Knoppiketju

[Eljas Pölhö]

Edelliseen knoppiin: Minä hyväksyisin Pohjankurun siinä missä jotkut omista ehdotuksistanikin. Tosin sieltä ei tainnut olla matkustajille laivayhteyttä edes rahtilaivoilla.

UUSI KNOPPI:
Juhlapyhinä 60-luvulla (sanotaan vaikka 1964-67) joitakin Joensuusta lähteneitä Dm7-junia muutettiin säännöllisesti veturijuniksi. Kysymys: Mitkä olivat näiden juhlapyhinä veturijunina kulkeneiden pääteasemat. Kaikki olivat normaalisti Dm7-junia. Esim LP83 ja LP84 eivät kuulu joukkoon, koska ne eivät olleet Dm7-junia. Yksi piste jokaisesta päätepisteestä ja samaten jokaisesta lähtevän tai saapuvan junan numerosta.

[[Tunnus poistettu]]

Edelliseen knoppiin: Minä hyväksyisin Pohjankurun siinä missä jotkut omista ehdotuksistanikin. Tosin sieltä ei tainnut olla matkustajille laivayhteyttä edes rahtilaivoilla.

UUSI KNOPPI:
Juhlapyhinä 60-luvulla (sanotaan vaikka 1964-67) joitakin Joensuusta lähteneitä Dm7-junia muutettiin säännöllisesti veturijuniksi. Kysymys: Mitkä olivat näiden juhlapyhinä veturijunina kulkeneiden pääteasemat. Kaikki olivat normaalisti Dm7-junia. Esim LP83 ja LP84 eivät kuulu joukkoon, koska ne eivät olleet Dm7-junia. Yksi piste jokaisesta päätepisteestä ja samaten jokaisesta lähtevän tai saapuvan junan numerosta.

Heitetäänpä vaikka Niiralaa ja Herajärveä kehiin. Ehkä Tuupovaarakin on hetken aikaa kuulunut joukkoon.

[Eljas Pölhö]

UUSI KNOPPI:
Juhlapyhinä 60-luvulla (sanotaan vaikka 1964-67) joitakin Joensuusta lähteneitä Dm7-junia muutettiin säännöllisesti veturijuniksi. Kysymys: Mitkä olivat näiden juhlapyhinä veturijunina kulkeneiden pääteasemat. Kaikki olivat normaalisti Dm7-junia. Esim LP83 ja LP84 eivät kuulu joukkoon, koska ne eivät olleet Dm7-junia. Yksi piste jokaisesta päätepisteestä ja samaten jokaisesta lähtevän tai saapuvan junan numerosta.

Heitetäänpä vaikka Niiralaa ja Herajärveä kehiin. Ehkä Tuupovaarakin on hetken aikaa kuulunut joukkoon.

Hyvä avaus! Kaksi vähiten tunnettua reittiä pääsivät mukaan: Joensuu-Niirala ja Joensuu-Herajärvi. Kumpaankin suuntaan ajettiin juhlapyhien liikenteessä yksi junapari parivaunuisina veturijunina luultavasti siksi, että kiskoautot eivät riittäneet kaikkiin vuoroihin muiden junien pidennettyjen vaunustojen takia. Laitan tarkemmat tiedot kun muutkin reitit ovat löytyneet.

[[Tunnus poistettu]]

Hmm, tarjoanpa vielä Joensuu-Pieksämäki -väliäkin, vaikken ole siitä niin varma kuin em. ehdotuksistani. 

[Jukka Voudinmäki]

1. Kuopion ja Toivalan välillä oli seisake joka kilometrillä ja kahdessa paikkaa seisake samalla kilometrillä, eli siltä väliltä löytyy kolme seisaketta peräkkäisiltä kilometreiltä (neljä eri mahdollisuutta saada tämä tulos). Pieniä heittoja taraiffikilometreissä joinakin vuosina.

Löytyy vieläkin enemmän kahdella peräkkäisellä kilometrillä, nimittäin esim. vuonna 1932 Kemin ja Tornion väliltä (Seinäjoelta laskettuna) kilometirllä 452 Kaakamo, Iisakka ja Kortelainen ( siis KOLME seisaketta) ja kilometrillä 453 vielä Toppa.


