Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #350 : Helmikuu 03, 2010, 23:04:14 » |
|
1) Sm6-junan akselijärjestys, vaunusta nro 1 alkaen. (Mallina käyköön vaikka Sm1:n kaava: Bo'Bo'+2'2')
Kokeillaan tähän heittää enemmän tai vähemmän valistunut arvaus: 1A'A1'+1A'A1'+2'2'+2'2'+2'2'+1A'A1'+1A'A1' Arvaukseni perustuu sille, että Sm6 olisi hyvinkin lähisukulainen Sm3:een verrattuna. Vetäviä akseleita tosin tässä olisi vähän turhan vähän, joten toivottavasti vastaus ei ole oikein.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 816
|
« Vastaus #351 : Helmikuu 03, 2010, 23:20:48 » |
|
Kokeillaan tähän heittää enemmän tai vähemmän valistunut arvaus: 1A'A1'+1A'A1'+2'2'+2'2'+2'2'+1A'A1'+1A'A1' Ensimmäinen piste menee Topille oikeasta vastauksesta!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1434
|
« Vastaus #352 : Helmikuu 04, 2010, 01:17:04 » |
|
Tarvitseeko erillisiä virroittimia??? Eikös muuallakin selvitä yhdellä virroittimella jopa kolmellakiin erilaisella syöttöjärjestelmällä?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #353 : Helmikuu 04, 2010, 02:06:15 » |
|
Ongelmaksi voi joidenkin maiden välillä muodostua virroittimen leveys, joka on välillä eri maissa erilainen. Liian kapeasta lipsahtaa lanka ohi, liian leveä ei välttämättä mahdu ATUun.
En tiedä, onko tämä ero Venäjällä relevantti. Sveitsiin suuntautuvassa liikenteessä on. Vaikka kulunvalvonta ja sähköjärjestelmä ovat siellä samat kuin Itävallassa tai Saksassa, pitää virroitinta vaihtaa rajalla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #354 : Helmikuu 04, 2010, 02:30:57 » |
|
3) Missä vaunuissa on 3kV:n ja missä 25kV:n virroittimet.
Jatketaan arvailua. Koska 1-kohdan perusteella ajomoottorit ovat vaunuissa 1, 2, 6 ja 7, niin painonjakautumisen takia niissä tuskin on ainakaan raskaita 25 kV:n muuntajia. Ne ovat siten virroittimien kavereina vaunuissa 3 ja 5. Mutta sitten ne 3 kV:n kikkareet... Sm3 on ainakin rakennettu siten, että puolikkaat toimivat itsenäisesti, kaikki on kahdennettu. Tässä valossa olisi erikoista, jos keskimmäisessä vaunussa olisi jotain... joten veikataan, että 3 kV:n kevyehköt kikkareet mahtuvat samaan vaunuun moottoreiden kanssa, löytäen paikkansa vaunuista 2 ja 6. Vastaus: 3 kV:n virroittimet on vaunuissa 2 ja 6, 25 kV:n virroittimet vaunuissa 3 ja 5.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 816
|
« Vastaus #355 : Helmikuu 04, 2010, 07:10:02 » |
|
Vastaus: 3 kV:n virroittimet on vaunuissa 2 ja 6, 25 kV:n virroittimet vaunuissa 3 ja 5.
Vaunun 3 kohdalta meni oikein. Siinä on Suomi-virroitin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 816
|
« Vastaus #356 : Helmikuu 04, 2010, 23:44:47 » |
|
2) Sm6-junan vaunujen omat vaunukohtaiset sarjatunnukset vaunusta nro 1 alkaen.
3) Missä vaunuissa on 3kV:n ja missä 25kV:n virroittimet.
