Knoppiketju

[Teppo Niemi]

Ei, vieläkään. Knoppitietoa, johon vastaus löytyy useammastakin lähteestä.

[Pekka Viitamäki]

Onko tämä kompa? Jos katsotaan lännestä päin, Kirkkonummen ohi päästiin sähköllä Helsinkiin 26.01.1969.

[Pekka Viitamäki]

Tarkennan vielä: Kkn:n länsipäässä sähköistys jatkui ehkä 300-400m, että Samit voivat vaihtaa raidetta sitä kautta.

[Valtteri Keski-Säntti]

Kirkkonummi-Jeppas taisi kuulua sähköistettyihin rataosiin vuoden 1992 alusta.

[Teppo Niemi]

Jaahas. Valtteri on lukenut JTT:n vanhoja korjauslehtiä huolella. No onhan tieto mainittu myös Nummelinin Markun Rantaratakirjassakin. Sähköistystä jatkettiin kohti Karjaata ja ensimmäinen virallisesti sähköistettyihin ratoihin päätynyt osuus oli tosiaankin  Kirkkonummi - Jeppas. (Sitä ennen sähköistys päättyi ennen Kirkkonummen läntistä tulo-opastinta.) Valtterille siis seuraava vuoro.

[Teppo Niemi]

Jaahas. Valtteri on lukenut JTT:n vanhoja korjauslehtiä huolella. No onhan tieto mainittu myös Nummelinin Markun Rantaratakirjassakin. Sähköistystä jatkettiin kohti Karjaata ja ensimmäinen virallisesti sähköistettyihin ratoihin päätynyt osuus oli tosiaankin  Kirkkonummi - Jeppas. (Sitä ennen sähköistys päättyi ennen Kirkkonummen läntistä tulo-opastinta.) Valtterille siis seuraava vuoro.

Ja koska Valtteri ei ole saanut vieläkään knoppiketjuun jatkoa, niin yrittäköön sitten Aki Karvonen (oikealla vuodella sentään oltiin) Olen yrittänyt hoputtaa Valtteria sähköpostilla, mutta tuloksetta.

[Aki Karvonen]

Lyhyin tunneli rataosalla Jyväskylä-Orivesi?

[[Tunnus poistettu]]

Lyhyin tunneli rataosalla Jyväskylä-Orivesi?

Sahinmäki, 154 m.

[Aki Karvonen]

Oikein! Se olikin helppo Sampon vuoro.

[Perttu Karttunen]

Keljonkangas?

[[Tunnus poistettu]]

Ensin muutama helpohko, yleisen tason rautatietietämystä edellyttävä kysymys:

1. Milloin VR:n henkilökunnan määrä on ollut suurimmillaan ja kuinka paljon? (2 p.)

2. Milloin tasoristeysten määrä on ollut suurimmillaan Suomessa ja kuinka paljon niitä on tuolloin ollut? (2 p.)

3. Minä vuonna henkilöliikenteen liikennepaikkojen määrä on ollut Suomessa suurimmillaan ja kuinka paljon niitä on tuolloin ollut? (2 p.)

Sitten pari vaikeampaa:

4. Missä sijaitsee Suomen valtion hallinnoiman rataverkon korkein piste ja kuinka monta metriä se on merenpinnan yläpuolella? (3 p.)

5. Sama kysymys kohdistettuna henkilöliikennöityyn rataverkkoon. (3 p.)

[Pekka Viitamäki]

4. Salmivaara-Salla, Paikanselkä 250mpy.
5. Myllymäki 178mpy.

[Jorma Rauhala]

3. Minä vuonna henkilöliikenteen liikennepaikkojen määrä on ollut Suomessa suurimmillaan ja kuinka paljon niitä on tuolloin ollut? (2 p.)

1.5.-30.5.1964, 1500 kpl.

[[Tunnus poistettu]]

Pekalta ja Jormalta on tullut hyviä vastauksia. Neloskysymyksen tarkka luku on lähteeni mukaan 249,82 m ja kyseinen piste sijaitsee ratakilometrillä 1117,120. Vitoskysymyksen vastauksen osalta ei lisättävää. Kolmoskysymykseen lähteeni mukainen vastaus on 1501 kpl, mutta ajankohdaksi mainitaan vain vuosi 1964 ilman tarkempaa aikamäärittelyä.

Pekalla 6 pistettä, Jormalla 2. Seuraava puheenvuoron saaja on käytännössä selvä, mutta ennen puheenjohtajuuden luovutusta odotan vielä vastauksia ykkös- ja kakkoskysymyksiin. Henkilökunnan ja tasoristeysten maksimimääriksi hyväksyn tarkemman tiedon puutteessa vastauksen tuhannen yksikön tarkkuudella. Ajankohdiksi riittää vuosikymmen kumpaankin kohtaan.

[Tapio Muurinen]

1. VR:llä oli työväkeä 22000 1960-luvulla
2. Tasoristeyksiä oli 1958 7500, mutta taisivat jo tuolloin olla vähenemään päin.
4. (Kukahan sitä Mäkilamminvaaraa hallinnoi, vaikk ei olekaan liikenteessä?)
5. Kuusivaara on +215 m, ja nousee vielä muutaman metrin Hanhikosken suuntaan. 

