Knoppiketju

[Eljas Pölhö]

Dm12-harrastajille nopea kysymys: Kun Dm12 4401 ajoi koeliikenteessä Tsekeissä 2004, sillä oli tilapäinen paikallinen sarjatunnus ja numero. Sarjakin riittää, mutta numero on helppo arvata siitä. Kontrollinumeronkin voi laskea, jollei se ole muuten tiedossa.

[Topi Lajunen]

849 001-3.

[Eljas Pölhö]

849 001-3.

Täydellinen vastaus tuli nopeasti. Topin vuoro keksiä kysymys.

[Topi Lajunen]

Brittein saarilla löytyy junien ohjaamoista "auringonkukkia". Kyse ei kuitenkaan ole ohjaamoiden somistuksesta, vaan mistäpä onkaan kyse?

[Jukka Voudinmäki]

Brittein saarilla löytyy junien ohjaamoista "auringonkukkia". Kyse ei kuitenkaan ole ohjaamoiden somistuksesta, vaan mistäpä onkaan kyse?

Artikkelin http://en.wikipedia.org/wiki/Automatic_Warning_System  mukaan yhdenlainen jkv, joka auttaa veturinkuljettajia havainnoimaan opastimet ja noudattamaan niiden antamia opasteita.

[Topi Lajunen]

Brittein saarilla löytyy junien ohjaamoista "auringonkukkia". Kyse ei kuitenkaan ole ohjaamoiden somistuksesta, vaan mistäpä onkaan kyse?

Artikkelin http://en.wikipedia.org/wiki/Automatic_Warning_System  mukaan yhdenlainen jkv, joka auttaa veturinkuljettajia havainnoimaan opastimet ja noudattamaan niiden antamia opasteita.

Juuri näin. Briteissä on käytössä varsin yleisesti AWS, jossa jonkin matkaa ennen opastimia (ja ennen nopeusmerkkien etumerkkejä) on kiskojen välissä vekotin, joka aiheuttaa ei-vihreää opastinta lähestyttäessä ohjaamossa hälytyksen. Tämä hälytys pitää kuitata erillisellä painikkeella, sillä jos näin ei tee, juna suorittaa hätäjarrutuksen. Se siis "herättää" kuljettajan havainnoimaan jotain olennaista, mutta ei itsessään osaa kertoa mitä edessä on, eikä kuittauksen jälkeen suorita automaattisesti jarrutuksia, ennen kuin (eri järjestelmän ohjaamana) vasta punaisella opastimella.

Samalla kun AWS antaa hälytyksen, jää ohjaamossa oleva "AWS indicator" (kuva) näyttämään tuollaista auringonkukkakuviota muistutuksena siitä, että järjestelmä on hälyttänyt.

Seuraavalla (myös peräkkäisillä) vihreillä opastimilla AWS antaa äänimerkin (kilahdus tai pirahdus), mistä tietää systeemin olevan toimintakuntoinen. Samalla "auringonkukka" muuttuu takaisin kokomustaksi, ellei ollut jo.

Vekottimen testausta varikko-olosuhteissa.

Jukka jatkaa.

[Jukka Voudinmäki]

Brittein saarilla löytyy junien ohjaamoista "auringonkukkia". Kyse ei kuitenkaan ole ohjaamoiden somistuksesta, vaan mistäpä onkaan kyse?

Artikkelin http://en.wikipedia.org/wiki/Automatic_Warning_System  mukaan yhdenlainen jkv, joka auttaa veturinkuljettajia havainnoimaan opastimet ja noudattamaan niiden antamia opasteita.

Juuri näin. Briteissä on käytössä varsin yleisesti AWS, jossa jonkin matkaa ennen opastimia (ja ennen nopeusmerkkien etumerkkejä) on kiskojen välissä vekotin, joka aiheuttaa ei-vihreää opastinta lähestyttäessä ohjaamossa hälytyksen. Tämä hälytys pitää kuitata erillisellä painikkeella, sillä jos näin ei tee, juna suorittaa hätäjarrutuksen. Se siis "herättää" kuljettajan havainnoimaan jotain olennaista, mutta ei itsessään osaa kertoa mitä edessä on, eikä kuittauksen jälkeen suorita automaattisesti jarrutuksia, ennen kuin (eri järjestelmän ohjaamana) vasta punaisella opastimella.

Samalla kun AWS antaa hälytyksen, jää ohjaamossa oleva "AWS indicator" (kuva) näyttämään tuollaista auringonkukkakuviota muistutuksena siitä, että järjestelmä on hälyttänyt.