Vihjeenä sarjatunnuksiin, että mikään ei ole niinkuin Sm3:ssa (IM1, CM, TTC, TT, CM tai IM2, jos nyt tuli ne oikein). Moottorivaunut alkavat kirjaimella M ja liitevaunut trailer-kirjaimella T. Sitten on kirjaimia C (cab), B, H, P, S ja toinenkin T-lisäkirjain, jotka kuvaavat tietenkin jotain. Ehkä baaria, personal'ia yms. Numeroita 1-2 on myös olemassa. Virroittimet on kahdennettu kummallekin jännitteelle. Vaunu nro 3 on jo ratkaistu. Jäljellä on siis kolme virroitinta ja kuusi vaunua. Joista esitettiin vaunuihin nro 2, 5 ja 6 virroittimia, jotka todettiin olevan joko väärin tai ei ole sitten ollenkaan... Kyllä tästä vielä juna saadaan kasaan! Vastauksia vaan knoppaillen esiin. Katsotaan oikeat vastaukset vuorokauden kuluttua.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #357 : Helmikuu 05, 2010, 19:04:55 » |
|
Sm3:ssa (IM1, CM, TTC, TT, CM tai IM2, jos nyt tuli ne oikein).
Toisen CM:n tilalla on CMH, en muista kumman.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 816
|
« Vastaus #358 : Helmikuu 05, 2010, 23:58:38 » |
|
1) Sm6-junan akselijärjestys, vaunusta nro 1 alkaen. 2) Sm6-junan vaunujen omat vaunukohtaiset sarjatunnukset vaunusta nro 1 alkaen. 3) Missä vaunuissa on 3kV:n ja missä 25kV:n virroittimet. 1) (1A)'(A1)'+(1A)'(A1)'+2'2'+2'2'+2'2'+(1A)'(A1)'+(1A)'(A1)' 2) MC1, MH2, TPB, TTPS2, TTP2, MP2, MC2 (ensimmäinen vaunu on 1. lk, kolmannessa vaunussa mm. kahvila ja konduktöörikoppi, neljännessä mm. tullin ja rajavartioston kopit) 3) 25 kV:n virroittimet ovat vaunuissa 3 ja 6 3 kV:n virroittimet ovat vaunuissa 4 ja 5 Topi antoi oikeita vastauksia kolmesta mahdollisesta yksiplus ja myös ainoana, eli vuoro on nyt Topilla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #359 : Helmikuu 11, 2010, 01:51:06 » |
|
Ok, jämäpisteillä voittoon. Jatketaan moniosaisten kalustokysymysten sarjaa, tällä kertaa Dv12:n voimansiirrosta. 1) Ratistahan (tai joystickistä) tunnetusti löytyy pykälät nollasta viiteentoista, ja niiden perään vielä asjallinen B (joystick-vehkeessä "16"). Pykälillä 3-16(B) kuljettaja säätää moottorin ruiskutuksen määrää, mutta mitä ihmettä säätyy pykälillä 0, 1 ja 2? Lisäpistepuolikas, jos tietää kuka silloin ruiskutusta säätää. 2) Pykälillä 3-16(B) ratti tai joystick lähettää ohjaussähköä. Tämä sähköinen ohjaus muutetaan seuraavaksi ei-sähköiseen muotoon, mihin? Lisäpistepuolikas, jos osaa kertoa ohjauksessa käytettävien "bittien" määrän. 3) MGO:n perässä olevassa vaihteistossa on 3 vaihdetta. Autojen automaattilaatikoista poiketen siinä ei ole yksittäistä momentinmuunninta, jonka perässä on vaihtuvat välitykset... vaan siinä on kaksi erillistä momentinmuunninta eri välityksillä sekä kolmosvaihteena suora nestekytkin. Vaihtaminen tapahtuu siten, että edellisen vaihteen muunnin (tai nestekytkin) tyhjennetään öljystä, ja seuraavan vaihteen vastaava täytetään. Vaihteisto on täysin automaattinen. Kysymys: Mitkä kaksi "suuretta" vaikuttavat siihen, milloin vaihteisto vaihtaa pykälää? Lisäpistepuolikkaan saa, jos tietää missä lämpötilassa hirmuisen öljynvatkaamisen seurauksena vaihteiston ylilämpötermostaatti reagoi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Pekka Viitamäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 138
|
« Vastaus #360 : Helmikuu 14, 2010, 19:21:41 » |
|
Lajusen kysymys ei oikein ota tulta. Johtuuko siitä, että vastauksen tietävät vain vekit, joita tälläkin foorumilla on, mutta he eivät viitsi vastata peläten voittavansa ja joutuvansa keksimään ja tuomaroimaan seuraavan tehtävän.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #361 : Helmikuu 14, 2010, 19:33:51 » |
|
Lajusen kysymys ei oikein ota tulta.
