Knoppiketju

[Antero Airola]

Mille rataosille tai merkittävän mittaisille sivuradoille EI pääse junan lähdettyä Helsingin päärautatieasemalta ilman että junan kulkusuuntaa tarvitsee muuttaa?

Kymintehtaan asemalle.
Tosin asema on purettu eikä liikennettäkään taida juurikaan olla.

[Topi Pikkarainen]

Mille rataosille tai merkittävän mittaisille sivuradoille EI pääse junan lähdettyä Helsingin päärautatieasemalta ilman että junan kulkusuuntaa tarvitsee muuttaa?

Hmm, ei kyllä ole yhtään tärkeä sivuraide, mutta Myllypuron sivuraiteille ei pääse.

[Jouni Hytönen]

Jyväskylän ja Keljonlahden vaihteen välisellä osuudella kenties?

Pekka haki kapulan heti takaisin. Jyväskylän ja Keljon vaihteen välinen osuus on oikea vastaus. Tuhohon aikaan lähes kaikissa Tampere-Jyväskylä-radan junissa oli Dr13 ja rautakanavaliikenne pyöri viimeistä kesää (yleensä Dr13-vedolla).

[Pekka V. Puhakka]

No perhana, eihän näitä meinaa keksiä näin tiuhaan. Mutta yritetään ja pysytellään rautatiemaantieteen parissa sekä edellisestä kysymyksestä tutussa "kulkusuuntaa vaihtamatta" -teemassa.

Mikä on Suomen nykyisellä rataverkolla liikennepaikalta liikennepaikalle pisin tehtävissä oleva reitti niin että junan kulkusuuntaa ei tarvitse vaihtaa, kun samaa rataosaa saa käyttää vain yhden kerran?

Esimerkiksi reitti Vaasa-Seinäjoki-Haapamäki-Jyväskylä-Haapajärvi-Ylivieska-Seinäjoki-Lielahti-Tampere-Orivesi-Haapamäki-Seinäjoki-Kaskinen on muutoin ok, mutta koska Seinäjoki-Haapamäki osuus kuljetaan kahteen kertaan, ei reittiä hyväksytä.

Jos meinaa mennä kilometrien viilaamiseksi, niin kunkin rataosan kilometrit lasketaan liikennepaikkojen virallisten välimatkojen mukaan. Myönnän, en tiedä itsekään tätä apteekin hyllyltä mutta voitto menköön sille joka keksii pisimmän reitin sunnuntaihin 10.6. kello 2343 mennessä (kellonajaksi alstikan numero KJ:n ilahduttamiseksi).

-Pekka

[Eljas Pölhö]

1. ehdotus: Kelloselkä-Oulu-Joensuu-Kouvola-Iisalmi-Ylivieska-Seinäjoki-Haapamäki-Tampere (kolmioraidetta)-Toijala-Hyvinkää-Karjaa-Turku-Uusikaupunki. KORJAUS: Lähtö Kemijärveltä (suora yhteys aseman ohitse taitaa olla poistettu). UUSI KORJAUS (koska edellisen muutoksen johdosta pitempi on): Kolari-Oulu-(muutoin sama)

[Eljas Pölhö]

1. ehdotus: Kelloselkä-Oulu-Joensuu-Kouvola-Iisalmi-Ylivieska-Seinäjoki-Haapamäki-Tampere (kolmioraidetta)-Toijala-Hyvinkää-Karjaa-Turku-Uusikaupunki. KORJAUS: Lähtö Kemijärveltä (suora yhteys aseman ohitse taitaa olla poistettu). UUSI KORJAUS (koska edellisen muutoksen johdosta pitempi on): Kolari-Oulu-(muutoin sama)

TÄSMENNYS: Uudessakaupungissa tietysti Hangonsaareen saakka, jos se on edelleen oma liikennepaikkansa.

[Pekka V. Puhakka]

Nostetaan tätä ennen vastausajan umpeutumista.

-Pekka

[Jouni Hytönen]

Tuo Eljaksen vastaus taitaa olla jo heti ensimmäiseksi vastaukseksi niin hyvä, ettei tule mieleen mitään parannusta siihen.

[Pekka V. Puhakka]

Tuo Eljaksen vastaus taitaa olla jo heti ensimmäiseksi vastaukseksi niin hyvä, ettei tule mieleen mitään parannusta siihen.

Absoluuttista totuutta en tiedä, mutta ensimmäisenä tullut pisin reitti voittaa, joten kysymysvuoro siirtyy Eliakselle.

-Pekka

[Eljas Pölhö]

Yritetään jotain lyhyttä ja helppoa (vanhoille aikataulunlukijoille ja parin vuoden ajan vorgin tekstejä seuranneille), koska olen netin ulottumattomissa tiistaina ja perjantaista lähtien kesäkuun loppuun. Se jatkaa, joka luettelee useimman osuuden.

