Knoppiketju

[Teppo Niemi]

Jounille siis vuoro.

Bump.

Mikä kilometriluku, jossa on kolme samaa numeroa, esiintyy rataverkolla useimmin? Siis vastausvaihtoehtoja ovat 111, 222, 333, 444, 555, 666, 777, 888 ja 999. Vastaukseen vaaditaan myös jonkinlainen lista paikoista, joista tuo luku maastosta löytyy.

Kokeillaanpa kepillä jäätä: km 444 löytyy (Parkano - Haapamäki), Seinäjoki - Vaasa, Seinäjoki - Kaskinen, Seinäjoki - Pännäinen, Jyväskylä - Pieksämäki, Jyväskylä - Haapajärvi, Varkaus - Viinijärvi, Huutokoski - Savonlinna, Suonenjoki - Kuopio, Parikkala - Säkäniemi, eli 9 + 1 kpl

[Pekka Porkkakoski]

Hmm (333): Kokemäki-Rauman satama, Pori-Mäntyluoto, Ruosniemi-Elektrolux, (Pori-Parkano), Parkano-Seinäjoki, Haapamäki-Seinäjoki, Haapamäki-Jyväskylä, Orivesi-Jyväskylä, Kouvola-Pieksämäki, Imatra-Parikkala, Imatra-valtak.raja =10 + 1

[Jouni Hytönen]

Hmm (333): Kokemäki-Rauman satama, Pori-Mäntyluoto, Ruosniemi-Elektrolux, (Pori-Parkano), Parkano-Seinäjoki, Haapamäki-Seinäjoki, Haapamäki-Jyväskylä, Orivesi-Jyväskylä, Kouvola-Pieksämäki, Imatra-Parikkala, Imatra-valtak.raja =10 + 1

Tämän lisäksi 333 on ollut myös Raudanlahti-Säynätsalo-radalla, tosin kyseinen pylväs on tainnut jo siirtyä historian lehdille. Ellei protesteja tule, vuoro siirtyy Pekalle.

Kuvittelin, että 222 olisi ollut yleisin, mutta erehdyin. Joskus kauan sitten Resiinassa knopitettiin useimmasta paikasta löytyvää kilometripylvästä ja muistelisin, että sen kisan voitti 208 tai jotain niillä nurkin.

[Pekka Porkkakoski]

Suomessa on Liikenneviraston rataverkolla käytössä 42 rautatietunnelia, joista suurin osa on rakennettu 1960- ja 1970 luvulla. Paljonko on tunneleiden yhteispituus?

[[Tunnus poistettu]]

Suomessa on Liikenneviraston rataverkolla käytössä 42 rautatietunnelia, joista suurin osa on rakennettu 1960- ja 1970 luvulla. Paljonko on tunneleiden yhteispituus?

Mä sain tulokseksi 38 km 995 m.

[Jukka Voudinmäki]

Suomessa on Liikenneviraston rataverkolla käytössä 42 rautatietunnelia, joista suurin osa on rakennettu 1960- ja 1970 luvulla. Paljonko on tunneleiden yhteispituus?

38 km 821 metriä.

[Pekka Porkkakoski]

Paljon on eroavaisuuksia . Lähdeaineiston tieto on, että "n. 39 km". Itse olen saanut 38 km 579 m. Hyvänä kakkosena Jukka nopeiten vastanneina ja voittajana Sampo, joka kysyy seuraavaksi.

[[Tunnus poistettu]]

Paljon on eroavaisuuksia . Lähdeaineiston tieto on, että "n. 39 km". Itse olen saanut 38 km 579 m. Hyvänä kakkosena Jukka nopeiten vastanneina ja voittajana Sampo, joka kysyy seuraavaksi.

Kolmen päivän polttopuusavottakeikan jälkeen aivot ovat vielä liian väsyneitä keksimään visaisia kysymyksiä, joten siirrän vuoroni vapaasti muiden käytettäväksi.

[Topi Lajunen]

Käytetään tilaisuus hyväksi.

Rantaradallakin on ollut jo hetken aikaa viimeisintä mallia olevat paikantamismerkit, siis tämänmalliset: http://vaunut.org/kuva/79205

Rantaradan paikantamismerkit "7" ja "8" kuitenkin poikkeavat eräällä tavalla muista. Miten poikkeavat ja miksi näin on?

[Pekka Porkkakoski]

Ei havaintoa, mutta veikataan!

Liikenteen km-merkkejä ei ole kaikilla raiteilla. Ehkä ratayhtiö unohti?

[Topi Lajunen]

Ei havaintoa, mutta veikataan!