2. Koetetaan muistella: Kotka, Loviisa (Valko), Lahti (Vesijärvi ja Niemi), Porvoon keskusta (ei ehkä kelpaa, mutta Helsingin laiva lähti niiltä main), Helsinki (Sörnäinen, vai pettääkö muisti, Herttoniemellä ajoi vain asemalle), Hanko, Turku (Linnansatama ja Pansio), Naantali, Hämeenlinna (Hopealinja, no joo ei satama, mutta vesibussipysäkki kuitenkin), Toijala, Pori (Mäntyluoto), Vaasa (kaupungin satama ja Vaskiluoto), Pietarsaari (Alholm), Kokkola (Ykspihlaja), Suolahti (vanha asema). Ei kelvanne Kemi (Veitsiluoto, tehtaalle), Lohja (tehtaalle), samoin Haukipudas, eikä se ole kaupunki, Karunki ei ole kaupunki, Karjalankoski ei ole kaupunki, Iisvesi ei ole kaupunki, Sotkamo ei ole kaupunki. Lappeenranta voisi olla mahdollinen puute listauksessani ja Uusikaarlepyyn kapsu jatkoi satamaan.

Itseasiassa hain kaikkia satamia mihin on päässyt matkustajajunilla, en pelkkiä kaupunkeja... Onko Pietarsaaren satamaan todella mennyt matlustajajunia ? Koska ?

3. v. 1938 se oli Kuopio.

Vuonna 1932 kyseessä oli Kuopiosta joitakin satoja metrejä Pieksämäelle päin sijainnut Puijonkadun seisake.

Knopitusvuoro Eljakselle.

Vaikka kisa jo ohi onkin, lisään kohtaan 2. Raahen, jonka yksityisrautatien aikaan, 1900-luvun alkuvuosina, ajettiin henkilöliikennettä Raahen ja sen sataman Lapaluodon välillä. Näin luki kirjassa Leveät kiskot.

[Topi Pikkarainen]

Tuohon Pertti Tapolan esittämään kysymykseen yksi: Vartiuksessa on oletettavasti suomen pisin laituri mutta ei kelpaa vastaukseksi johtuen henkilöliikenteen puutteesta...

[Eljas Pölhö]

Joensuu-Pieksämäki-välillä ei kiskoautojunia korvattu veturijunilla juhlapyhinä. Tarkistin varmuuden vuoksi myös Pm liikennepiirin juhlapyhien junien vaunustot 1962-68. Veturijunilla korvattuja Dm7-vuoroja niissä oli reiteillä Jyväskylä-Lievestuore-Jyväskylä, Pieksämäki-Kuopio-Pieksämäki, Pieksämäki-Savonlinna-Pieksämäki ja Pieksämäki-Mikkeli-Pieksämäki (viimemainitussa olen itse nähnyt Dm7-vuoron Tr1-vedolla vaunustolla 1-2 Ei+F.

[Eljas Pölhö]

Kun ei ole tullut lisää ehdotuksia, niin laitetaan tulokset. Veturijunia ajettiin juhlapyhinä Joensuusta Herajärvelle, Niiralaan ja Nurmekseen. Sampo Asikaisella oli kaksi oikein kolmesta, joten Sampo jatkaa.

Luulin, että Nurmeksen juna H867A olisi ollut hyvin tunnettu. Se oli siis pikajunamainen kiskoautojuna, esim. 1967 kesällä pysähdysajat olivat: Joensuu 7:35, Uimaharju (50km) 8:23, Vuonislahti (81km) 8:49, Lieksa (104km) 9:08-9:10, Nurmes (160km) 9:55. Juhannuksina juna ajettiin Dm7 kalustolla ja se jatkoi Ouluun saakka (kuten muinakin päivinä kesäaikaan). Pyhäinpäivänä, jouluna ja pääsiäisenä juna oli kulussa veturijunana, vaunusto aluksi CEi+2 Ei, sittemmin 3 Ei. Joensuun Hv1-vetureiden tultua hylätyiksi, junaa ajettiin Tk3-vetoisena. Veturimieslehdessä valitettiin, ettei Tk3 pysty pitämään aikataulua, kun veturin sn on 60km/h ja vaikka kuinka yrittäisi, niin kun pysähdysten väliset keskinopeudet ovat yli 70km/h, on edessä mahdoton tehtävä. Joulusta 1968 lähtien juna ajettiin Dm7-kalustolla myös juhlapyhinä (vaunusto 2 Dm7+1 EFiab). Veturijunan paluu tapahtui ilmeisesti tyhjävaunujunana.

Herajärvelle ajettiin muutamana juhlapyhänä vuoden 1966 paikkeilla iltapäivän junapari H853-H854 veturijunana. Tiedossani ei ole mikä sitä veti. Joensuussa oli tuolloin vain kaksi Hv1-veturia ajossa ja Nurmeksen juna vei toisen ja Niiralan juna luultavasti toisen.

