Knoppiketju

[Teppo Niemi]

Ai se olikin Hbbins, jota ajoin takaa... Hbillns lienee siis väärin.

Ei näytä löytyvän kokonaista vastausta. Tosiaan niitä vaunuja on noiden kolmen mainitun lisäksi ainakin tuo Hbbins (niitä näköjään on ollut myös jostain syystä ÖBB:n kirjoilla VR:n lisäksi), saksalainen Fad (vuokrattuna VR:lle) yms.. Joku vastanneista saa minun puolesta ottaa knoppivuoron ja kysyä jotain helpompaa.

Pentele, olisihan ne pitänyt muistaa... Etenkin kun olen pyrkinyt hankkimaan näistä vaunuista myös HO mallit.

Hyvä kun joku muistuttaa meitä vanhempia, siitä, ettei enää sormet riitä laskemaan kaupasta lähes valmiina saatavia VR:n kaluston malleja.

[Topi Lajunen]

Kukaan edellisessä kysymyksessä voittajiksi tuomaroiduista ei ole ottanut kysymystehtävää vastaan, joten ketjun tuoreimpien sääntöjen mukaisesti viikon kuluttua kuka tahansa saa jatkaa. Otetaanpa siis nopea kysymys, ehkä jopa nopeuskilpailu, niin saadaan ketjuun eloa.

Rataverkoltamme löytyy liikennepaikkoja, jotka sijaitsevat (vähintään?) kahden kunnan alueella. Kytömaalla Keravan liikennepaikka taitaa ulottua Tuusulan puolelle, ja Tikkurilan liikennepaikan eteläpuolen raja taitaa olla Helsingin puolella. Muitakin varmasti on.

Mutta on (ainakin?) yksi rautatieliikennepaikka, jonka henkilölaitureista osa on toisen kunnan alueella kuin loput. Tuolla voit siis samalla laiturilla odotella seisomapaikasta riippuen junaasi kahden eri kunnan alueella.

Mikäpä tämä henkilöliikenneasema on?

[Juhana Nordlund]

Koivuhovin laiturit taitavat fyysisesti sijaita melko tehokkaasti Kauniaisten kaupungin puolella. Aseman virallinen osoite on ymmärtääkseni kuitenkin Espoo. Mutta tässä ei ehkä tätä ajettu takaa?

[Jouni Hytönen]

Mäkkylässä raja on ainakin hyvin lähellä laitureita ja aikaisemmin sieltä sai hetken aikaa matkustaa Helsingin sisäisellä lipulla Helsinkiin päin ja Espoon sisäisellä lipulla Espooseen päin. Sittemmin taidettiin tehdä hallinnollinen päätös, että seisake on kokonaisuudessaan Espoon puolella. Käytännössä raja ei kyllä taida silmin maastosta erottua.

[Teppo Niemi]

Mäkkylä on kyllä kokonaan Espoon puolella, vaikka kuntaraja meneekin lähimmillään noin parin kymmenen metrin päässä, eli Turuntien keskilinjalla.

[Topi Lajunen]

Koivuhovin laiturit taitavat fyysisesti sijaita melko tehokkaasti Kauniaisten kaupungin puolella. Aseman virallinen osoite on ymmärtääkseni kuitenkin Espoo. Mutta tässä ei ehkä tätä ajettu takaa?

Ajettiin. Pieni pätkä (ainakin) Helsingin suunnan laituria on kuin onkin Espoon puolella.

Ks. esim. www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?zoomLevel=12&coord=372582_6676725&mapLayers=base_35+100+,24+100+,37+100+,90+100+&showMarker=false&forceCache=true&noSavedState=true

Tonttijaosta voinee päätellä, että raja on kulkenut, ja kulkee siis edelleen vanhan ratalinjan pohjoissivua.

Juhana jatkaa.

[Juhana Nordlund]

Millä rataosalla oli aikanaan Rieskalan liikennepaikka? Mitä kylää tai taajamaa se palveli?

[Kurt Ristniemi]

Rieskala oli Pori-Mäntyluoto -rataosalla. Se palveli Rieskalan ja Pihlavan asuinaulueita.

[Juhana Nordlund]

Kurt vastasi oikein. Rieskala sijaitsee itse asiassa lähempänä Pihlavan keskustaa kuin itse Pihlavan liikennepaikka. Kurtin vuoro esittää seuraava knoppikysymys.

[Kurt Ristniemi]

Kyselläänpä sitten vaihteeksi virka-asuista:
Milloin veturimiehet saivat luvan talvella käyttää tummasta nahasta tehtyjä lakkeja.
Syynähän oli se, että verasta tehdyt virkalakit eivät antaneet talvella kylliksi suojaa.