Kysymyssarjan yritin muodostaa siten, että varsinaisiin kysymyksiin olisi helpohko saada kehitettyä valistuneita arvauksia. Lisäpisteet sitten melkein pitää tietää, tosin niihinkin toki voi arvailuja heittää. Tarkoitus olikin, että arvailuja alkaa satelemaan, ja sitten niiden avulla lähdetään tarvittaessa heittämään helpottavia vihjeitä. Noh, arvailuja ei ole sadellut. Dv12 kun näyttää tällä sivustolla - ainakin pysyväisarkiston puolella - nauttivan laajaa suosiota, joten päättelin, että myös tekniset detaljit olisivat porukkaa niin paljon kiinnostaneet, että niihin olisi joku jopa perehtynyt Siis: arvauksia peliin, ohjaillaan siitä sitten oikeiden vastausten suuntaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1434
|
« Vastaus #362 : Helmikuu 14, 2010, 21:03:24 » |
|
3) Lisäpisteen puolikkaaseen yritän vastailla. Varoitusvalo syttyi ja summeri alkoi huutelemaan tuossa 110-asteen paikkeilla. Tuollahan sai "kuulemma" talvella veturin nopeasti lämpimäksi - suoratoimijarrulla veturi paikallaan ja seitsemän porrasta ratista päälle, johan alkoi vaihteiston lämpömittarin viisari kohoamaan ja pian myös vedenlämmötkin nousivat. Ennen kun vielä oli tuo alkuperäinen "K1"-kaappi (?), jossa oli paljon noita automaattitötsiä, sai jarrusylinterin paineen nousemaan eräällä keinolla huomattavasti suuremmaksikin... (saattoi pysyä paikallaan 10-12 portaallakin), mutta näinhän EI missään nimessä saanut EIKÄ saa tehdä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Markku Blomgren
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 566
|
« Vastaus #363 : Helmikuu 14, 2010, 21:07:32 » |
|
Kokeillaan sitten 'loogisia' arvauksia, joskin ykkös-kohdan jätän väliin... 2) Ilma 3) Öljyn paine lienee aika merkittävä tekijä...mikä lie sitten toinen...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jukka-Pekka Manninen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 144
|
« Vastaus #364 : Helmikuu 15, 2010, 12:44:38 » |
|
1) Arvaan että toimintaan kytkettyjen turboahtimien lukumäärä säätyy. Lisäpistepuolikkaaseen arvaan että kierroslukuregulaattori.
2) Veikkaan (myös) jotta ilmanpaineeksi pneumaattiseen järjestelmään. 14 arvolle (16 miinus 3, plus yksi koska nolla on myös arvo) tarvitaan neljä bittiä, mutta säätöjärjestelmissä saatetaan käyttää myös demultipleksattua logiikkaa, jolloin liikenteessä olisi neljätoista bittiä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #365 : Helmikuu 15, 2010, 13:49:56 » |
|
3) Lisäpisteen puolikkaaseen yritän vastailla. Varoitusvalo syttyi ja summeri alkoi huutelemaan tuossa 110-asteen paikkeilla.
