Knoppiketju

[Topi Lajunen]

Ketjun säännöt:

- Esitetään rautatieaiheinen knoppi, helppo tai vaikea. Vaikeustason vaihtelu on suotavaa.
- Porukka vastailee, lyhyesti tai pitkästi.
- Knopin esittäjä tuomaroi, eli päättää, milloin joku vastaus on riittävän oikein.
- Se, joka vastasi oikein, kysyy ja tuomaroi seuraavan knopin.
- Ensimmäisen knopin esittää ketjun aloittaja.

-----

Mainitse jokin merkittävän mittainen ratapätkä, jossa uudet vihreät liikenteen kilometrimerkit ovat tarkalleen oikeilla kohdillaan valkopohjaisten virallisten merkkien kanssa samassa kohdassa, mutta kyseessä on kuitenkin sähköistetty rata.

[Eljas Pölhö]

Mainitse jokin merkittävän mittainen ratapätkä, jossa uudet vihreät liikenteen kilometrimerkit ovat tarkalleen oikeilla kohdillaan valkopohjaisten virallisten merkkien kanssa samassa kohdassa, mutta kyseessä on kuitenkin sähköistetty rata.

Vuosaaren radan tunnelissa?

[Topi Lajunen]

Vuosaaren radan tunnelissa?

Aivan oikein. Molemmanlaiset kilometrimerkit on pultattu tunnelin seinään samaan kohtaan, sähköratapylväitä ei ole lainkaan, kääntöorsien ollessa kiinnitettynä kattoon. Eljaksen vuoro knopata, heitäs joku vaikeampi.

[Eljas Pölhö]

Kappas vain, arvasin oikein. Kysytäänpä Suomen ja Latvian yhteisestä rautatiehistoriasta: Lienee tuttua, että Tampella valmisti sinne 6 K3 (Tv1)-tyyppistä veturia, joista yksi palasi Suomeen ja liikennöi täälläkin parikymmentä vuotta. Toivottavasti on vähemmän tunnettua tai helposti unohdettua, että myös yksi suomalainen moottorivaunu on ollut matkustajaliikenteessä sekä Suomessa että Latviassa, useita vuosia kummassakin. Kyseessä ei siis ole mikään moottoriresiina tms tai mahdollinen Dm11 käynti siellä, vaan pysyvämpi tilanne. Mikä oli tämä moottorivaunu?

[Markku Blomgren]

Kappas vain, arvasin oikein. Kysytäänpä Suomen ja Latvian yhteisestä rautatiehistoriasta: Lienee tuttua, että Tampella valmisti sinne 6 K3 (Tv1)-tyyppistä veturia, joista yksi palasi Suomeen ja liikennöi täälläkin parikymmentä vuotta. Toivottavasti on vähemmän tunnettua tai helposti unohdettua, että myös yksi suomalainen moottorivaunu on ollut matkustajaliikenteessä sekä Suomessa että Latviassa, useita vuosia kummassakin. Kyseessä ei siis ole mikään moottoriresiina tms tai mahdollinen Dm11 käynti siellä, vaan pysyvämpi tilanne. Mikä oli tämä moottorivaunu?

Menee varmaan metsään, mutta muistelisin kuulleeni/lukeneeni, että Jokioisten Rautatien moottorivaunu olisi päätynyt jonnekin linnoitussaarelle, mutta oliko se sittenkin Venäjän, silloisen Neuvostoliiton puolella...hmmm. Vaunu tiemmä jäi sille tielleen, mutta luovutettiinko se sinne sotakorvauksena, siitä ei allekirjoittaneella ole muistikuvaa/hajua... 

[Eljas Pölhö]

..... yksi suomalainen moottorivaunu on ollut matkustajaliikenteessä sekä Suomessa että Latviassa, useita vuosia kummassakin. ... Mikä oli tämä moottorivaunu?