Niiralaan ajettiin kaikkina juhlapyhinä 1962-68 vähintään yhtenä päivänä yksi iltapäivän junapari (H885-H886) veturijunana, yleensä vaunustolla 2 Ei. Veturi ei ole tiedossa, mutta oletettavasti Hv1, paitsi 1967-68 joku muu, koska enää ei ollut Hv1-vetureita ajossa.

Tiedot on kerätty Joensuun liikennepiirin monisteista (2-4s/juhlapyhä), joissa käsiteltiin juhlapyhien aiheuttamia poikkeuksia henkilö- ja tavaraliikenteessä.

[[Tunnus poistettu]]

Kokeillaanpa seuraavanlaista: Minkä nimisillä liikennepaikoilla (lakkautetuilla tai edelleen käytössä olevilla) on säilynyt tähän hetkeen asti a) Platformskjul-tyyppinen b) Väntskjul-tyyppinen ja c) Väntpaviljong-tyyppinen liikennepaikkarakennus - laajennettuna tai laajentamattomana, muutettuna tai alkuperäisasussaan? Joiltain rataosilta löytyy lisäksi erikseen nimeämättömiä, mutta muuten melko likeisiä versioita edellä mainituista rakennustyypeistä, mutta käsitellään tässä vain niitä, joilla on virallisesti tyyppinimi. Yksi piste kustakin oikeasta vastauksesta.

[[Tunnus poistettu]]

Ei tämä kysymys ole niin vaikea kuin pari päivää kestänyt hiljaisuus vastausrintamalla antaa ymmärtää. Radan varrella -kirjasta löytyvät kaikki oikeat liikennepaikat ainakin a) - ja c) kysymyksiin. Kannattaa tietysti pitää kristallinkirkkaana mielessä, minkä näköisiä nämä laiturirakennustyypit ovat. Myös pikku kuva-/kommenttihaku sopivin argumentein vorgissa paljastaa nopeasti hakemani vastaukset. b)-kohtakin on kohtuullinen, joskin vaatii muita kohtia enemmän paneutumista.

[Jukka Voudinmäki]

Kokeillaanpa seuraavanlaista: Minkä nimisillä liikennepaikoilla (lakkautetuilla tai edelleen käytössä olevilla) on säilynyt tähän hetkeen asti a) Platformskjul-tyyppinen b) Väntskjul-tyyppinen ja c) Väntpaviljong-tyyppinen liikennepaikkarakennus - laajennettuna tai laajentamattomana, muutettuna tai alkuperäisasussaan? Joiltain rataosilta löytyy lisäksi erikseen nimeämättömiä, mutta muuten melko likeisiä versioita edellä mainituista rakennustyypeistä, mutta käsitellään tässä vain niitä, joilla on virallisesti tyyppinimi. Yksi piste kustakin oikeasta vastauksesta.

Varmaan muitakin löytyy, mutta avaan vastausketjun näillä:

a) Valkeajärvi, Pöljä, Riippa, Kivimäki, Selki
b) Ervelä?
c) Niittylahti?

[Jimi Lappalainen]

a) Kivimäki?

[[Tunnus poistettu]]

Varmaan muitakin löytyy, mutta avaan vastausketjun näillä:

a) Valkeajärvi, Pöljä, Riippa, Kivimäki, Selki
b) Ervelä?
c) Niittylahti?

Hienoa! Juuri noihin a)- ja c)-kohdan liikennepaikkoihin olen itsekin päätynyt. Väntskjul on yleinen nimitys hyvin monennäköisille pikku laiturirakennuksille, mutta olin tyystin unohtanut, että jopa Ervelän kokoiselle pytingille. Muutoin luulin niiden kaikkien kadonneen jo aikapäiviä sitten rataverkon varrelta. Eli riippumatta siitä, onko Jukan lista kaikenkattava vai ei, on siinä varmaan jo niin monta oikeaa vastausta, että voinen siirtää puheenvuoron täältä Joensuusta sinne Jyväskylän suuntaan.  

[Jukka Voudinmäki]

Varmaan muitakin löytyy, mutta avaan vastausketjun näillä:

a) Valkeajärvi, Pöljä, Riippa, Kivimäki, Selki
b) Ervelä?
c) Niittylahti?

Hienoa! Juuri noihin a)- ja c)-kohdan liikennepaikkoihin olen itsekin päätynyt. Väntskjul on yleinen nimitys hyvin monennäköisille pikku laiturirakennuksille, mutta olin tyystin unohtanut, että jopa Ervelän kokoiselle pytingille. Muutoin luulin niiden kaikkien kadonneen jo aikapäiviä sitten rataverkon varrelta. Eli riippumatta siitä, onko Jukan lista kaikenkattava vai ei, on siinä varmaan jo niin monta oikeaa vastausta, että voinen siirtää puheenvuoron täältä Joensuusta sinne Jyväskylän suuntaan.  