[Pekka Viitamäki]

Kuusivaara taidettiin lakkauttaa.

[Tapio Muurinen]

Kuusivaara taidettiin lakkauttaa.

Niin on lakkautettu, mutta ymmärsin kysyjän tarkoittavan korkeimpia paikkoja yleensä.

[Pekka Viitamäki]

No, se on tulkintakysymys, ollaanko liikennepaikalla vai linjalla.

Ykköskohtaan: vuodelta 1949 löytyy 39588 henkeä, siinä on vakinaiset, ylimääräiset, tilapäiset ja työsopimussuhteessa olevat.

[Pekka Viitamäki]

Kakkoseen: V.1980 oli 7915 tasoristeystä.

[[Tunnus poistettu]]

VR:n vuosikertomuksessa vuodelta 2002 on esitetty pylväsdiagrammi henkilöstön määrän kehityksestä 1890-2002. Suurin pylväs osoittaa maksimimääräksi n. 38 000 1950-luvulla ennen sähköistyksen alkamista ja kaluston huomattavaa teknistä kehitystä. Henkilökunnan määritelmää ei tarkemmin yksilöidä. Hyväksyn kuitenkin Pekan vastauksen lähimpänä hakemaani.

RHK:n ympäristöraportti vuodelta 2001 esittää puolestaan tasoristeysten määrän kehityksen graafisesti 1960-2001. Siitä voi sanoa, että ylikäytävien maksimäärä on pysytellyt lähes vakiona vuosina 1965-75 on ollut hiuksenhienosti alle 8 000, minkä jälkeen on tapahtunut lähes lineaarista laskua vuoteen 1995, jonka jälkeen lasku on ollut loivempaa. Graafin perusteella v. 1980 on ollut 7 000 tasoristeystä, joten tähän kysymykseen ei tullut hyväksyttäviä vastauksia.

Pekan vuoro jatkaa.

[Pekka Viitamäki]

Reitti Helsinki-Haapamäki-Oulu. Paikat, missä veturin voi kääntää. Kääntöpöydät, kolmioraiteet, silmukkaraiteet. Kautta aikojen.

[Jorma Rauhala]

Reitti Helsinki-Haapamäki-Oulu. Paikat, missä veturin voi kääntää. Kääntöpöydät, kolmioraiteet, silmukkaraiteet. Kautta aikojen.

Jestas mikä kysymys, mutta aloitetaan listaa:

Helsinki, Pasila, Kerava, Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala, Tampere, Orivesi, Vilppula, Haapamäki, Myllymäki, Alavus, Seinäjoki, Kokkola, Kannus, Ylivieska, Oulainen, Lappi/Tuomioja, Oulu.

Jäiköhän jokin yksittäinen kolmio mainitsematta Suomenselältä...

[Teppo Niemi]

Aikataulukirjan A-osassa oli 1960-luvulla merkittynä Alavus - Niinimaa kolmioraide, eli Alavuden sorakuopan kolmioraide.  Erotttuu vielä maastosta.
Ja oihän kysymyksessä ilmeisestikään rajoitettu leveäraiteisiin, niin tarjotaanpa sitten arvauksena vielä Eskolaa, Eli Metsähallituksen Eskolan metsärataa.
Ja lisäksi vielä sitä Imatran Voima Oyn vaununkääntölavaa http://vaunut.org/kuva/59334 Vanajalla

[Pekka Viitamäki]

Siinäpä niitä tulikin. Tiettävästi myös Vilppulassa oli kapearaiteinen kolmioraide.
Oulaisten kääntömahdollisuudesta ei tietoa, mutta luultavasti on ollut, jos veturitalli on rakennettu aikaisemmin kuin Ylivieskaan.
Radan varrella-kirjassa on kartta, missä Viialan vaneritehtaalla on silmukkaraide.
Kirjassa on mielenkiintoisia karttoja, mm. Helsingin aseman kolmioraide ja pistoraide Rautatientorille. Ja mitä outoja ratoja on Pietarsaaren Alholmassa?

Jorma jatkaa.

[Jorma Rauhala]

[Vilppulassa oli tosiaankin 600 mm:n Mäntän-Wilppulan Rautatiellä kolmioraide veturin ympäriajoa varten. Mäntässä veturi käännettiin tallin kääntöpöydällä ja junat voitiin ajaa aina piippu edellä.]

Sitten: Knoppikysymykseni eivät tällä ainutkertaisella kertaa menekään historiaan - vaan ehkä meille vielä hieman tuntemattomampaan suuntaan eli tähän päivään!

Kuten kaikki tietävät, Suomessa on olemassa aivan uusi sähköjunatyyppi Sm6. Kerro...

1) Sm6-junan akselijärjestys, vaunusta nro 1 alkaen. (Mallina käyköön vaikka Sm1:n kaava: Bo'Bo'+2'2')

2) Sm6-junan vaunujen omat vaunukohtaiset sarjatunnukset vaunusta nro 1 alkaen.

3) Missä vaunuissa on 3kV:n ja missä 25kV:n virroittimet.

Jokainen kohta on pisteen arvoinen.