Menee varmaan metsään, mutta muistelisin kuulleeni/lukeneeni, että Jokioisten Rautatien moottorivaunu olisi päätynyt jonnekin linnoitussaarelle, mutta oliko se sittenkin Venäjän, silloisen Neuvostoliiton puolella...hmmm. Vaunu tiemmä jäi sille tielleen, mutta luovutettiinko se sinne sotakorvauksena, siitä ei allekirjoittaneella ole muistikuvaa/hajua... 

Osuit oikeaan vaunuun heti. Jokioisten moottorivaunu 2 siirrettiin ensin Koiviston saarelle. Sieltä se siirrettiin Latviaan, missä toimi loppuikänsä. Suomalaisen kaluston siirrot Neuvostoliitossa radalta toiselle ovat aina jääneet täällä hyvin vähäiselle huomiolle. Sinun vuorosi keksiä uusi knoppi...

[Markku Blomgren]

Voe voe...toi oli tosiaan ainoa suomalainen moottorivaunu jonka poistumisesta tiesin jotain, tietysti poislukien Dm11. Rikkoisikohan liikaa ketjun ideaa jos joku muu saa kokeilla onneaan knopin laittamisessa, allekirjoittaneella on hieman heikot knoppi-kehitys-tiedot... 

[Jorma Rauhala]

Tässä maassa on vain 852 metriä rautatietä.

Kuulostaa Vatikaanilta...

[Jorma Rauhala]

No niin, viestirengas tuli tänne.

Helppo kotimainen kysymys pääkaupungin liikenteestä (sillä eihän vorgissa voi sanoa minkään alan kysymyksen olevan vaikea):

Missä kohtaa noin suurinpiirtein kulkee HKL:n leveäraiteinen sähköjunarata (metro) syvimmillään?

[Eljas Pölhö]

No niin, viestirengas tuli tänne.

Helppo kotimainen kysymys pääkaupungin liikenteestä (sillä eihän vorgissa voi sanoa minkään alan kysymyksen olevan vaikea):

Missä kohtaa noin suurinpiirtein kulkee HKL:n leveäraiteinen sähköjunarata (metro) syvimmillään?

Syvimmillään maanpinnasta Pengerkadun alla (42m), absoluuttisesti meren pintaan nähden Pitkänsillan alla (-28m), joskin SRS jatkaa vielä 2003 aloittamaansa mittausta Kampissa ja Ruoholahdessa kotisivunsa mukaan.

[Jorma Rauhala]

Syvimmillään maanpinnasta Pengerkadun alla (42m)

Ihan oikein!

[Eljas Pölhö]

Tää on paha. Tässä maassa on 3,9 kilometriä rataa. Ja jos joku tietää kyseisen radan niin kertoo mitä varten se rakennettiin ja minä vuonna.

Siis ON toimiva rata vai "on ollut" koskaan? Lähelle pääsee vaikka Laos, Thaimaan ja Laosin yhdistävää "Ystävyyden siltaa" pitkin. Mutta minun lähteessäni se on 3.5km, junat alkoi kulkea 4.7.2008 ja muodolliset avajaiset puoli vuotta sitten, eli 5.3.2009. Laosissa on aiemmin ollut toinenkin rata, 7km, joka ohitti muutaman kosken Mekong-joen varrella. Näin pienet erot voivat vaidella eri lähteissä, joten tarjoan toisenkin: Lesotho, 2,6km, Et. Afrikan rautatiet liikennöi. Sitten tietysti lukuisilla Karibian ja Tyynenmeren saarilla on ja on ollut lyhyitä teollisuusratoja eri tarkoituksiin, kuten kaivannaisteollisuus ja sokeriruokoviljelmät. Teollisuusratojen pituus on kyllä niin veteen piirretty viiva, että veikkaan Laosia.

[Teppo Niemi]

Heitetäänpä veikkaus: Vatikaani. Mutta milloin, ja mitä varten en osaa arvailla.

[Joona Kärkkäinen]

Tää on paha. Tässä maassa on 3,9 kilometriä rataa. Ja jos joku tietää kyseisen radan niin kertoo mitä varten se rakennettiin ja minä vuonna.

Monaco. ja SNCF:n rataverkkoa.

