Knoppiketju

[Tehanu Tapola]

On taas näköjään knoppiketju hiljennyt yli viikoksi, niin laitan helppoja kesäknoppeja.

1. Millä liikennepaikalla Suomessa on pisin säännöllisesti henkilöliikennekäytössä oleva matkustajalaituri?
2. Entä millä liikennepaikalla on pisin (Helsingin) lähiliikenteen säännöllisesti käyttämä laituri?
3. Entäpä korotettu (550mm) laituri, jota käytetään säännöllisesti henkilöliikenteessä mutta jolla ei ole joka päivä henkilöliikennettä?

Veikataanpas kysymykseen numero 1, että Mäntyharju.

Mäntyharju jää Hiekkaharjullekin laituripituudessa: 457 metriä.  Yllättävän pitkä laituri siellä näyttää kuitenkin olevan!

Jos saa vielä uudelleen yrittää, niin sanotaanpas Kolari.

Kolarin laituri on 451 metriä pitkä eli hieman Mäntyharjua lyhyempi.  Sanotaan kuitenkin vinkkinä että ensimmäinen arvaus oli maantieteellisesti huomattavan paljon lähempänä oikeaa vastausta.

Kerrottakoon myös että Hiekkaharjun laituri on Suomen kolmanneksi pisin, ja että kaksi pidempää ovat molemmat 600 metrin sarjassa.  Kumpikaan niistä ei ole pääteasema ja molemmista lähtee ratoja useampaan kuin kahteen suuntaan.

500 metriin pääsee vain Tampere, listan neljäntenä.  Helsingin pisin laituri on "vain" 477 metrinen.

[Markku Blomgren]

Vastataan ykköskohtaan: Pieksämäen keskilaituri, ainakin hätäinen mittaus karttapaikan ilmakuvasta antoi 500+m..  (Lähemmäs 600...)

[Tapio Muurinen]

Kohta 1. Pysytellään Napapiirin tuntumassa, mutta siirrytään Kolarista n. 120 km kaakkoon, Rovaniemen I-laituri.

[Harri Junttila]

Tämä ei ole oikea vastaus, mutta karttapaikan ilmakuvasta mitattuna Oulun 3-raiteen laituri olisi 503m joten hyvin pitkä on sekin.

[Tehanu Tapola]

Vastataan ykköskohtaan: Pieksämäen keskilaituri, ainakin hätäinen mittaus karttapaikan ilmakuvasta antoi 500+m..  (Lähemmäs 600...)

Kyllä, Pieksämäki on oikea vastaus.  Pituutta laiturilla on 611m.  Kakkosena listalla, kumma kyllä, on Parkano, 600 metrin laitureineen, ja kolmantena siis Hiekkaharju.

Hyvänä lähdeteoksena näihin asioihin on vanha kunnon verkkoselostus:
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/ammattiliikenteen_palvelut/verkkoselostus
ja siellä liite 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri.

3. kysymykseeni ei ole vielä tullut oikeaa vastausta.  Puolet siitä löytyy myös verkkoselostuksesta, eli siellä on kerrottu laitureiden korkeus.

[Tehanu Tapola]

Kohta 1. Pysytellään Napapiirin tuntumassa, mutta siirrytään Kolarista n. 120 km kaakkoon, Rovaniemen I-laituri.

Rovaniemi saattaa päästä heti Tampereen perään 485 metriä pitkällä laiturillaan.

Oulussa taas on "vain" 458 metrinen laituri.

[Jimi Lappalainen]

3. Misi? Ihan heittona vaan.

[Joona Kärkkäinen]

3. Misi? Ihan heittona vaan.

Kemijärveläinen taitaa kyllä kulkea päivittäin.

[Jimi Lappalainen]

3. Pello?

[Joona Kärkkäinen]

3. Pello?

Pellossa ei liene korkeaa laituria, mutta se rata jos on kyseessä niin Kolari voisi olla oikea vastaus.

