Knoppiketju

[Topi Lajunen]

Netistä löytyi aika pätevä listaus, josta tuo selviäisi, mutta annan muiden ensin yrittää.

(Mitään en tiedä, mutta oon hyvä googlaamaan.)

[Pekka Porkkakoski]

Suurin osa tästä knopista taitaa olla aika iisim.

[Jorma Rauhala]

Suurin osa tästä knopista taitaa olla aika iisim.

Laitetaan sitten lisää vaativuutta aiemman kysytyn lisäksi, ettei kaikkea löytyisi valmiina netistä:

Mitkä olivat eri VR-lähilinjojen linjavärit? Kaikilla reiteillähän oli oma linjavärinsä, joka esitettiin "Helsingin lähiliikenteen" linjakartassa sekä oli näkyvissä myös vaunujen sivuilla ns. osoitekilpien pohjavärinä.

Nykyäänhän linjakartassa on eri väreillä esitetty rataosasuuntaisuus, mutta ennen oli siis joka linjalla ikiomat värinsä.

Ja lisäksi pyydetään linjavärit kaikille VR:n erikoispikajunille, alkaen Centriasta ja päätyen Savoniaan. Nehän ovat ainoita kaukojunia, jotka on aikoinaan brändätty myös väreillä.

[Teppo Niemi]

A: Helsinki - Kirkkonummi: Violetti (kirjain valkoinen)
L: Helsinki - Kirkkonummi; oranssi (kirjain musta)
S: Helsinki - Kauniainen; tumman sininen ((kirjain valkoinen)
R: Helsinki - Riihimäki; vaalean sininen (kirjain musta)
H: Helsinki - Riihimäki; vaalean ruskea, okra (kirjain musta)
K: Helsinki - Kerava; tumman vihreä (kirjain valkoinen)
N: Helsinki - Kerava; punainen (kirjain valkoinen)
P: Helsinki Hiekkaharju; keltainen (kirjain musta)

Y: Helsinki - Kirkkonummi: Violetti (kirjain valkoinen)
E: Helsinki - Espoo; tumman sininen ((kirjain valkoinen)
M: Helsinki - Martinlaakso; musta (kirjain valkoinen)

Seuraavaksi kaikkien tausta muuttui mustaksi valkealla kirjaimella

M: Helsinki - Vantaankoski
I: Helsinki - Tikkurila
Z: Helsinki - Mäntsälä - Lahti

Centria: vihreä ?
Lapponia ja Polaria: sininen
Karelia: Tumman punainen
Savonia: Keltainen
(lisäksi Helsinki - Turku EP: Kelta-punainen)

[Teppo Niemi]

A: Helsinki - Kirkkonummi: Violetti (kirjain valkoinen)
L: Helsinki - Kirkkonummi; oranssi (kirjain musta)
S: Helsinki - Kauniainen; tumman sininen ((kirjain valkoinen)
R: Helsinki - Riihimäki; vaalean sininen (kirjain musta)
H: Helsinki - Riihimäki; vaalean ruskea, okra (kirjain musta)
K: Helsinki - Kerava; tumman vihreä (kirjain valkoinen)
N: Helsinki - Kerava; punainen (kirjain valkoinen)
P: Helsinki Hiekkaharju; keltainen (kirjain musta)

Y: Helsinki - Kirkkonummi: Violetti (kirjain valkoinen)
E: Helsinki - Espoo; tumman sininen ((kirjain valkoinen)
M: Helsinki - Martinlaakso; musta (kirjain valkoinen)

Seuraavaksi kaikkien tausta muuttui mustaksi valkealla kirjaimella

M: Helsinki - Vantaankoski
I: Helsinki - Tikkurila
Z: Helsinki - Mäntsälä - Lahti

Centria: vihreä ?
Lapponia ja Polaria: sininen
Karelia: Tumman punainen
Savonia: Keltainen
(lisäksi Helsinki - Turku EP: Kelta-punainen)

Ja johan tuntuu, että dementtia iskee, kun toi rantarata jäi todella vajaaksi.
S: Helsinki - Kirkkonummi
Y, S, L: Helsinki - Kirkkonummi (-Karjaa)
Y: Helsinki - Karjaa
E: Helsinki - Kauklahti

Ja ekasta ryhmästä T: Helsinki - Riihimäki; harmaa (kirjain musta)

[Teppo Niemi]

A: Helsinki - Kirkkonummi: Violetti (kirjain valkoinen)
L: Helsinki - Kirkkonummi; oranssi (kirjain musta)
S: Helsinki - Kauniainen; tumman sininen ((kirjain valkoinen)
R: Helsinki - Riihimäki; vaalean sininen (kirjain musta)
H: Helsinki - Riihimäki; vaalean ruskea, okra (kirjain musta)
K: Helsinki - Kerava; tumman vihreä (kirjain valkoinen)
N: Helsinki - Kerava; punainen (kirjain valkoinen)
P: Helsinki Hiekkaharju; keltainen (kirjain musta)