Juuri näin. Jorma Toivoselle ½ pistettä. 2) Ilma 3) Öljyn paine lienee aika merkittävä tekijä...mikä lie sitten toinen... Kakkoskysymys oikein. Ratin tai joystickin lähettämät ohjaussähköt ohjaavat elektropneumaattisia venttiilejä (ep-venttiilejä), jotka päästävät ilmaa mokkulaan, jossa monta eri iskunpituista mäntää on yhdistetty yhteiseen karaan. Useamman ep-venttiilin vaikutus summautuu, ja näin muodostetaan kaikki tehoportaat (3-16). Puolen pisteen lisäkysymyksessä kysytään näiden ep-venttiilien määrää, eli tavallaan säädön "bittien" määrää. Kolmoskysymyksessä haetaan siis kahta vaihteistolle annettavaa veturista saatavaa mitattavaa suuretta, joiden perusteella vaihteen vaihtohetki määräytyy. Öljyn paineella hoidetaan kyllä vaihteiston sisäisiä ohjauksia, joten kyllä silläkin on osansa. Markku Blomgrenille kakkoskysymyksestä 1 piste. 1) Arvaan että toimintaan kytkettyjen turboahtimien lukumäärä säätyy. Lisäpistepuolikkaaseen arvaan että kierroslukuregulaattori.
2) Veikkaan (myös) jotta ilmanpaineeksi pneumaattiseen järjestelmään. 14 arvolle (16 miinus 3, plus yksi koska nolla on myös arvo) tarvitaan neljä bittiä, mutta säätöjärjestelmissä saatetaan käyttää myös demultipleksattua logiikkaa, jolloin liikenteessä olisi neljätoista bittiä.
Ykköskysymys ei osunut oikeaan. Ymmärtääkseni turbot pyörivät perinteisesti pelkästään pakokaasuvirtausten ohjaamana. Ykköskysymyksen lisäkysymys sen sijaan on oikein, portailla 0-2 kierroslukua tosiaan säätää maksimi/minimi-kierroslukusäätäjä, joka pitää moottorin kierrokset tyhjäkäynnillä (700 kierr./min) kuormasta riippumatta. ("Maksimi"-toiminto nimensä mukaisesti estää kierrosluvun nousemasta yli tietyn arvon.) Kakkoskohdan ilmanpaine siis oikein, mutta Markku ehti ensin. Neljä bittiä osuu lähelle, muttei ole aivan oikein. Ilmeisesti bittien arvot eivät ole edellisen kahdennuksia, en tiedä. Neljätoista on huomattavasti liikaa, yksittäinen ep-venttiili touhuaa useammalla eri portaalla. Jukka-Pekka Manniselle siis ykköskohdan lisäpuolikkaasta ½ pistettä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Joona Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 544
|
« Vastaus #366 : Helmikuu 15, 2010, 15:19:10 » |
|
1) Momentinmuuntimen täytöstä ?
+Tehonsäädössä EP-venttiilejä pitäisi olla 5 kpl
3) Ajonopeus ja moottorin ruiskutus.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #367 : Helmikuu 15, 2010, 17:45:41 » |
|
1) Momentinmuuntimen täytöstä ? +Tehonsäädössä EP-venttiilejä pitäisi olla 5 kpl
3) Ajonopeus ja moottorin ruiskutus.
Ykkönen täysin oikein. 0-portaalla ykkösvaihteen momentinmuunnin on tyhjä, 1-portaalla osaksi täytetty öljyllä, ja 2-portaalla täynnä. Kaikilla näillä portailla moottori on tyhjäkäynnillä, maksimi/minimi-säätäjän avustuksella. 3-portaasta eteenpäin sitten nousevat jo kierroksetkin. Kakkosen lisäpuolikkaskin oikein, EP-venttiilejä on viisi. Ja... kolmonenkin kohdilleen, vaikkakin jos oikein tarkkoja ollaan, niin veturin nopeus mitataan ennen aluevaihdetta, jolloin vaihtokohta on riippuvainen aluevaihteen asennosta. Mutta ajonopeus joka tapauksessa. Toinen vaikuttava tekijä on ruiskutuksen määrä, joskin tieto otetaan suoraan noilta kakkoskysymyksen EP-venttiileiltä paineilmaohjatusti, eikä kierroslukusäätimeltä tai ruiskutuspumpulta. Joona Kärkkäinen siis kiskaisi kerralla loput 2½ pistettä, Blomgren jäi yhteen ja Toivonen oli kohtelias, ja noukki alkuun vain puolikkaan, johon pistesaldoon jäi myös Manninen. Kärkkäinen kysyy ja tuomaroi seuraavaksi!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Joona Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 544
|
« Vastaus #368 : Helmikuu 15, 2010, 18:19:24 » |
|
Teemana sama, mutta siirrytään raskaampaan sarjaan (Dv12----> Dr12)
Dr12 veturin tehonsäädössä on 5 porrasta, jonka jälkeen portaaton tehonsäätöalue. Kysymykseni koskee juuri tätä alkupään portaallista tehonsäätöä.