[Tapio Muurinen]

Duoda, duoda, kyllä Rovaniemi I on n. 570 m, eli Suomen pisimmät junat, 20-22 vaunua ovat siihen sopineet. Veturista ei ole niin väliä. Kaikki tuota pidemmät laiturit ovat siis tarpeettoman pitkiä.

[Tehanu Tapola]

3. Pello?

Pellossa ei liene korkeaa laituria, mutta se rata jos on kyseessä niin Kolari voisi olla oikea vastaus.

Vastaus on oikea.  Alunperin tämä kysymys lähti liikkeelle Tornio-Itäisestä, mutta yhtä lailla se pätee Kolariinkin.  Kolariinhan ei kulje junia joka päivä, eikä sesonkien ulkopuolella ollenkaan.

Koska kaikki oikeat vastaukset tulivat eri henkilöiltä, tuomaroin seuraavan vuoron ensimmäiselle oikein vastanneelle, eli Teppo Niemi, ole hyvä!

[Tehanu Tapola]

Duoda, duoda, kyllä Rovaniemi I on n. 570 m, eli Suomen pisimmät junat, 20-22 vaunua ovat siihen sopineet. Veturista ei ole niin väliä. Kaikki tuota pidemmät laiturit ovat siis tarpeettoman pitkiä.

Jos noin on, Verkkoselostuksessa on virhe.

Toisaalta, itse kerran Rovaniemeltä yöjunaan nousseena panin merkille, että kun autovaunut oli liitetty junaan, sitä siirrettiin noin sata metriä (kuulutuksen mukaan) eteenpäin laiturilla, ilmeisesti laituripolun vapauttamiseksi.  Edelleen, Kemijärveltä tullut juna ei pystyisi hyödyntämään tuon 1-laiturin koko pituutta muuten kuin peräyttämällä autovaunulastauspaikalle.

Eli, ehkä tuo laiturin pituus on laskettu noilla perusteilla, vaikka itse fyysinen laituri olisi pidempikin.  Joka tapauksessa, tähän knoppiin sillä ei ole vaikutusta, vaikkakin Rovaniemi - Hiekkaharju -maaotteluun kylläkin.

[Tapio Muurinen]

Rovaniemi jatkaa: Aivan niin, tarkoitin rakenteellista pituutta, kun lasketaan mukaan myös laituripolun itäpuolella oleva loppupätkä, reilu 100 m. Esimerkiksi kevätaikataululla IC47 saapui juuri ennen P274:n lähtöä sen taakse, eikä laituripolkua voinut tukkia, ja junaa oli liikautettava. Nykyään IC saapuu jo ennen "kemijärveläistä". Toisaalta junatkin ovat hieman lyhentyneet 2-kerrosvaunujen ansiosta. - Esimerkiksi eilen autovaunut (3 kpl) lastattiin poikkeuksellisesti länsipäässä ja käytiin viemässä junan perään. P274 oli lähtiessä "vain" 16-vaunuinen.     

[Jimi Lappalainen]

Mikä entinen rautatieliikennepaikan lyhenne on myös erään verbin käskymuoto?

[Heikki Piirainen]

Aja, Sui, Voi ainakin.

[Alex Chudoba]

Myös Lyö.

[Jimi Lappalainen]

Kaikki olisivat sinänsä oikein, mutta kysyinkin entistä lyhennettä. Voi (= entinen Woi) hyväksytään, mutta toinenkin on. Kuka sen arvaa ensiksi?

[Heikki Piirainen]

Tapa.

[Jimi Lappalainen]

Kyllä. Tapavainola / Tap. Entinen lyhenne oli tosiaan Tapa. Hyvä Heikki! 

[Harri Sillankorva]

Sopiiko sivullisen herättää knoppiketju henkiin ?

