Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1434
|
« Vastaus #225 : Joulukuu 02, 2009, 18:42:24 » |
|
Ei ole mitään tietoa, mutta ensin mieleeni tulisi: pimeässä on huono tallustaa...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #226 : Joulukuu 02, 2009, 18:47:42 » |
|
Ei ole mitään tietoa, mutta ensin mieleeni tulisi: pimeässä on huono tallustaa...
Joo huono on tallustaa, ilman taskulamppua menee vähän hankalaksi sen akkukytkimen löytäminen... eli eivät toimi edes huoltokäytävän valot. Odotellaan vielä muutama vastaus, ja sitten tulee vihjettä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kjell Knapas
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 84
|
« Vastaus #227 : Joulukuu 03, 2009, 14:53:02 » |
|
Oisko jompi kumpi vihellin, todennäköisemmin karkea
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kari Kuosmanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 11
|
« Vastaus #228 : Joulukuu 03, 2009, 18:42:58 » |
|
Jarru?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #229 : Joulukuu 03, 2009, 20:34:39 » |
|
Oisko jompi kumpi vihellin, todennäköisemmin karkea
Eivät toimi kumpikaan, ohjaamoiden sähköiset vihellinpainikkeet ovat mykkiä. Jarru?
Toimii, joskin perinteisesti ilman sähköä kuljettajaventtiilin ja toimintaventtiilin avulla. Toivos-Jorma on ollut toistaiseksi lähimpänä, vaikka kyse ei ole huoltokäytävän valaistuksesta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Joona Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 544
|
« Vastaus #230 : Joulukuu 03, 2009, 20:41:01 » |
|
Ohjaamon valaistus?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #231 : Joulukuu 03, 2009, 21:25:34 » |
|
Taskulamppupidikkeen valo?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #232 : Joulukuu 03, 2009, 22:24:19 » |
|
Tupla-ei.
Knopissa haettua "juttua" käytetään vain silloin, kun veturi laitetaan hinaukseen. Eikä silloinkaan välttämättä, tilanteesta riippuen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Andreas Ehnberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 110
|
« Vastaus #233 : Joulukuu 03, 2009, 22:36:37 » |
|
Punaiset valot?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #234 : Joulukuu 03, 2009, 22:42:31 » |
|
Punaiset valot?
Kyllä vain! Akkukytkimen ollessa auki, vain punavalot saa päälle, erillisestä mekaanisesta kytkimestä konehuoneessa. Kytkin on kolmiasentoinen, kaksi asentoa eri pään punavaloille, ja 0. Andreas knopittaa seuraavaksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Andreas Ehnberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 110
|
« Vastaus #235 : Joulukuu 04, 2009, 07:25:11 » |
|
Flirt on uusi junasana, jota viljellään eri puolella maailmaa. Suomessakin on jo kaksi Sm5-junaa, joista olen kuullut puhuttavan nimellä "Käkikello", sana joka erehdyttäsvästi muistuttaa flirttiä.
Flirttejä on tilattu ympärin maailmaa eri yhtiöille eri versioissaan, mutta mitä tekee norjalaisesta versiosta erikoisen?
Etsin tässä kahta ominaisuutta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Markku Blomgren
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 566
|
« Vastaus #236 : Joulukuu 04, 2009, 20:05:30 » |
|
Flirt on uusi junasana, jota viljellään eri puolella maailmaa. Suomessakin on jo kaksi Sm5-junaa, joista olen kuullut puhuttavan nimellä "Käkikello", sana joka erehdyttäsvästi muistuttaa flirttiä.
Flirttejä on tilattu ympärin maailmaa eri yhtiöille eri versioissaan, mutta mitä tekee norjalaisesta versiosta erikoisen?
Etsin tässä kahta ominaisuutta.
Kokeillaan kepillä jäätä: Kaikki telit moottoroitu (suomalaisissa vain ohjaamopäiden telit) Lumiaurat
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #237 : Joulukuu 05, 2009, 01:26:11 » |
|
Suomessakin on jo kaksi Sm5-junaa, joista olen kuullut puhuttavan nimellä "Käkikello", sana joka erehdyttäsvästi muistuttaa flirttiä.
Käkikelloksi on kyllä nimitetty Sr2-veturia, mikä ei tietenkään poissulje sitä, että joku tästä varhaisemmasta nimityksestä tietämätön on alkanut Sm5:tä kutsumaan samalla lempinimellä. No, molempien kohdallahan kyse on varsin yleisestä harhaluulosta: käkikellot nimittäin ovat oikeasti kotoisin Saksan Schwarzwaldista. Sveitsissä toki tehdään paljon kelloja ylipäätään.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Andreas Ehnberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 110
|
« Vastaus #238 : Joulukuu 05, 2009, 09:03:41 » |
|
Voisitko tarkentaa vetävien telien määrää? Lumiaurat ovat oikein, muttei haettua ominaisuutta.