Aikoinaan oli Dm4- ja Dm8-kalustolla hoidettuja moottorikiitojunia (MK). Jos toukokuussa 2012 yritti matkustaa kaikki niiden reitit henkilöliikenteen junilla, niin se ei kaikilta osin onnistunut. Mitä jäi väliin? Sanamuoto jättää yhden tulkinnanvaraisuuden ja se pitäisi huomata (sillä ei ole väliä, miten asian haluaa tulkita). Rataoikaisujen jättämiä aukkoja ei huomioida (esimerkkinä vaikka Perniö ja Pinjainen). Myöskään sillä ei ole merkitystä pysähtyikö MK-juna tai nykyinen juna nyt ajamatta jääneiden osuuksien ääripisteissä.

[[Tunnus poistettu]]

Veikataan ainakin rataosaa Huutokoski-Savonlinna. Muistelen lukeneeni, että sinne kulki joskus kiitojuna Helsingistä Tampereen ja Haapamäen kautta.

[Eljas Pölhö]

Veikataan ainakin rataosaa Huutokoski-Savonlinna. Muistelen lukeneeni, että sinne kulki joskus kiitojuna Helsingistä Tampereen ja Haapamäen kautta.

Ensimmäinen osuus on löytynyt, eli Dm4-vetoinen MK on todella liikennöinyt tällä välillä. Tässä aikataulu http://poelhoe.blogit.fi/files/2010/08/55-hpk-sljy-aki.pdf  Jäljellä on vielä muitakin osuuksia.

[Petri Nummijoki]

Veikataan ainakin rataosaa Huutokoski-Savonlinna. Muistelen lukeneeni, että sinne kulki joskus kiitojuna Helsingistä Tampereen ja Haapamäen kautta.

Ensimmäinen osuus on löytynyt, eli Dm4-vetoinen MK on todella liikennöinyt tällä välillä. Tässä aikataulu http://poelhoe.blogit.fi/files/2010/08/55-hpk-sljy-aki.pdf  Jäljellä on vielä muitakin osuuksia.

Savonlinna-Kauppatori - Savonlinna. Lisäksi Luumäki-Lappeenranta -osuudella kierrettiin kiitojunien aikakaudella vielä ensimmäiset 10 vuotta Luumäki-Raippo-Lappeenranta-reittiä. Näistä Luumäki-Raippo on nykyäänkin kuljettavissa mutta ei kotimaan liikenteen junilla.

[Eljas Pölhö]

Veikataan ainakin rataosaa Huutokoski-Savonlinna. Muistelen lukeneeni, että sinne kulki joskus kiitojuna Helsingistä Tampereen ja Haapamäen kautta.

Ensimmäinen osuus on löytynyt, eli Dm4-vetoinen MK on todella liikennöinyt tällä välillä. Tässä aikataulu http://poelhoe.blogit.fi/files/2010/08/55-hpk-sljy-aki.pdf  Jäljellä on vielä muitakin osuuksia.

Savonlinna-Kauppatori - Savonlinna. Lisäksi Luumäki-Lappeenranta -osuudella kierrettiin kiitojunien aikakaudella vielä ensimmäiset 10 vuotta Luumäki-Raippo-Lappeenranta-reittiä. Näistä Luumäki-Raippo on nykyäänkin kuljettavissa mutta ei kotimaan liikenteen junilla.

Siellä tuli sitten loputkin ja lisäksi Luumäki-Raippo-väliä koskeva tulkinnanvaraisuus. Parikkalan suunnasta ei toukokuussa tainnut päästä kuin Pääskylahteen, mutta koska se ei muuta lopputulosta, niin ei tarvitse nipottaa siitäkään. Petrillä oli eniten oikeita rataosuuksia, joten Petri voi jatkaa ketjua.

[Petri Nummijoki]

Heitetään vaikka tämmöinen. Mikä oli ensimmäinen Parkanon radan liikennepaikka, jossa kahta useamman sähkövetoisen junan kohtaus oli mahdollinen, jos risteysasemia Lielahti, Parkano ja Seinäjoki ei lasketa joukkoon?

[Rasmus Keinänen]

Amuri?

[Petri Nummijoki]

Amuri?

Tarkoitin risteysasemamuotoilulla, että Parkanon rata katsotaan kulkevaksi osuudella Lielahti-Seinäjoki. Tampere-Lielahti -väli on kaksiraiteinen, joten siinä tietysti mahtui kohtaamaan useampikin juna.

[Topi Lajunen]

Arvataan jotta Peräseinäjoki.

[Petri Nummijoki]

Arvataan jotta Peräseinäjoki.