Seuraavalla (myös peräkkäisillä) vihreillä opastimilla AWS antaa äänimerkin (kilahdus tai pirahdus), mistä tietää systeemin olevan toimintakuntoinen. Samalla "auringonkukka" muuttuu takaisin kokomustaksi, ellei ollut jo.

Vekottimen testausta varikko-olosuhteissa.

Jukka jatkaa.

Kiitos vaan, mutta ei tule nytkään mieleen mitään hyvää ja spontaania kysymystä. Luovutan täten vuoroni ensiksi ehtivälle tai haluavalle. Vassakuu.

[Eljas Pölhö]

Täällä Vorgissa puhutaan usein vaunutyypeistä, joista minulla ei ole hajuakaan miltä ne näyttävät. Ovatko Ruotsin ja Suomen välisellä lautalla (Sea Rail) aikoinaan käytetyt vaunut yhtä tuttuja?

Vuonna 2001 tehtiin Sea Railia varten iso muutos yhteen vaunuun ja 2002 lisää 21 kpl (pitemmälle en ole seurannut niiden historiaa).

a) mikä oli muutos?
b) mikä oli muutoksen syy?
c) mikä oli vaunun sarjatunnus ennen muutosta?
d) mikä oli vaunun sarjatunnus muutoksen jälkeen?

[Jimi Lappalainen]

Voisiko kyseessä olla Laais -vaunun muutos Laaiis -vaunuksi?

[[Tunnus poistettu]]

Eljas on tullut ilokseni tähän ikään, jossa tiedetään paljon, mutta uskalletaan sanoa, että ei sitä sentään kaikkea tiedetä.

[Eljas Pölhö]

Voisiko kyseessä olla Laais -vaunun muutos Laaiis -vaunuksi?

Ei ole kyseessä tämä muutos. Ainakaan Ruotsissa ei ollut rekisteröitynä vielä yhtään Laaiis-vaunua (Laais vaunuja tuli lisää 85 kpl vielä 2001).

1. vihje: Ensimmäinen kirjain ei ole L

[Eero Heinonen]

Avonainen tavaravaunu lyhennettiin ja tuli yksi ämmä lisää? 

[Oskari Kvist]

Snps -> Snmps? Ilmeisesti kuormatyyppi taisi vaihtua?

[Eljas Pölhö]

Tähän mennessä:
Eero tiesi mitä tehtiin, vaunu lyhennettiin: Alunperin 23420mm, lyhennettynä 16940mm. Lisäksi Eero tiesi, että sarjatunnukseen tuli -m- lisää. Se on 1,5 pistettä.

Oskari tiesi, että vanha tunnus oli Snps, mutta uudessa on lukihäiriö. Vaunun käyttötarkoitus (lasti) ei muuttunut. Se on yhteensä 1 piste.

Edelleen tarvitaan d) uusi tunnus ja b) lyhennyksen syy (se on varmaan liian helppo, jotta sitä ajattelisi).

Combi Trans osti Suomesta 50 pitkää vaunua, joilla oli sarjatunnus Snps ja numerot 472 3001-3050. Ensimmäisen muutoksen vaunutehdas Chr Olsson teki 2001 vaunuun 472 3015, ja se sai uuden numeron 461 6001. Vaunu maalattiin punaiseksi. Kaikki 21 muuta 2002 muutettua maalattiin sinisiksi. Lisää tietoja tulee jakoon, kun puuttuvat vastaukset löytyvät.

[Eero Heinonen]

Uusi tunnus on Smnps ja kantavuuden parantumista lienee tavoiteltu.

[Riku Outinen]

Lastista sen verran että  Smnps-vaunuja käytettiin lähinnä teräksen kuljetuksiin. Imatran terästä vientiin, ja terästukkureille terästä tuonnissa.

[Jimi Lappalainen]

Snps -> Snmps? Ilmeisesti kuormatyyppi taisi vaihtua?

Muista, että pikkukirjainten täytyy olla aakkosjärjestyksessä

[Eljas Pölhö]

Eerolta tunnus tuli oikein. Kohta b) sen sijaan ei. Koska pisteitä on nyt 2, niin se on ylipääsemätön muille ja Eero jatkaa.

Riku ilmeisesti tiesi tarkemminkin vaunujen käytöstä. Minä tiesen vain yleispiirteisesti, että terästä kuljetettiin.

b) perustelu muutokselle oli, että vaunu oli liian pitkä laivakuljetukseen. Ehkä laivan raiteisto tuli paremmin käytetyksi lyhyempien vaunujen kera. Vai voiko olla jokin muukin syy?