Y: Helsinki - Kirkkonummi: Violetti (kirjain valkoinen)
E: Helsinki - Espoo; tumman sininen ((kirjain valkoinen)
M: Helsinki - Martinlaakso; musta (kirjain valkoinen)

Seuraavaksi kaikkien tausta muuttui mustaksi valkealla kirjaimella

M: Helsinki - Vantaankoski
I: Helsinki - Tikkurila
Z: Helsinki - Mäntsälä - Lahti

Centria: vihreä ?
Lapponia ja Polaria: sininen
Karelia: Tumman punainen
Savonia: Keltainen
(lisäksi Helsinki - Turku EP: Kelta-punainen)

Ja johan tuntuu, että dementtia iskee, kun toi rantarata jäi todella vajaaksi.
S: Helsinki - Kirkkonummi
Y, S, L: Helsinki - Kirkkonummi (-Karjaa)
Y: Helsinki - Karjaa
E: Helsinki - Kauklahti

Ja ekasta ryhmästä T: Helsinki - Riihimäki; harmaa (kirjain musta)

Ja vieläkin jäi johonkin U: Helsinki - Kirkkonummi.  Mitäs vielä muistuu mieleen.

[Pekka Viitamäki]

Saunakallioon J.

[Topi Lajunen]

Saunakallioon J.

Oliko tuo ihan oikea tunnus, siis näkyvillä jossain virallisesti tai edes epävirallisesti?

[Topi Lajunen]

En tosin nyt ihan ymmärrä, millä perusteella porukka tässä listailee noita tunnuksia. Jormahan kysyi niitä tunnuksia, joiden alla on aikojen saatossa reissattu useammalle kuin yhdelle pääteasemalle.

Nehän ovat raitio.orgin mukaan:

A: Kirkkonummi, Leppävaara
E: Espoo, Kauklahti
M: Martinlaakso, Vantaankoski
S: Kauniainen, Kirkkonummi
Y: Kirkkonummi, Karjaa

Lisäksi ainakin S ja U oli jossain vaiheessa merkitty katkoviivalla jatkumaan Karjaalle, mutta mielestäni ne ovat samanlaisia "jatkoja" kuin R Tampereelle, Lahteen, yms.

Myös V-tunnuksella ajellaan eri pääteasemille.

En myöskään laske kertaluonteista P-junan seikkailua rantaradalla, vaikka ratatöistä ei johtunutkaan.

[Pekka Porkkakoski]

A: Kirkkonummi, Leppävaara
E: Espoo, Kauklahti
M: Martinlaakso, Vantaankoski
S: Kauniainen, Kirkkonummi
Y: Kirkkonummi, Karjaa

eikös tämä juuri ole iisi+m, kun arpoo uuden järjestyksen? Teppo taisi jo ratkaista tämän laajennetun versionkin?

[Jorma Rauhala]

Myönnetään Tepolle seuraava tehtävänasetusvuoro!
Moni muukin tuntui olevan täysin selvillä asioitten tiedoista.

Saimme tähän ketjuun tallennetuksi hyviä tietoja erilaisista VR:n linjaväreistä ja vahvistetaan samalla Keski-Suomen ErikoisPikajunan eli Centrian vihreä väri.

[Teppo Niemi]

Johan myrkyn lykkäsitte.
Toisen mailmansodan päättymisen jäklkeen Sosialististen neuvostotasavallan alueella on ollur eräs hyvin kummallinen rautatieliikennepaikka: Liikennepaikan junasuorituksesta on vastannut ulkomainen rautatiehallinto eikä suoritusaikakaan ollut aluksi Moskovan aika. Eli kysytään mikä liikennepaikka on kyseessä ja miksi tälläinen tilanne syntyi.

[Pekka Viitamäki]

Kostamukseen valmistui rata Suomen puolelta 1976 ja siellä oli suomalainen js.

[Pekka Viitamäki]

Siis sieltä oli aluksi ratayhteys vain Suomen puolelle Vartiukseen. Neuvostoliiton rataverkkoon Kostamus liitettiin myöhemmin.

[Topi Lajunen]

Vaikka Pekan vastaus huokuu tietämystä, heitän hatusta silti toisenlaisen arvauksen:

Kaliningrad, ja suorittaja on ollut puolalainen.

[Jorma Rauhala]

Netistä löytyi aika pätevä listaus, josta tuo selviäisi, mutta annan muiden ensin yrittää.
(Mitään en tiedä, mutta oon hyvä googlaamaan.)