[Kurt Ristniemi]

Taitaa nykyisin olla niin, että jo viikon hiljaisuuden jälkeen ketju vapautuu uudelle kysyjälle.

Koska kukaan ei yli viikkoon kiinnostunut virkapukukysymyksestä, niin olkaapa hyvä: esittäkää uusi kysymys. Vuoro on vapaa.

[Topi Lajunen]

Taitaa nykyisin olla niin, että jo viikon hiljaisuuden jälkeen ketju vapautuu uudelle kysyjälle.

Kysymys oli ehkä liian vaikea. Tai ei muutoin osu porukan kiinnostussektoriin.

Vuoro kieltämättä vapautui, mutta mikään ei estä sinua kysymästä jotain muuta ennen kuin muut ehtivät.

[Jimi Lappalainen]

Luettele ainakin viisi sellaista rautatieliikennepaikkaa, jolla ei ole omaa nimikilpeä, lukuunottamatta mahdollisia "RAJA xxxx" -merkkejä.

Huom! Tarkoitan nimenomaan sellaisia kilpiä, joissa lukee koko liikennepaikan nimi, ei vain lyhenne.
Nimikilpiä löytyy asemarakennusten ja laitetilojen seinistä, sekä tolppien nokista.

Tämä on varmaan aika helppo. Itse tiedän vain juuri tuon viisi, mutta muitakin on varmasti olemassa.

[Teppo Niemi]

Luettele ainakin viisi sellaista rautatieliikennepaikkaa, jolla ei ole omaa nimikilpeä, lukuunottamatta mahdollisia "RAJA xxxx" -merkkejä.

Huom! Tarkoitan nimenomaan sellaisia kilpiä, joissa lukee koko liikennepaikan nimi, ei vain lyhenne.
Nimikilpiä löytyy asemarakennusten ja laitetilojen seinistä, sekä tolppien nokista.

Tämä on varmaan aika helppo. Itse tiedän vain juuri tuon viisi, mutta muitakin on varmasti olemassa.

Yritetäänpä: Mitenkäs olisi Palopuro,  Sammalisto, Leppäkoski,  Leteensuo, Vinnilä, Kuurila, Mattila, Vanattara. Tuosta Leppäkoskeskesta jäin pohtimaan, oliko vanhasa (siis 1960-luvulla käytössä olleessa) asemarakennuksessa vielä nimikilpi jäljellä.

[Jukka Voudinmäki]

Luettele ainakin viisi sellaista rautatieliikennepaikkaa, jolla ei ole omaa nimikilpeä, lukuunottamatta mahdollisia "RAJA xxxx" -merkkejä.

Huom! Tarkoitan nimenomaan sellaisia kilpiä, joissa lukee koko liikennepaikan nimi, ei vain lyhenne.
Nimikilpiä löytyy asemarakennusten ja laitetilojen seinistä, sekä tolppien nokista.

Tämä on varmaan aika helppo. Itse tiedän vain juuri tuon viisi, mutta muitakin on varmasti olemassa.

Haetaan varmaan sellaisia liikennepaikkoja, jotka ovat vielä edes nimellisesti toiminnassa. Täytyy miettiä lisää, mutta mieleen tulevat ensi alkuun ainakin Kannonkoski ja Vesanka. Lapinjärvi? No, viime syksyn reissulta Otavan satama ja luultavasti myös Ristiina. Kaipola, Pyhäkumpu, Rautaruukki(?), Alholma, Ilomantsi(?), Luikonlahti(?).

[Jimi Lappalainen]

Yritetäänpä: Mitenkäs olisi Palopuro,  Sammalisto, Leppäkoski,  Leteensuo, Vinnilä, Kuurila, Mattila, Vanattara. Tuosta Leppäkoskeskesta jäin pohtimaan, oliko vanhasa (siis 1960-luvulla käytössä olleessa) asemarakennuksessa vielä nimikilpi jäljellä.

Haetaan varmaan sellaisia liikennepaikkoja, jotka ovat vielä edes nimellisesti toiminnassa. Täytyy miettiä lisää, mutta mieleen tulevat ensi alkuun ainakin Kannonkoski ja Vesanka. Lapinjärvi? No, viime syksyn reissulta Otavan satama ja luultavasti myös Ristiina. Kaipola, Pyhäkumpu, Rautaruukki(?), Alholma, Ilomantsi(?), Luikonlahti(?).

Näkyyhän noita löytyvän   Itselläni oli mielessä Ervelä, Kytömaa, Maaria, Karviainen, Raisio ja Paimio. No joo, niitä on kuusi.