[Joona Kärkkäinen]

Heitetäänpä veikkaus: Vatikaani. Mutta milloin, ja mitä varten en osaa arvailla.

Vatikaani arvattiin jo toisessa kysymyksessä.

[Topi Lajunen]

Saattaapi olla Monaco, joskin Wikipedia kertoo pituudeksi 1,7 km. Mutta heitetään vielä kuvitteellisesta hatusta, että San Marino.

Ja Petros, luehan tämän ketjun säännöt avausviestistä. Vaikka kuinka tekisi mieli knopitella, niin knopitusvuoro on edellisen knopin ratkaisseella käyttäjällä.

[Eljas Pölhö]

San Marinon rautatie (Rimini-San Marino) avattiin 1932 ja suljettiin 1944 kun englantilaiset pommittivat sen tuusan nuuskaksi. Rata oli 30km, josta San Marinossa n. 10km. Osa ratapenkasta on kävelyreittinä ja joku sähkömoottorivaunu on yhdessä tunnelissa kivettymässä.

[Eljas Pölhö]

Madeiran rautatie, josta Vorgissakin on kuvia, oli myös 3,9km (3,85km). Se avattiin 1893 ja suljettiin toisen maailmansodan vuosina. Rata oli Riggenbach-järjestelmän hammasrata ja oli rakennettu turisteja varten.

[Topi Lajunen]

Vastaan "".

[[Tunnus poistettu]]

Oliskos se siis Nauru? 

[Eljas Pölhö]

Fosfaattiratojen pituudet ovat vaihdelleet aika tavalla kaivantojen edetessä ja jonkun lähteen antama pituus koskee yleensä vain muutamaa vuotta. Lisähämäryyttä tuo epäselvyys mikä katsotaan kiinteäksi ja mikä siirtyväksi osuudeksi. Muutamia kilpailuehdotuksia: 1) Kiribati (siellä Banaba ex Ocean Island), päälinja Oona-Tapiwa, n. 3km, avattu 1902-suljettu 1942.  2) Nauru: siellä ollut kahta raideleveyttä 600mm (vuoteen 1936) ja 914mm (1936 jälkeen, purettu jo). En löydä 100m tarkkuudella olevaa pääradan mittaa, mutta kaikkiaan ollut aika paljon enemmän. 3) Ranskan Polynesia: Makatea. Päärata on luokkaa 3km ja haarat päälle. Netistä löytyy hyviä höyryjunakuvia täältä (ranskalaisia sivuja). Rata purettu 60-luvulla.

[Eljas Pölhö]

Oliskos se siis Nauru? 

Tässä kuva sieltä  http://marshall.csu.edu.au/Marshalls/html/histpix/ColAnnRep1908_2_Nauru.html

[Topi Lajunen]

Oikein! Topi tiesitkö kun sanoit vastaan?

Joo, vastasin nauravalla hymiöllä, joka tosiaan yritti ilmentää valtion nimen kaksoismerkitystä. Koppaan siis knopitusvuoron itselleni.

Missä ja millainen virhe tehtiin liikennepaikan raja ja liikennepaikan vaihtotyön raja -merkkien asentamisessa pääkaupunkiseudun lähiliikennelueella? Virheellinen asennus on nykyään jo korjattu.

[Topi Lajunen]

Avitetaan hieman. Kyseinen asennusfiba tapahtui Vantaankosken radalla, erään tunnelin lähistöllä. Ja kyse tosiaan niistä oranssipohjaisista merkeistä.

[Topi Lajunen]

Noniin. Kieltämättä knopiksi huono, kun tämä juttu on pitänyt periaatteessa joko nähdä itse, tai kuulla joltain, joka on nähnyt.
Laitetaan vielä viimeinen vihje.

Myyrmäen eteläpuolen "liikennepaikan raja" -merkit (yksi per raide) ja "liikennepaiken vaihtotyön raja" -merkit (myös) nakottaa selkämykset vastakkain oikeaoppisesti asennettuna Myyrmäen eteläisten tulotolppien yhteydessä. Aivan tuoreeltaan nämä merkit oli kuitenkin asennettu virheellisesti, eli miten?