Ei ole tuo. Peräseinäjoki on yksi jälkikäteen rakennetuista kohtauspaikoista, kun radan välityskykyä pyrittiin lisäämään mutta alkuperäisistäkin kohtauspaikoista oli yhdellä varauduttu useamman junan kohtaamiseen, kun erillisiä kuormausraiteita ei lasketa. Kuormausraiteiden vuoksi siis tuo sähköjunarajoitus.

[Jouni Hytönen]

Arvataan Karhejärvi.

[Petri Nummijoki]

Arvataan Karhejärvi.

Ei ole tuokaan. Karhejärvelle on tehty ylimääräinen kohtausraide jälkikäteen. Tässä haetulla liikennepaikallakin on tosin ratapiha tehty myöhemmin uudelleen eikä toinen nykyisistä kohtausraiteista ole alkuperäisellä paikalla.

[Mikko Otava]

Madesjärvi.

Peräseinäjoki on radan alkuperäisiä liikennepaikkoja.

[Petri Nummijoki]

Madesjärvi.

Peräseinäjoki on radan alkuperäisiä liikennepaikkoja.

Madesjärvi on oikein eli Mikko voi jatkaa ketjua.

Mutta onko Peräseinäjoki todella alkuperäinen? Minulla on käsitys, että alun perin rakennettiin vain (osapuilleen) joka toinen kohtauspaikka eli Ylöjärvi, Lakiala, Karhejävi, Vahojärvi, Kuivasjärvi, Madesjärvi, Jalasjärvi ja Louko. Peräseinäjoki ja Ratikylä tosin lisättiin jo melko varhain ja noin 1986 tulivat vielä Sisättö ja Ylivalli. Näistä neljästä muut paitsi Sisättö toimivat myös turpeenkuormauspaikkoina, joka lienee osasyynä niiden melko varhaiseen rakentamiseen. 90-luvun alun muutostöissä rakennettiin loputkin eli Majajärvi, Poikkeus ja Lamminkoski, joskin toisaalta Louko poistettiin, koska Seinäjoelta tehtiin kaksoisraide Pohjois-Loukoon, joka ulottuu lähelle entisen Loukon kohtauspaikan pohjoispäätä.

[Petri Nummijoki]

Peräseinäjoki on radan alkuperäisiä liikennepaikkoja.

Onko tuo tieto muuten Radan varrella-kirjasta (sivu 136), koska siellä väitetään Peräseinäjoen avautuneen 1.1.1970 eli olisi alkuperäinen? Rohkenen kyseenalaistamaan tämän. Ko. kirjasta puuttuu Parkanon radan kohtauspaikkojen joukosta Louko kokonaan, Karhejärven kerrotaan avautuneen 1.7.1999, vaikka sen pitäisi olla alkuperäisiä (varmuudella on ollut olemassa 1986, koska siitä mainitaan Resiina-lehdessä 1/86) ja Ylivallin käyttöönotto olisi kirjan mukaan 15.7.1984 mutta Resiina-lehdessä 2/86 kerrotaan päivämäärän olevan 27.2.1986. Jos siis vähintään kolmen liikennepaikan osalta tiedoissa on virheitä niin voinee olla neljännenkin.

Lisäksi ainakin Wikipedian perusteella Naistenlahden voimalaitos aloitti turpeen käytön vasta 1977 http://fi.wikipedia.org/wiki/Lappi_(Tampere), joten olisiko Peräseinäjokea tarvittu tätä ennen turpeenkuormausasemana? Puhtaasti junakohtauspaikaksi se olisi erikoinen, koska sijaitsee vain noin 9 km:n päässä Jalasjärven kohtauspaikasta, vaikka muutoin radalla olivat kohtauspaikkojen välit alun perin 14-20 km:n. Toki Lielahti-Lakiala-välillä oli lyhyempiä osuuksia mutta siinä maasto on suhteellisen epätasaista, joka täytynee huomioida aikataulujen kannalta. Jos Parkano-Seinäjoki-välillä olisi jo alun perin rakennettu lyhyempiäkin välejä niin esim. Seinäjoki-Louko-osuuden puolittaminen olisi varmaankin ollut liikenteenhoidollisesti Peräseinäjokea hyödyllisempi, koska Seinäjoelta etelään päin lähdettäessä on ylämäkeä.

[Jouni Hytönen]

Keräsin joskus 1990-luvun puolivälissä näitä liikennepaikkatietoja VR Käskylehdistä / Virallisista tiedotuksista Excel-taulukkoon. Peräseinäjoki olisi niiden tietojen perusteella avattu vaihteena 1.10.1975 eli ei olisi alkuperäinen liikennepaikka. Esim. Jalasjärvi on avattu 15.4.1970 samoin kuin Louko. Ylivallihan oli taas näitä uudempia, avattu vasta 27.2.1986. Alkuperäinen vuosikirja ei ole tässä nyt käsillä, mutta aika ison vedon olen valmis lyömään, että olen kirjoittanut tiedot oikein.