Knoppiketju

[Pekka Porkkakoski]

Jep jep. Teppo ja Eljas ovat oikeassa. MINÄ olin väärässä, kun sanoin Kontiomäki - Juurikkalahti -välin kilometrien tulleen Kuopion kautta. Nepä tietenkin kiersivät Oulun kautta. Keski-Suomesta haluaisin vielä nähdä yhden nelisen vuotta kestäneen tilanteen selityksen.

[Marko Tuominen]

Äänekoski-Haapajärvi -radalla kilometrit kasvoivat jonkin aikaa (1950-luvun lopulla) Äänekoskelta pohjoiseen ja Haapajärveltä etelään. En tiedä missä kohtaa kasvusuunta muuttui.

[Pekka Porkkakoski]

Marko löysi vielä kaipaamani osuuden. Rata oli pohjoisesta käytössä Pihtiputaalle asti, ja kun rata sinne valmistui etelästäkin päin, muutettiin Pihtipudas - Haapajärvi Jyväskylästä tulevan laskennan mukaiseksi.

Neljä osuutta, kolme löytäjää. Hmm. Teppo löyti kaksi ja saa jatkaa knopittelua.

[Teppo Niemi]

Johan taas myrkyn lykkäsitte. Eli kysytäänpä nyt rautatievaihteisiin liittyvää: 1950-luvulla monistetussa Rataopin koulutusmonisteessa puhutaan kaksoisvaihteiden osalta luovivaihteesta  ja kerrotaan niitä olevan enää yksi kappale jäljellä. Ja nyt kysynkin, missä viimeinen Suomessa valtion rataverkolla sijainnut luovivaihde on sijainnut. Ja tarkkoja ratapihatutkimuksia tehneille annettakoon vinkkinä, että 1980-luvun lopulla sen paikka oli selvästikin havaittavissa maastossa esim ratapölkyistä.

[Teppo Niemi]

Ja annetaanpa vielä ensimmäinen vihje, kun näyttää olevan hiljaista: Aikoinaan kyseiseen vaihteen kautta pääsi myös veturitallille, ja kun  tämä yhteys oli purettu, niin jäljellä oli tavallinen yksinkertainen vaihde halkokatokselle.

[Eljas Pölhö]

Ja annetaanpa vielä ensimmäinen vihje, kun näyttää olevan hiljaista: Aikoinaan kyseiseen vaihteen kautta pääsi myös veturitallille, ja kun  tämä yhteys oli purettu, niin jäljellä oli tavallinen yksinkertainen vaihde halkokatokselle.

Jos antaisit sellaisen vihjeen, joka kertoo millainen on "luovivaihde", niin voisi alkaa veikkailemaan. Minulla ei ole hämärintäkään aavistusta millaisesta vaihteesta on kyse ja vastausaktiivisuudesta voisi olettaa yhdellä tai kahdella muullakin olevan sama ongelma.

[Pekka Porkkakoski]

Luovivaihde on oheisen kuvajaisen mukainen keksintö, mutta ei aavistustakaan, missä tällaisia viimeksi on ollut. Jossain syrjemmällä, jos jäljet maastoon ovat kerran jääneet.

[Topi Lajunen]

Lottovuoro ekalle joka lukee tämän.

Olisiko se sitten minä.

Mihään hajua ei ole, joten sanotaan, että "öö, Raippo".

[Eljas Pölhö]

Mahdollisuus oikeaan vastaukseen on 1:93. Arvotaan Haapamäki, jossa kysyjä on saattanut tehdä tarkkoja tutkimuksia.

[Pekka Porkkakoski]

Noppakone heitti veikkauksen Vilppulan satama

[Perttu Karttunen]

RHK:n julkaisu Luettelo rautatieliikennepaikoista 1.1.2009 kertoo Niiralan kilometreiksi 555+846 ja Säkäniemi 586+873 (Parikkalan suunnasta 480+242). Mutta nyt alkaa kyllä kiinostamaan enne kaikkea aikataulukirjan B-osan alkupään sivut rataosalta Sysmäjärvi - Luikonlahti.

Eikös koko osuus Siilinjärvi - Sysmäjärvi ole laskettu nimenomaan Pieksämäellä, viimeinen Karjalan radan kautta laskettu kilometritolppa sijaitsee SYsmäjärvellä aivan Luikonlahden päässä sillan kupeessa, jossa sijaitsee mm. ratapihan tulovaihde.  Johtunee siitä syystä että rataosa Sysmäjärveltä Luikonlahteen valmistui vasta 1969.

[Jorma Rauhala]

Noppakone heitti veikkauksen Vilppulan satama

Teppo kertoi, että siitä pääsi myös talleille, ja kun Vlps:ssa ei sellaista ole ollut, ei se kai voi ainakaan se olla. Joku muu se olla pitää.

[Pekka Porkkakoski]

Siirrytään rannasta kauemmaksi ja arvotaan Vilppula. Siellä ainakin on talli 

[Teppo Niemi]

Ja syytä on myös muistaa, kun aletaan tutkimaan viimeisen luovivaihteen paikkaa, niin kielisovitukset ovat voineet olla myöskin risteysten ulkopuolella, toisin kuin Porkkakosken linkin kuvassa. Muuten Porkkakosken kuva kertoo hyvin, millaisesta vaihteesta on kyse.