Jyväskylä kiittää ja lahjoittaa kysymisvuoron samantien sille, joka sen haluaa ja ensiksi ehtii.

Olen kysymystaitoni tällä foorumilla esittänyt, ja tullut siihen tulokseen, että olen parempi vastaamaan kuin kysymään.

Eli sana on vapaa. Olkaatten hyvät.

[Topi Lajunen]

Ehdinköhän ensin...

Rautateillämme käytetään yleisimmin kahta eri tapaa valvomaan raiteen vapaana tai varattuna oloa. Nämähän ovat:

- Raidevirtapiirit
- Akselinlaskijat

On kuitenkin olemassa kolmaskin erilainen järjestelmä. Millä tavoin tämä valvoo raideosuuden vapaanaoloa, ja missä tällaisia järjestelmiä Suomen rataverkolla löytyy?

[Teemu Sirkiä]

On kuitenkin olemassa kolmaskin erilainen järjestelmä. Millä tavoin tämä valvoo raideosuuden vapaanaoloa, ja missä tällaisia järjestelmiä Suomen rataverkolla löytyy?

Olisi tylsää vastata heti, mutta tuolta http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/5e714300409b02638552b53ce15fc85f/Metron+kulvan+uusim_osaraportti+1_tekninen+kuvaus.pdf?MOD=AJPERES&lmod=1932068457 voi löytyä jotakin sopivaa. Mutta se, missä noita on Liikenneviraston rataverkolla, kiinnostaisi minuakin.

[Joona Kärkkäinen]

Ehdinköhän ensin...

Rautateillämme käytetään yleisimmin kahta eri tapaa valvomaan raiteen vapaana tai varattuna oloa. Nämähän ovat:

- Raidevirtapiirit
- Akselinlaskijat

On kuitenkin olemassa kolmaskin erilainen järjestelmä. Millä tavoin tämä valvoo raideosuuden vapaanaoloa, ja missä tällaisia järjestelmiä Suomen rataverkolla löytyy?

Radioloppuopastimia tuskin enään on?

[Topi Lajunen]

Radioloppuopastimia tuskin enään on?

Ei taida olla, enkä sitä oikein laskisi edes vapaanaolon valvontalaitteeksi.

[Juhani Lahti]

 Jossain Rantabaanan alkuvaiheessa (Pääkaupunkiseudun suunnalla) lienee
jonkinlainen järjestelmä, jossa junan liikkuminen "sotkee" jotain radiotaajuutta.
 En tiedä tarkkaa teknistä nimeä tai tarkkaa toiminta-periaatetta, mutta joku lienee
puhunut jostakin radiotaajuus-jutusta?
 Ellei ole jo uudistettu unholaan...

[Andreas Ehnberg]

Ellei tuo tieto liity siihen että aikoinaan oli radiolinkki datakäyttöön (linkki ei liittynyt VR:ään), joka tietyllä alueella sotki VR:n radioliikenteen.

[Topi Lajunen]

Lahti on ymmärtääkseni hyvinkin jäljillä. Tämä oli siinä mielessä erilainen knoppi, etten itsekään tiedä tarkkaa vastausta. Joskus oli vain tuosta järjestelmästä ja suurpiirteisestä sijainnista puhetta, mutta olen yksityiskohdat tyystin unohtanut.

Toivoinkin tavallaan, että knopitus toisi esille oikean vastauksen, vaikka sitä en itse tarkalleen ottaen tiedäkään.

Lahden vastaus on aikalailla juurikin se, mitä itsekin muistelen siitä kuulleen, tosin Sirkiän linkitys ja sen innoittamana omat googlaukset puhuvatkin enemmänkin äänitaajuudesta kuin radiotaajuudesta.

Tuomitsen siis Lahden knopin voittajaksi, mutta toivoisin, että joku tarkemmin asiasta tietävä jakaa tietoviisautensa.

[Teemu Sirkiä]

Tuomitsen siis Lahden knopin voittajaksi, mutta toivoisin, että joku tarkemmin asiasta tietävä jakaa tietoviisautensa.

Äänitaajuusraidevirtapiiri on käsittääkseni virallinen nimitys. Siinä siis kiskoon viedään n. 10 kHz:n taajuinen signaali lähettimellä ja toisessa päässä on vastaanotin, joka tunnistaa tuon signaalin. Raiteella oleva kalusto muuttaa tuota signaalia siten, että raide tunnistetaan varatuksi.