Joten, jos käännetään rattia tehoportaalta 0 tehoportaille 1, 2, 3, 4 tai 5, niin mitä kahta asiaa se ratti silloin säätää? ja mitä tapahtuu koneen kierrosluvulle, ja mistä se johtuu?
|
|
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 17, 2010, 15:36:46 kirjoittanut Joona Kärkkäinen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1434
|
« Vastaus #369 : Helmikuu 16, 2010, 00:04:12 » |
|
Kyllähän, Joona, noita tehonsäätöportaita taitaa käytännössäkin löytyä kaikki 5 - jokaisella tapahtuu jotakin. Eikä toki sopine unohtaa erittäin tärkeää A-porrasta, joka tosin ei sinällään vielä vaikuta tehonsäätöön (mutta ilman sen tärkeää tehtävää ei veturi liikkuisi, vaikka kuinka rattia vääntäisit). Eikös näilläkin sivustoilla vieraile nuorempia kuljettajia, jotka ovat harjoittelemassa Dr12:n saloja Haapamäellä - muistelen kuulleeni. Tässäpä teille oiva "tenttikysymys".
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jukka-Pekka Manninen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 144
|
« Vastaus #370 : Helmikuu 17, 2010, 22:42:56 » |
|
Joten, jos käännetään rattia tehoportaalta 0 tehoportaille 1, 2, 3, 4 tai 5, niin mitä kahta asiaa se ratti silloin säätää? ja mitä tapahtuu koneen kierrosluvulle, ja mistä se johtuu?
Kun tässä on veikkauksen makuun päästy, niin lototaan päägeneraattorin roottorin magnetointia ja päämoottorin polttoaineensyöttöä. (Jälkimmäistä on kahta lajia, osa vetureista oli esikammiokoneita, osa ruiskutuskoneita, osa ensin ensimmäistä ja myöhemmin jälkimmäistä.) Ja kierrokset laskevat, koska tässä on kompa generaattorin magneettikentän voimistuminen kasvattaa moottorin vastusta mutta turboahdin ei toimi tehokkaasti ennen kuin pakokaasujen paine nousee riittäväksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Joona Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 544
|
« Vastaus #371 : Helmikuu 20, 2010, 17:11:01 » |
|
Oikeinhan tuo tuntuisi olevan, ja vielä tarkemmin generaattorin vierasmagnetointia, eli Jukka-Pekalle vuoro
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jukka-Pekka Manninen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 144
|
« Vastaus #372 : Helmikuu 25, 2010, 14:29:36 » |
|
Oikein arvaamisessa on se huono puoli, että kun tietoa on vähän, on vaikeampi keksiä hyvää kysymystä ketjun jatkoksi. Mutta asiaan, eli vedetäänpäs tähän väliin pikakierros: Ensimmäinen matkustajien vähäisyyden vuoksi linja-autoilla korvattu junareitti Suomessa. Plussat junaliikenteen aloitus- ja bussillakorvaamisajankohdista.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Pekka Viitamäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 138
|
« Vastaus #373 : Helmikuu 26, 2010, 18:53:01 » |
|
Vuokatti-Sotkamo. Junaliikenne alkanut 16.10.1926, bussiliikenne 15.05.1931, bussi meni Sotkamon kirkonkylään asti.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jukka-Pekka Manninen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 144
|
« Vastaus #374 : Helmikuu 26, 2010, 21:31:06 » |
|
Näinhän se meni. Vuoro Pekalle.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|