Ja ajattelin, että kun vanhemmat harrastajat ovat kuvanneet halkokatoksia ja tallialueita, olisi paikka hyvikin tuttu. Nuorempa itsekin ihmettelin, millainen vaihde siinä on joskus ollut.  Ja kun vielä vaunut.orgin kuvistakin löytyy kuva, jossa kyseinen vaihde, joskin toinen sen muodostaneista yksinkertaisista vaihteista purettuna, näkyi. Ja halkokatoksen kuvaajalta olisi varmastikinm jo tullut vastaus, mikäli olisi keskustelusivuilla vieraillut. Mutta, jos aikoo hakea apua vuoden 1923 kaaviosta, niin eipä sieltä kyseisiä raiteita löydy, vaikka talli siinä jo on. Samoin kaaviossa mainittu 13,85 m kääntölavakin on vaihtunut jossakin vaiheessa 20 m lavaan.

[Pekka Porkkakoski]

Teppo paljasti niin paljon, että paikka taitaa olla taidemuseon edustalla eteläisessä Suomessa.

[Eljas Pölhö]

Nyt olis mahdollisuus vastata oikein arvaussuhteella 1:2 (ellei Vorgin kuvat paranna kerrointa).

[Joona Kärkkäinen]

Karjaa tai Salo.

[Pekka Porkkakoski]

Vastataan nyt vielä selvyyden vuoksi: Salo. Jos tämä arpa ei voita, ei aavistustakaan. Tepon vihjeet eivät oikein sovi Karjaalle.

[Teppo Niemi]

Tulihan se sieltä, ajattelin odottaa perjantaihin... Eli Porkkakoski jatkakoon ketjua...

Ja tosiaankin paikka on Salo, jossa tälläinen vaihde sijaitsi halkokatoksen ja tallin välillä. Ilmeisestikin sitä purettua raideyhteyttä on käytetty, jotta henkilöjunan veturi pääsi suoraan lavalta lämmitysraiteella seisoneeseen runkoon kiinni. Muutenkin Salo oli monessakin mielessä 'eksoottinen' paikka: Ratapihavalaistuksen toteutustapa, rullavaunurata, halkokatos, veturitalli ja joskus erikoista kalustoa: Ensimmäinen havainto CEhit-vaunusta oli juuri halkokatoksen vierellä erään äitienpäivän tienoilla.

[Pekka Porkkakoski]

Jatketaan ratakilometrien kiehtovassa maailmassa. Edellisen saman aihepiirin knopin alkulauseissa 17.10 mainitsin, että ratakilometrin pituus on likimain 1000 m. Muutamassa kohdassa verkkoa on ratoja kietaistu siten, että rataa on tarvinnut jatkaa ylimääräisillä kilometreillä. Niille on erilaisia merkitsemistapoja, eikä nyt kysytä mitään niihin liittyvää. Päivän knoppi on: missä on pisin ratakilometri? ja bonuksena: kuinka pitkä se on? Eikä tässä tarkoiteta paikkoja, joissa kilometrien kasvu muuttuu toisen paikan kautta kiertäväksi vaan yksinkertaisesti rataa pitkin kuljettua pisintä kahta peräkkäistä lukemaa esittävän pylvään väliä.

[Eero Hoikkala]

Kontiomäen kolmioraiteella, kun tullaan rataa Vuokatin suunnalta.

[Kjell Knapas]

Lasketaanko kolmioraiteet muka tähän mukaan? Muuten vastaisin Kouvolasta Kotkan suuntaan mentäessä, missä ollaan jossakin kohtaa B:ssä asti numeroinnissa.

[Eljas Pölhö]

Kouvolasta Kotkaan, siellä on muistin mukaan A ja B kilometrejä, olisko noin km:n 195-196 kohdalla, ehkä 2,5km yhteensä. Toinen vaihtoehto voisi olla Toijalan nykyinen lähtö Turun suuntaan, mutta jäänee alle 2km:n. Oikein suuri km-tolppien lukemaero on Suonenjoelta kohti Iisvettä, kun sillä radalla ovat (ainakin ennen) kilometrit olleet yhdestä ylöspäin. Välimatkaa reilu kilometri. Karjaalta vähän pohjoiseen on myös jotkut etäiset kilometritolpat lähekkäin, jotain 85 tai 86 ja 147-149 luokkaa. Välimatkaa taitaa olla alle 100m, mutta on kuljettava eri raidetta. Km-lukemat ei ole faktoja vaan viitteellisiä, kun reissun päällä ei ole sopivia lähteitä.

[Eljas Pölhö]

Kirjoitinpas hitaasti, kun jäin toiseksi Kotkan suunnan kanssa.

[Pekka Porkkakoski]

Nyt ei haeta näitä A- ja B- kilometreihin tai vastaaviin jaettuja yhteenlaskettuja osuuksia, koska osuudet on km-tolpin erotettu toisistaan. Eikä kotkan radan alkupään 199+199A:lla saati 198+198A:lla pääsisi edes näiden yhteenlaskettujen km:ien kärkeen. Toijala-Turku radalla taitaa nykyisin olla 151A + 151B + 151C  yli 3,1 km, tosin ennen nekin taisivat olla 151A+151B ja 152A+152B.

Kontiomäen kolmioraiteella Vuokatista eli asemalta tultaessa on normaalipituiset kilometrit, jotka jatkuvat sekä Taivalkoskelle että Vartiukseen. Oulun suunnan kolmioraiteella lukemat kasvavat Oulun suunnasta ja päättyvät Matkalan vaihteelle niin kuin kolmioraiteilla yleensä. Kyllä tässä knopissa haetaan ihan tavallista rataa kuljettavaa matkaa kahden pylvään välillä ilman matkalla päättyviä tai muuttuvia lukemia.