Tuon menetelmän etu on, ettei kiskoihin tarvita tavallisen raidevirtapiirin vaatimia eristystyksiä, vaan kisko voidaan pitää yhtenäisenä. Helsinkiin voitaisiin turvalaiteremontin yhteydessä laittaa tuollaiset, mutta selvityksen mukaan tuo menetelmä tulisi kaksi kertaa kalliimmaksi verrattuna muihin vaihtoehtoihin.

Joku voisi vielä kertoa tarkemmin, missä menetelmä on käytössä muualla kuin metroverkolla, jossa suojastus perustuu siis juurikin tähän menetelmään.

Lisäys: http://www.mobility.siemens.com/de/data/pdf/ts_ra/produkte/ds_ftgs_de.pdf

[Mikko Isovirtanen]

Tuomitsen siis Lahden knopin voittajaksi, mutta toivoisin, että joku tarkemmin asiasta tietävä jakaa tietoviisautensa.

Äänitaajuusraidevirtapiiri on käsittääkseni virallinen nimitys. Siinä siis kiskoon viedään n. 10 kHz:n taajuinen signaali lähettimellä ja toisessa päässä on vastaanotin, joka tunnistaa tuon signaalin. Raiteella oleva kalusto muuttaa tuota signaalia siten, että raide tunnistetaan varatuksi.

Tuon menetelmän etu on, ettei kiskoihin tarvita tavallisen raidevirtapiirin vaatimia eristystyksiä, vaan kisko voidaan pitää yhtenäisenä. Helsinkiin voitaisiin turvalaiteremontin yhteydessä laittaa tuollaiset, mutta selvityksen mukaan tuo menetelmä tulisi kaksi kertaa kalliimmaksi verrattuna muihin vaihtoehtoihin.

Joku voisi vielä kertoa tarkemmin, missä menetelmä on käytössä muualla kuin metroverkolla, jossa suojastus perustuu siis juurikin tähän menetelmään.

Lisäys: http://www.mobility.siemens.com/de/data/pdf/ts_ra/produkte/ds_ftgs_de.pdf

Jonkinlaiseen muistikuvaan perustuva arvaus on, että systeemi on käytössä Huopalahden ja Kirkkonummen välillä.

Radioloppuopastimiin perustuvaa järjestelmää sen sijaan ei minunkaan tietääkseni ole käytössä enää. Viimeinen taisi poistua Hyvinkää-Karjaa-välin uudistusten myötä. Järjestelmällä kyllä tavallaan valvottiin välin vapaanaoloa, tosin melko rajoitetusti kuulemma.

[Teemu Sirkiä]

Radioloppuopastimiin perustuvaa järjestelmää sen sijaan ei minunkaan tietääkseni ole käytössä enää. Viimeinen taisi poistua Hyvinkää-Karjaa-välin uudistusten myötä. Järjestelmällä kyllä tavallaan valvottiin välin vapaanaoloa, tosin melko rajoitetusti kuulemma.

Joulukuussa tulee kaksi vuotta siitä, kun radioloppuopastinjärjestelmä poistui käytöstä (Hy)-(Kr) -väliltä. Laurila-Kolari taitaa olla se toinen väli, jossa järjestelmää on käytetty, mutta sieltä se poistui jo 2000-luvun alkupuolella.

Radioloppuopastimien avulla saatiin tieto ainoastaan siitä, minkä liikennepaikan juna on viimeksi ohittanut. Sen avulla ei siis voinut päätellä esim. millä raiteella juna seisoo tai onko juna ylipäänsä liikennepaikan sisällä, mutta tähän sitä ei ollut tarkoitetukaan, vaan järjestelmän tarkoitus oli sujuvoittaa junien peräkkäinajoa. Jos tarvittiin junakohtauksia, niin sitä varten tarvittiin junasuorituspaikka, Hy-Kr -välillä esimerkiksi Kirkniemi.

[Topi Lajunen]

Lahti ei voittoaan lunastanut, joten ketjun sääntöjen mukaan kysymysvuoro on vapaa.

Aikaisemmin kyselin Martinlaakson erään pääopastimen erikoisuudesta. Otetaan seuraavaksi vähän vastaava kysymys.

Mitä erikoista on esiopastimessa, joka on normaalisti viimeinen Turun kaukojunien ohittama esiopastin Karjaan liikennepaikan alueella Helsingin suuntaan kuljettaessa? Ja mistä syystä tällainen erikoisuus on ollut mahdollista toteuttaa?