Aikatauluja tutkiessa muutama erkoisuus :

1. Turistin/Suomen Kulkuneuvojen aikataulujen mukaan, mikä on suurin määrä matkustajaliikenteen liikennepaikkoja kahdella peräkkäisellä kilometrillä ja missä ?.  Eli aikataulussa peräkkäiset kilometriluvut ja junat ovat pysähtyneet ainakin tarvittaessa kaikilla kyseisillä liikennepaikoilla ? Sainkohan kuulostamaan tarpeeksi vaikealta ?

2. Minkä nyky-Suomen kaupunkien satamiin on ainakin joskus päässyt aikataulunmukaisella matkustajajunalla ?

3. Mikä oli vuonna 1933 Iisalmesta etelään kulkeneiden jokaisella pysäkillä pysähtyvien todellisten paikallisjunien eteläinen pääte/lähtöliikennepaikka ?

Tässä hetkeksi fundeeraamista !

T : Harri Sillankorva

[Eljas Pölhö]

1. Kuopion ja Toivalan välillä oli seisake joka kilometrillä ja kahdessa paikkaa seisake samalla kilometrillä, eli siltä väliltä löytyy kolme seisaketta peräkkäisiltä kilometreiltä (neljä eri mahdollisuutta saada tämä tulos). Pieniä heittoja taraiffikilometreissä joinakin vuosina.

2. Koetetaan muistella: Kotka, Loviisa (Valko), Lahti (Vesijärvi ja Niemi), Porvoon keskusta (ei ehkä kelpaa, mutta Helsingin laiva lähti niiltä main), Helsinki (Sörnäinen, vai pettääkö muisti, Herttoniemellä ajoi vain asemalle), Hanko, Turku (Linnansatama ja Pansio), Naantali, Hämeenlinna (Hopealinja, no joo ei satama, mutta vesibussipysäkki kuitenkin), Toijala, Pori (Mäntyluoto), Vaasa (kaupungin satama ja Vaskiluoto), Pietarsaari (Alholm), Kokkola (Ykspihlaja), Suolahti (vanha asema). Ei kelvanne Kemi (Veitsiluoto, tehtaalle), Lohja (tehtaalle), samoin Haukipudas, eikä se ole kaupunki, Karunki ei ole kaupunki, Karjalankoski ei ole kaupunki, Iisvesi ei ole kaupunki, Sotkamo ei ole kaupunki. Lappeenranta voisi olla mahdollinen puute listauksessani ja Uusikaarlepyyn kapsu jatkoi satamaan.

3. v. 1938 se oli Kuopio.

[Jukka Voudinmäki]

1. Kuopion ja Toivalan välillä oli seisake joka kilometrillä ja kahdessa paikkaa seisake samalla kilometrillä, eli siltä väliltä löytyy kolme seisaketta peräkkäisiltä kilometreiltä (neljä eri mahdollisuutta saada tämä tulos). Pieniä heittoja taraiffikilometreissä joinakin vuosina.

2. Koetetaan muistella: Kotka, Loviisa (Valko), Lahti (Vesijärvi ja Niemi), Porvoon keskusta (ei ehkä kelpaa, mutta Helsingin laiva lähti niiltä main), Helsinki (Sörnäinen, vai pettääkö muisti, Herttoniemellä ajoi vain asemalle), Hanko, Turku (Linnansatama ja Pansio), Naantali, Hämeenlinna (Hopealinja, no joo ei satama, mutta vesibussipysäkki kuitenkin), Toijala, Pori (Mäntyluoto), Vaasa (kaupungin satama ja Vaskiluoto), Pietarsaari (Alholm), Kokkola (Ykspihlaja), Suolahti (vanha asema). Ei kelvanne Kemi (Veitsiluoto, tehtaalle), Lohja (tehtaalle), samoin Haukipudas, eikä se ole kaupunki, Karunki ei ole kaupunki, Karjalankoski ei ole kaupunki, Iisvesi ei ole kaupunki, Sotkamo ei ole kaupunki. Lappeenranta voisi olla mahdollinen puute listauksessani ja Uusikaarlepyyn kapsu jatkoi satamaan.

