henkilöliikennettä?

[Teppo Niemi]

yritetäänpä: 1. Hiekkaharju, 2 Hiekkaharju ja 3 Kemi (välilaituri)

[Tehanu Tapola]

yritetäänpä: 1. Hiekkaharju, 2 Hiekkaharju ja 3 Kemi (välilaituri)

Hetken jo luulin, että knoppi on ihan liian vaikea - se on ilmeisesti vain vaikea.

1. väärin

2. oikein (4. laituri on peräti 526 metriä; se on muodostunut yhdistelmänä vanhasta ja uudesta laiturista.  K-junat pysähtyvät sillä, tosin aina vain uuden laiturin kohdalla, kun noin pitkiä K-junia ei ole)

3. Nyt pahan lykkäsit, sillä en pysty varmistamaan tuon oikeellisuutta käytettävissäni olevista tiedoista. Ajattelin paikkaa, jonka kuka tahansa pystyy tarkistamaan julkisista lähteistä.  Joten en kelpuuta tätä.

[Valtteri Paakkari]

On taas näköjään knoppiketju hiljennyt yli viikoksi, niin laitan helppoja kesäknoppeja.

1. Millä liikennepaikalla Suomessa on pisin säännöllisesti henkilöliikennekäytössä oleva matkustajalaituri?
2. Entä millä liikennepaikalla on pisin (Helsingin) lähiliikenteen säännöllisesti käyttämä laituri?
3. Entäpä korotettu (550mm) laituri, jota käytetään säännöllisesti henkilöliikenteessä mutta jolla ei ole joka päivä henkilöliikennettä?

Veikataanpas kysymykseen numero 1, että Mäntyharju.

[Tehanu Tapola]

On taas näköjään knoppiketju hiljennyt yli viikoksi, niin laitan helppoja kesäknoppeja.

1. Millä liikennepaikalla Suomessa on pisin säännöllisesti henkilöliikennekäytössä oleva matkustajalaituri?
2. Entä millä liikennepaikalla on pisin (Helsingin) lähiliikenteen säännöllisesti käyttämä laituri?
3. Entäpä korotettu (550mm) laituri, jota käytetään säännöllisesti henkilöliikenteessä mutta jolla ei ole joka päivä henkilöliikennettä?

Veikataanpas kysymykseen numero 1, että Mäntyharju.

Mäntyharju jää Hiekkaharjullekin laituripituudessa: 457 metriä.  Yllättävän pitkä laituri siellä näyttää kuitenkin olevan!

[Valtteri Paakkari]

On taas näköjään knoppiketju hiljennyt yli viikoksi, niin laitan helppoja kesäknoppeja.

1. Millä liikennepaikalla Suomessa on pisin säännöllisesti henkilöliikennekäytössä oleva matkustajalaituri?
2. Entä millä liikennepaikalla on pisin (Helsingin) lähiliikenteen säännöllisesti käyttämä laituri?
3. Entäpä korotettu (550mm) laituri, jota käytetään säännöllisesti henkilöliikenteessä mutta jolla ei ole joka päivä henkilöliikennettä?

Veikataanpas kysymykseen numero 1, että Mäntyharju.

Mäntyharju jää Hiekkaharjullekin laituripituudessa: 457 metriä.  Yllättävän pitkä laituri siellä näyttää kuitenkin olevan!

Jos saa vielä uudelleen yrittää, niin sanotaanpas Kolari.