Onko "ässämviidelle" mitään suomalaista kutsumanimeä vielä?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #239 : Joulukuu 05, 2009, 14:56:39 » |
|
Onko "ässämviidelle" mitään suomalaista kutsumanimeä vielä?
Flirtiksi moni kutsuu. Mä kutsun "Femmaksi".
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Markku Blomgren
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 566
|
« Vastaus #240 : Joulukuu 05, 2009, 20:47:41 » |
|
Voisitko tarkentaa vetävien telien määrää?
Miniknoppi vai, olisikohan niitä 'vain' 4, eli kolmevaunuinen juna...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #241 : Joulukuu 05, 2009, 21:23:05 » |
|
Keula on muotoiltu hyvin eri tavoin kuin "standardiflirteissä". Flirteistä toimitetaan kaksi versiota. Molemmissa on viisi osaa, joten kolmiosaisuus on väärä arvaus. Akselijärjestys molemmissa alatyypeissä on. Bo‘ 2‘ 2’ Bo’ + 2’ 2’ Bo’, eli keskellä on yksi ylimääräinen vetävä teli. Vetäviä telejä siis tosiaan on kolme. Tässä faktat: http://www.stadlerrail.com/media/uploads/factsheets/FLIRT_NSB_0808_en.pdf .
|
|
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 05, 2009, 22:19:33 kirjoittanut Tuukka Ryyppö »
|
tallennettu
|
|
|
|
Markku Blomgren
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 566
|
« Vastaus #242 : Joulukuu 05, 2009, 23:06:26 » |
|
Keula on muotoiltu hyvin eri tavoin kuin "standardiflirteissä". Flirteistä toimitetaan kaksi versiota. Molemmissa on viisi osaa, joten kolmiosaisuus on väärä arvaus. Akselijärjestys molemmissa alatyypeissä on. Bo‘ 2‘ 2’ Bo’ + 2’ 2’ Bo’, eli keskellä on yksi ylimääräinen vetävä teli. Vetäviä telejä siis tosiaan on kolme. Tässä faktat: http://www.stadlerrail.com/media/uploads/factsheets/FLIRT_NSB_0808_en.pdf . Tuo olisi ollut toinen vaihtoehto, mutta mutta... Tuollainen viisivaunuinen Flirt sopisi hyvin esim. Tampere - Pori taajiksiin sekä Helsinki - Turku/Tampere väleille...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #243 : Joulukuu 06, 2009, 03:45:39 » |
|
Mua ihmetytti tuo tapa tunkea plus-merkki tuonne sekaan akselijärjestystä ilmaistessa. Voisiko olla, että kapine on tulipalon sattuessa pätkäistävissä plus-merkin kohdalta tunnelievakuointia varten samaan tapaan kuin Eurostar-TGV:t? Linkkaamassani PDF:ssä olevat pohjapiirrustukset viittaisivat nekin vähän tuollaiseen mahdollisuuteen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Markku Blomgren
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 566
|
« Vastaus #244 : Joulukuu 06, 2009, 05:06:23 » |
|
Mua ihmetytti tuo tapa tunkea plus-merkki tuonne sekaan akselijärjestystä ilmaistessa. Voisiko olla, että kapine on tulipalon sattuessa pätkäistävissä plus-merkin kohdalta tunnelievakuointia varten samaan tapaan kuin Eurostar-TGV:t? Linkkaamassani PDF:ssä olevat pohjapiirrustukset viittaisivat nekin vähän tuollaiseen mahdollisuuteen.
Menee jo hieman off-topic-osastolle, mutta tuo kuullostaisi aika loogiselta. Huvittavaa myös, että long-localin istuinjärjestys on 3+2 ja short-regionalin 2+2, pitiköhän olla toisten päin?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Andreas Ehnberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 110
|
« Vastaus #245 : Joulukuu 06, 2009, 08:32:38 » |
|
Menee liikaa hakemiseksi jatkaa tarkennuksia tästä, Markku Blomberg knopittaa seuraavaksi. Markku löysi kuitenkin halutut erikoisuudet: Vetävät telit; norjalaisilla toistaiseksi ainoa FLIRT kolmella vetävällä. Istuinjärjestys 3+2 kuten suomalaisessa; Norjalaisilla on iso ATU (ainakin uusilla/uusituilla rataosuuksilla). Juna on 3,2m leveä, samoin kuin suomalainen leveäraiteinen. Normaaliraiteiset ovat muuten 2,88m leveitä, joihin mahtuu 2+2 istumaan. Lumiaura on kyllä hienon näköinen norjalaisilla. Sen huomaa erityisen hyvin kun vertailee "samoja" vetureita: norjalaista EL18 (Re 460/465, Sr2) esim http://www.4rail.net/reference_rollingstock_re460.htmlOnneksi suomi hankki uudet lähijunat Stadlerilta vasta nyt. Flirtin esi-asteen GTW:n ensimmäiset versiot olivat tyyliltään hieman laatikkomaisia. Muistuttaa aika pitkälle asuntoautoa. Minusta Flirt on paremman näköinen: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Mh_CEV_vevey_riviera.jpeg
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #246 : Joulukuu 06, 2009, 14:01:46 » |
|
Mua ihmetytti tuo tapa tunkea plus-merkki tuonne sekaan akselijärjestystä ilmaistessa. Voisiko olla, että kapine on tulipalon sattuessa pätkäistävissä plus-merkin kohdalta tunnelievakuointia varten samaan tapaan kuin Eurostar-TGV:t? Linkkaamassani PDF:ssä olevat pohjapiirrustukset viittaisivat nekin vähän tuollaiseen mahdollisuuteen.