3. v. 1938 se oli Kuopio.

Lisäystä kysymykseen 2.: Uusikaupunki, jonka sataman seisake oli Hepokari. Kajaanissa ajettiin matkustajajunia Petäisenniskan satamaan 1910-luvulla.

Riippuen kysymyksen asetannasta ja tulkinnasta myös Mikkeli (Otavan satama) ja Suonenjoki (Iisvesi) saattavat tulla kysymykseen.

Otavan satama on kuulunut Mikkelin kaupunkiin vuodesta 2001 alkaen, mutta henkilöliikenteen aikaan (1929-1931) se kuulunut Mikkelin maalaiskuntaan. Suonenjoki ollut kaupunki vuodesta 1977, ja Iisvesi kuuluu siihen. Iisveden henkilöliikenteen aikaan (1930-luku) Suonenjoki ei ollut  kaupunki.

 

[Harri Sillankorva]

1. Kuopion ja Toivalan välillä oli seisake joka kilometrillä ja kahdessa paikkaa seisake samalla kilometrillä, eli siltä väliltä löytyy kolme seisaketta peräkkäisiltä kilometreiltä (neljä eri mahdollisuutta saada tämä tulos). Pieniä heittoja taraiffikilometreissä joinakin vuosina.

Löytyy vieläkin enemmän kahdella peräkkäisellä kilometrillä, nimittäin esim. vuonna 1932 Kemin ja Tornion väliltä (Seinäjoelta laskettuna) kilometirllä 452 Kaakamo, Iisakka ja Kortelainen ( siis KOLME seisaketta) ja kilometrillä 453 vielä Toppa.


2. Koetetaan muistella: Kotka, Loviisa (Valko), Lahti (Vesijärvi ja Niemi), Porvoon keskusta (ei ehkä kelpaa, mutta Helsingin laiva lähti niiltä main), Helsinki (Sörnäinen, vai pettääkö muisti, Herttoniemellä ajoi vain asemalle), Hanko, Turku (Linnansatama ja Pansio), Naantali, Hämeenlinna (Hopealinja, no joo ei satama, mutta vesibussipysäkki kuitenkin), Toijala, Pori (Mäntyluoto), Vaasa (kaupungin satama ja Vaskiluoto), Pietarsaari (Alholm), Kokkola (Ykspihlaja), Suolahti (vanha asema). Ei kelvanne Kemi (Veitsiluoto, tehtaalle), Lohja (tehtaalle), samoin Haukipudas, eikä se ole kaupunki, Karunki ei ole kaupunki, Karjalankoski ei ole kaupunki, Iisvesi ei ole kaupunki, Sotkamo ei ole kaupunki. Lappeenranta voisi olla mahdollinen puute listauksessani ja Uusikaarlepyyn kapsu jatkoi satamaan.

Itseasiassa hain kaikkia satamia mihin on päässyt matkustajajunilla, en pelkkiä kaupunkeja... Onko Pietarsaaren satamaan todella mennyt matlustajajunia ? Koska ?

3. v. 1938 se oli Kuopio.

Vuonna 1932 kyseessä oli Kuopiosta joitakin satoja metrejä Pieksämäelle päin sijainnut Puijonkadun seisake.

Knopitusvuoro Eljakselle.

[Topi Lajunen]

Vaikka knoppi jo ratkesi, niin Pohjankuru potkii meikäläistä takaraivoon siihen malliin, että pakko hänen puolesta kysyä, lasketaanko hänetä kakkoskohtaan oikeaksi vastaukseksi?

Siinähän on satama niin vieressä kuin voi olla, ja ymmärtääkseni siellä on juniakin pysähtynyt. Tosin, pysähtymisaikaan se ei ole ollut minkään kaupungin alueella, mutta onko kuitenkin tehollisesti ollut "jonkun kaupungin satama"?