Linkki: http://raitio.org/vrlahi/juna1.htm

[Teppo Niemi]

Kyllähän täällä tietoa on. Eli Pekka Viitamäki tiesi, mistä on kysymys.  Kuvaan http://vaunut.org/kuva/3982 liittyen Lokakuun rautatemuseosta saamani tiedon mukaan olisi todellakin ainoa paikka. Toinen erikoisuus tähän suomalaisliikenteen aikaan liittyy 'suoritusaikaan'. Nykysinhän Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä suoritusaika on Moskovan aika, kuten se lienee koko RZD:n ratavarkolla. Eli Pekka Viitamäki jatkakoon ketjua.

[Juha Kutvonen]

Elettiinkö Hangon ja Porkkalan vuokra-alueillakin Moskovan ajassa?

[Pekka Viitamäki]

Vuokra-alueiden ajasta ei tietoa.
Sitten seuraava knopitus: Suomessa on ollut monia erillisiä tukkiratoja, joilla uittopuuta on siirretty vesistöjen välillä. Mulla tulee äkkiä ainakin 10 mieleen. Enemmänkin varmaan löytyy. Siis haku päälle!

[Eljas Pölhö]

Kun ei kukaan ole vielä vastannut, niin yritetään muistinvaraisesti:
1) Honkataipale,
2) Orraintaipale (Suomenniemen ja Savitaipaleen välillä),
3) Tampere, Pispalan uittotunneli,
4) Tampere, Pispalan vanha rata, vai oliko näitä vanhoja peräti kaksi?,
5) Kuluntalahti-Jormua,
6) Kitkan ja Livon siirtolaitos (Posio-Akonlahti, ainakin keskimmäinen versio 1909, vanhin 1892 ja uusin 1935 en varma),
7) Vanttajan siirtolaitos (Kuusamo, Kuusamojärvi-Iijärvi, kaksoisraide koko pitkän matkan, rak. 1922-23),
8) Kissakoski (Hirvensalmi, vai oliko vain sahatavaraa?),
9) Miekkakoski (Mäntyharju),
10) Verla (vai oliko vain voimalaitoksen ohitus?),
11) Kannuskoski (Lr-Kv välillä, Tirvasta itään, oli siirtolaitos ja ainakin höyryhinaajan siirtorata),
12) VR:n rautakanava Suolahti-Keljonlahti,
13) VR:n ratakanava Kuusaanlampi-? (muisti pätkii),
14) Kyröskoski (vain sahatavaraa ym?, tukkeja koskaan?),
15) Tulppio, Samperin konesavotta (rekiveturi jäätiellä),
16) Jylhämä, voimalaitos,
17) Nuojua, voimalaitos,
18) Utanen, voimalaitos,
19) Pälli, voimalaitos,
20) Pyhäkoski, voimalaitos
21) Montta, voimalaitos

Näitä voimalaitoksen ohittavia funikulaareja on muitakin, mutten muista nimiä ja eivät varmaan olleet tarkoitus olla mukana. Kemijoen voimalaitoksilla taisi olla kaikilla tai useimmilla vain nipunsiirtonosturit. Joku voisi jatkaa näitten listaa, jos muistaa missä oli ratoja.

[Eljas Pölhö]

Lisäys edellisiin:
VR tai Kajaani Oy: Petäisenniska-Tihisenniemi, ellen sitten sotke mielessäni johonkin muuhun pendeliliikenteeseen tuolla välillä.

[[Tunnus poistettu]]

Jos hiuksia halotaan, noista ei taideta millään siirtää tavaraa vesistöjen välillä. Pieniä tukkiratojahan sitten on joka niemessä, notkossa ja saarelmassa. Pikaisesti muistuu mieleen Lentuankosken rata.

[Teppo Niemi]

Eikös Honkataipaleella siirrtetty puuta Vuoksen ja Kymijoen vesistöjen välillä.

[Riku Outinen]

Saatan hyvinkin olla väärässä mutta eikös tuo Kuusanlammen liikenne perustunut siihen, että kuskattiin puuta Keski-Suomesta ainakin Inkeroisten ja Myllykosken paperitehtaille. Uittamalla Kuusanlammelle josta Alsti-vetoisena Inksaan ja Mylsälle.

[Eljas Pölhö]

Riku: Olet oikeassa Kuusaanlammen suhteen eli ei ne tukit tainneet enää veteen palata, jolleivat varastoaltaaseen.
Pertti: Lentuankosken rata oli kait yksinomaan veneiden siirtoon. Sellaisiakin ratoja on ollut aika monta ja voisi olla kiva listata nekin. Eikö Kuusamonjärvikin kuulu eri vesistöalueeseen kuin Iijärvi (Vanttajan siirtolaitos).
Muita ei-tukkiratoja, vaikka kartan perusteella voisi luulla muuta, on myös joitakin. Mieleen tulee Läsäkosken tukkiränniltä Puulaveden rantaan johtanut pitkähkö rata. Siinä oli kuitenkin pieni saha tukkirännin päässä ja hevosvetoisilla junilla kuljetettiin vain sahattua puutavaraa.