Vaunujen numeroinnissa on ruotsalaisille se mielenkiintoinen piirre, että sarjan ensimmäinen vaunu on saanut numeron ...1 suomalaiseen tapaan (myös muutetut vaunut), kun taasen Ruotsissa sarjat alkavat 0:sta.

Snps vaunut jotka muutettiin olivat numeroiltaan: (v.2001) 472 3015 ja (v.2002): 472 3001, 3003, 3005, 3006, 3010-3012, 3016, 3022, 3026, 3029, 3030, 3032, 3034-3036, 3040, 3041, 3045, 3048 ja 3050.

Uudet Smnps numerot olivat: 461 6001-6022 (järjestyksessä vanhojen numeroiden mukaan vaunuista 3015, 3012, 3036, 3010, 3030, 3001, 3050, 3048, 3045, 3003, 3029, 3026, 3040, 3032, 3035, 3006, 3011, 3034, 3041, 3016, 3022 ja 3005).

[Eero Heinonen]

b) perustelu muutokselle oli, että vaunu oli liian pitkä laivakuljetukseen. Ehkä laivan raiteisto tuli paremmin käytetyksi lyhyempien vaunujen kera. Vai voiko olla jokin muukin syy?

Heh, tuo laivavaihtoehtokin kävi mielessä, mutta päädyin kuitenkin kantavuusvaihtoehtoon, koska teräskuljetuksissa tonnit saadaan usein täyteen hyvin lyhyellä kuormalla.

Heitetään löyhästi ajankohtaiseen aiheeseen liittyvä helppo kysymys:

Valmet valmisti tunnetusti 23 kpl Move 66 -tyyppisiä teollisuusvetureita. Kuinka monta Move 66:n runkorakenteella olevaa veturia Valmet valmisti ja mitkä nämä veturit olivat?

[Jouni Hytönen]

Valmet valmisti tunnetusti 23 kpl Move 66 -tyyppisiä teollisuusvetureita. Kuinka monta Move 66:n runkorakenteella olevaa veturia Valmet valmisti ja mitkä nämä veturit olivat?

Kun en asiaa kovin hyvin tunne, niin käynnistetään peli arvauksella: 24 kpl (yllä mainitut Move 66:t ja ainokaiseksi jäänyt Move 67).

[Eero Heinonen]

Valmet valmisti tunnetusti 23 kpl Move 66 -tyyppisiä teollisuusvetureita. Kuinka monta Move 66:n runkorakenteella olevaa veturia Valmet valmisti ja mitkä nämä veturit olivat?

Kun en asiaa kovin hyvin tunne, niin käynnistetään peli arvauksella: 24 kpl (yllä mainitut Move 66:t ja ainokaiseksi jäänyt Move 67).

Hyvin arvattu, Move 67 on oikea vastaus. Jotain puuttuu silti, lukumäärä ei ole oikea.

[Simo Toikkanen]

Liekö listalta uupuva Ruotsiin toimitettu Move 500C, joka lie "kolmiakselinen Move 250B"?

[Eljas Pölhö]

Liekö listalta uupuva Ruotsiin toimitettu Move 500C, joka lie "kolmiakselinen Move 250B"?

Tässä täkäläinen lehtijuttu 500C:stä sen toimituksen ajoilta.

[Eero Heinonen]

Liekö listalta uupuva Ruotsiin toimitettu Move 500C, joka lie "kolmiakselinen Move 250B"?

Simo on oikeassa, Move 500 C oli puuttuva yksilö, tosin teknisesti ajateltuna se taitaa olla ennemmin modernisoitu versio Move 67:stä kuin kolmiakselinen Move 250 B.

Eli oikea vastaus on 25 runkoa; 23 kpl Move 66, 1 kpl Move 67 ja 1 kpl Move 500 C. Pisteet menivät jakoon Jounille ja Simolle. Move 67:n ja Move 66:n tausta lienee melko yleisesti tunnettu, Move 500 C:n ja edellämainittujen näköjään ei, eli kysymysvuoro voitanee tuomita Simolle. Lisäksi Eljakselle kunniamaininta lehtiartikkelista.

[Simo Toikkanen]

Noh, kysytäänpä hieman sähköstä: montaako eri taajuutta käytetään Japanissa JR:n vaihtovirralla sähköistetyillä radoilla ja miksi näin on?