Vuoro Jukalle, jonka viime knopituksesta onkin jo aikaa.

[Jorma Rauhala]

Näkyyhän noita löytyvän. Vuoro Jukalle, jonka viime knopituksesta onkin jo aikaa.

Mäntän asematalostakin on kyltti nyysitty pois.

[Jukka Voudinmäki]

Yritetäänpä: Mitenkäs olisi Palopuro,  Sammalisto, Leppäkoski,  Leteensuo, Vinnilä, Kuurila, Mattila, Vanattara. Tuosta Leppäkoskeskesta jäin pohtimaan, oliko vanhasa (siis 1960-luvulla käytössä olleessa) asemarakennuksessa vielä nimikilpi jäljellä.

Haetaan varmaan sellaisia liikennepaikkoja, jotka ovat vielä edes nimellisesti toiminnassa. Täytyy miettiä lisää, mutta mieleen tulevat ensi alkuun ainakin Kannonkoski ja Vesanka. Lapinjärvi? No, viime syksyn reissulta Otavan satama ja luultavasti myös Ristiina. Kaipola, Pyhäkumpu, Rautaruukki(?), Alholma, Ilomantsi(?), Luikonlahti(?).

Näkyyhän noita löytyvän   Itselläni oli mielessä Ervelä, Kytömaa, Maaria, Karviainen, Raisio ja Paimio. No joo, niitä on kuusi.

Vuoro Jukalle, jonka viime knopituksesta onkin jo aikaa.

Lisään vielä Lohjanjärven, Jämsänkosken ja Naarajärven, mikäli viimeksi mainitulla ei ole sinistä laitesuojaa, jossa on liikennepaikan nimilappu. Pankakoski voisi hyvinkin olla. En tiedä.

Tarjotulle knopitusvuorolle sanon nej tack ja luovutan sen yleiseen käyttöön. Ensiksi ehtivä ja haluava jatkakoon. Olen tuonut knopittelutaidottomuuteni esille tällä palstalla jo aiemmin enkä ole kysyjänä kehittynyt niistä ajoista lainkaan. En osaa kysyä kuin liikennepaikoista ja niistäkin piilosanamaisesti. Jokin sanaseppo- tai piilosanapalsta olisi kysymyksilleni oikea foorumi, ei tämä.

[Jimi Lappalainen]

Naarajärven, mikäli viimeksi mainitulla ei ole sinistä laitesuojaa

On.

[Topi Lajunen]

Tarjotulle knopitusvuorolle sanon nej tack ja luovutan sen yleiseen käyttöön.

Otetaan sitten kostoksi jälleen nopeuskilpailu:

Kuinka monta kertaa valtatie 1 ylittää tai alittaa rautatien?

[Jimi Lappalainen]

4 kertaa yli, 3 ali.

[Topi Lajunen]

4 kertaa yli, 3 ali.

Oikein, eli seitsemän kertaa. Hyvinkää—Karjaa-radan kerran, Rantaradan peräti kuudesti.

Jimi jatkaa.

[Teppo Niemi]

Luettele ainakin viisi sellaista rautatieliikennepaikkaa, jolla ei ole omaa nimikilpeä, lukuunottamatta mahdollisia "RAJA xxxx" -merkkejä.

Huom! Tarkoitan nimenomaan sellaisia kilpiä, joissa lukee koko liikennepaikan nimi, ei vain lyhenne.
Nimikilpiä löytyy asemarakennusten ja laitetilojen seinistä, sekä tolppien nokista.

Tämä on varmaan aika helppo. Itse tiedän vain juuri tuon viisi, mutta muitakin on varmasti olemassa.

Yritetäänpä: Mitenkäs olisi Palopuro,  Sammalisto, Leppäkoski,  Leteensuo, Vinnilä, Kuurila, Mattila, Vanattara. Tuosta Leppäkoskeskesta jäin pohtimaan, oliko vanhasa (siis 1960-luvulla käytössä olleessa) asemarakennuksessa vielä nimikilpi jäljellä.

Mutta eilen tuli tarkastettua Palopuron tilanne. Siellä on nimikilpi.

[Kurt Ristniemi]

Koska Jimi ei jatkanut ketjua, niin minäpä kaappaan vuoron:

ETELÄ SAVIO
Mikä, missä, milloin, miksi?

[Jukka Voudinmäki]

Koska Jimi ei jatkanut ketjua, niin minäpä kaappaan vuoron:

ETELÄ SAVIO
Mikä, missä, milloin, miksi?

Tilapäinen junanlähetyspaikka perusparannustyön ajaksi. 25+750, Savion eteläpuolella, kuten nimestä voi päätellä. 26.4.1968-1968.