Liikenteen km-merkkejä ei ole kaikilla raiteilla. Ehkä ratayhtiö unohti?

Normaalistikaan niitä ei ole kaikilla raiteilla, vaan yleensä vain laitimmaisten ulkolaidoilla. Tuolla yhdestä kohtaa toiselta laidalta taitaa yksi merkki puuttua, mutta se ei ole haettava juttu.

Avitetaan eteenpäin siten, että mainituista merkeistä puuttuu jokin juttu, joka normaalisti löytyy näistä tuoreimmanmallisista merkeistä. Mikä ja miksi.

[Jani Järviluoto]

Ainakaan merkissä 7 ei ole liikennepaikkaväliä, joka löytyy kuitenkin ainakin merkistä 4. Olisiko siinä haettu ero?

[Topi Lajunen]

Ainakaan merkissä 7 ei ole liikennepaikkaväliä, joka löytyy kuitenkin ainakin merkistä 4. Olisiko siinä haettu ero?

Olisi. 7- ja 8-merkeissä ei ole merkitty liikennepaikkaväliä (tai liikennepaikkaa). Kysymysvuoro sille, joka keksii miksi ei ole.

[Teppo Niemi]

Ainakaan merkissä 7 ei ole liikennepaikkaväliä, joka löytyy kuitenkin ainakin merkistä 4. Olisiko siinä haettu ero?

Olisi. 7- ja 8-merkeissä ei ole merkitty liikennepaikkaväliä (tai liikennepaikkaa). Kysymysvuoro sille, joka keksii miksi ei ole.

Huopalahden liikennepaikan rajat eivät ole kaupunki- ja kaukoliikenneraiteilla samat. Eli kaupunkiraiteilla nuo kilometrit kuuluvat väliin Huopalahti - Leppävaara, ja kaukoliikenneraiteilla Huopalahteen.

[Topi Lajunen]

Huopalahden liikennepaikan rajat eivät ole kaupunki- ja kaukoliikenneraiteilla samat. Eli kaupunkiraiteilla nuo kilometrit kuuluvat väliin Huopalahti - Leppävaara, ja kaukoliikenneraiteilla Huopalahteen.

Oikein. Merkkien logiikka ei oikein taivu kyseisen paikan tilanteeseen, joten ilmeisesti tästä syystä tekstit on jätetty kokonaan pois. Eipähän tule tältä osin väärinkäsitystä.

Niemi kysyy seuraavaksi.

[Teppo Niemi]

Milloin Valtion Rautateillä luovuttiin henkilövaunujen kotiaseman merkinnästä? Eli kyse on kuvassa http://vaunut.org/kuva/79384 vaununkorin vasemmassa nurkassa olevvasta merkinnästä, jossa valkoisen kehyksen sisällä on kotiaseman lyhenne (eli lennätinhuuto).  (Ei sen tarkemmin kuin vuosi ja vuosineljännes)

[Jouni Hytönen]

Kohtalaisen paha kysymys etenkin kun ei ole mitään lähdemateriaalia käsillä. Avaan pelin ja arvaan: 1956, kolmas neljännes.

[Teppo Niemi]

Hyvä arvaus.  Mutta arvaus meni pieleen, voisiko sanoa, että viileätä, viileätä, hyvinpä viileätä....

[Teppo Niemi]

Milloin Valtion Rautateillä luovuttiin henkilövaunujen kotiaseman merkinnästä? Eli kyse on kuvassa http://vaunut.org/kuva/79384 vaununkorin vasemmassa nurkassa olevvasta merkinnästä, jossa valkoisen kehyksen sisällä on kotiaseman lyhenne (eli lennätinhuuto).  (Ei sen tarkemmin kuin vuosi ja vuosineljännes)

Eikö täällä ole ketään kenellä olisi Käskylehtien vuosikerrat käsillä? Sieltähän tieto löytyisi vuosikerran sisällysluetteloja lukemalla. Aikoinaan Kannoston Heikki teki mahtavan koosteen kalustoa ja liikennepaikkoja koskevista tiedoista ja antoi siitä kopion Pienoisrautatiekerho ry:lle.

Annetaan nyt vielä vihje, että Hytösen arvausta jonkin verran myöhemmin....

[Teppo Niemi]

Ja lisää vinkkejä: Vuoden 1958 Käskylehdet voisivat olla hyvä tiedonlähde....

[Jukka Voudinmäki]

Ja lisää vinkkejä: Vuoden 1958 Käskylehdet voisivat olla hyvä tiedonlähde....