Menee jo hieman off-topic-osastolle, mutta tuo kuullostaisi aika loogiselta. Huvittavaa myös, että long-localin istuinjärjestys on 3+2 ja short-regionalin 2+2, pitiköhän olla toisten päin? Ainakaan niin kauan kuin seuraava kysymys ei ole ilmennyt, ei luulisi olevan maailmanloppu keskustella edellisen kysymyksen aiheesta. Joten, jatkan vielä hetken. "Long Local"in tulkitsisin tarkoittavan kaupunkijunatyyppistä liikennettä, jossa matka-aika yhden junan kyydissä saattaa kuitenkin venyä kolmeen varttiin tai tuntiin. "Short regionalissa" taas on kyse regional- eli aluejunasta, jollaisesta esim. Z-junat ja Y-junat, sekä Sameilla ajettavat Helsinki-Tampere ja Helsinki-Kotka -junat ovat hyviä esimerkkejä. Pysähdyksiä on siis selvästi harvemmassa kuin kaupunkijunaliikenteessä. Short regional tarkoittaisi sitten aluejunaliikennettä, jossa etäisyys pääteasemalta pääteasemalle on kohtuullisen lyhyt. Ei siis jotain kaksi ja puoli tuntia, vaan esim. noin tunnin luokkaa tai vähemmän, kuten on asian laita esim. Z-junan kanssa. Koska liikenne on jo osin pikajunaliikennettä vastaavaa, on aluejuniin tapana lisätä pikajunamaisia ominaisuuksia, kuten vessat, pitkänmatkantyyppiset istuimet, roskikset ja mahdollisesti jonkinlaisia eväsautomaatteja. Lyhyellä aluejunapätkällä eväsautomaatit todennäköisesti jätetään pois ja pitkällä paikallisjunapätkällä taas on junissa vessat, vaikka kyse periaatteessa kaupunkijunaliikenteestä onkin. Tämän takia 2+2 tuntuu loogiselta nimenomaan siihen harvemmin pysähtelevään aluejunaan ja 3+2 siihen jokaisella urbaanilla maitolaiturilla pysähtelevään kaupunkijunaan, jossa ruuhka-aikana mieluummin istuu ahtaasti kuin seisoo.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Markku Blomgren
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 566
|
« Vastaus #247 : Joulukuu 06, 2009, 21:42:04 » |
|
Ihan oikeassa olet, itse taisin hieman sekoilla tuon local ja regionalien välissä, ajattelin ne justiiinsa toistenpäin. Mitä itse knoppiin tulee, niin oikeat vastaukset taisi kyllä kertoa Tuukka. Miehän arvasin neljää vetävää teliä, kun oikea oli siis kolme vetävää ja kolme ei-vetävää, lisäksi Tuukka tiesi muotoilun... Ja nimen loppu on gren...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Andreas Ehnberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 110
|
« Vastaus #248 : Joulukuu 06, 2009, 22:06:33 » |
|
...berg pyytää anteeksi ...gren. Markku keksi vetävät telit; ½ pistettä. Tuukka tarkensi tarkan tiedon ja linkkasi fatkaan; ½ pistettä Markku mainitsi (Tuukka vain linkkasi tietoon) istumajärejestyksen (3+2, joka vain on mahdollinen leveärunkoisessa) vaikkei itse huomannut vastaavansa knoppiin; 1 piste Summa: Markku voittaa seuraavan kysymyksen hyvällä marginaalilla. Edit: leveärunkoinen haettiin.
|
|
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 06, 2009, 22:58:24 kirjoittanut Andreas Ehnberg »
|
tallennettu
|
|
|
|
Markku Blomgren
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 566
|
« Vastaus #249 : Joulukuu 07, 2009, 00:16:43 » |
|
Ahas...no, pitänee sitten yrittää Hakusessa olisi sellaisia ratoja joilla on ollut matkustajaliikennettä ja jotka on sittemmin purettu. Tiedän, että joillakin tehdasradoilla on ollut pieni- ja ei-niin-pienimuotoista matkustajaliikennettä, joten lista saattaa olla pidempi kuin itse sitä ajattelin, hakusessa ainakin 4 rataosaa/järjestelmää... Taitaa olla tosin liian helppo knopiksi, mutta välillä tälläinenkin
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|