Vuoden 1958 Käskylehdessä n:o 53 on mainittu päivämäärä 10.12.1958, mutta en osaa tulkita, tarkoittaako tämä luopumisajankohtaa vai kumoamismääräyksen päivämäärää.

Jos/kun tämä riittää hyväksytyksi vastaukseksi, en halua hyödyntää palkintoani ja jatkaa kysymistä. En ole sitä ansainnut, ja toisaalta ei ole tällä hetkellä mielessä mitään liikennepaikka- tai rautatiemaantietoaiheista kysymystä. Joskus toiste sitten, jos satun omin avuin tietämään jotain.

[Teppo Niemi]

Ja lisää vinkkejä: Vuoden 1958 Käskylehdet voisivat olla hyvä tiedonlähde....

Vuoden 1958 Käskylehdessä n:o 53 on mainittu päivämäärä 10.12.1958, mutta en osaa tulkita, tarkoittaako tämä luopumisajankohtaa vai kumoamismääräyksen päivämäärää.

Jos/kun tämä riittää hyväksytyksi vastaukseksi, en halua hyödyntää palkintoani ja jatkaa kysymistä. En ole sitä ansainnut, ja toisaalta ei ole tällä hetkellä mielessä mitään liikennepaikka- tai rautatiemaantietoaiheista kysymystä. Joskus toiste sitten, jos satun omin avuin tietämään jotain.

Jukka jatkakoon. Eli niitä ei maalattu enää kalustoon vuoden 1958 jälkeen. Mutta niitä näkyi kalustossa vielä kun Kouvolan vanhaa asemarakennusta purettiin.

[Teppo Niemi]

Kun ei kukaan ole jatkanut ketjua, niin jatketaanpa edelleenkin kysymyksellä, johon Käskylehdet antavat tietoa.
Runsaat vuosi sitten käytiin keskustelua Gbr 57111 l´merkintöihin liittyen. Jotyenka kysytäänpä mitä merkitsi numeron alla ollut viiva ja milloin se oli käytössä?

[Eljas Pölhö]

Kun ei kukaan ole jatkanut ketjua, niin jatketaanpa edelleenkin kysymyksellä, johon Käskylehdet antavat tietoa.
Runsaat vuosi sitten käytiin keskustelua Gbr 57111 l´merkintöihin liittyen. Jotyenka kysytäänpä mitä merkitsi numeron alla ollut viiva ja milloin se oli käytössä?

Kun kukaan ei vielä ole yrittänyt, niin muistellaan sitten edes osavastauksen verran. Numeron alla ollut viiva tarkoitti, ettei vaunua saanut käyttää yhdysliikenteessä (Neukkuihin). Teppoi viittasi yhdessä kuvatekstissä KL19/46, eli alleviivauskäytännön alku taisi olla 1946 ja käskylehden numerosta päätelleen huhtikuun loppupuolella.

Alkujaan kieltolistalla oli vaunuja sarjoista Gav, Gd ja Hd. Pian listalle lisättiin myös Gb, Gt, M ja Ma. Pari kuukautta minun syntymäni jälkeen päätös ulotettiin koskemaan koko Ga-sarjaa. Sitten listaa jatkettiin Hdk-vaunuilla. Niihin aikoihin kun opin lukemaan, listalle otettiin rakenteilla olevat Hk-vaunut. Pieniä määriä oli myös muista sarjoista.

Kansakoulun alaluokilla ollessani (1957) alleviivattuja vaunuja oli ainakin sarjoissa Ga, Gb, Gdt, Gt, Hd, Hdk, Hk, M ja Ma sarjoissa, ehkä niitä olivat kaikki sarjojen vaunut (en nähnyt kaikkia, joten en voi tietää).

Syystä tai toisesta minulla ei ole mitään mielikuvaa milloin alleviivaus poistui tai alkoi poistumaan. Pakko tehdä karkea arvaus: sillä ajanjaksolla kun olin oppikoulun alaluokilla ja linja-autoasemalla oli niin monenmoisia busseja, että junat saivat jäädä vähemmälle huomiolle. Samoina vuosina toteutettiin mittavia muutoksia kaluston merkinnöissä noin muutenkin, joten passaisi hyvin kuvioon. Eli arvaan alleviivauksen päättyneen (päätös asiasta) joskus 1960-1962 tienoilla.

[Tapio Muurinen]

Ostin ensimmäisen kamerani myöhään syksyllä 1962. Vielä seuraavana vuonna alleviivauksia näkyi http://vaunut.org/kuva/36214?u=832&kv=1962&kv2=1963 Voi olla, että merkintöjä poistettiin noihin aikoihin, tai eivät enää olleet voimassa.