Muistelmia Harvialan metsäradalta

[Reino Kalliomäki]

Seuraava perustuu evp. konepajan tj. Vihtori Näkin (88v.) ja evp. konduktööri Vilho Koivuniemen (80v.) haastatteluihin 1975. "Kolmas veturi oli sellainen satulatankki, tiedäthän sinä. Sellainen seisoo päivystäjänä Katajanokan vesiviskurila!" Tiesinhän kyllä. Jossain on postikorttikin. Tuo kolmonen tuli alunperin rakentamaan Kallaveden pengertä. Bagnall . "1" ja"2" tulivat suoraan Tampereelta, isompi meni sittemmin Sorsapuistoon, ja Museorautatielle. Mutta. Radan rakennus- ja alkuaikana oli myös  veturi no "7"? Rata rakennettiin 1917 - 1918, rakentajana TVH:n yli-insinööri. Puutavaran kuljetukseen pääasiassa Rosenlewille (Näkki). Kesällä jatkoväylänä uitto, talvella VR. Maantien sillan kohdalta tukit laskettiin pikkujokeen.
Vanajanlinnan rakennusaikana sinne meni haararata, nykyään tienä (sillan betoniset maatuet olivat silloin heti Hämeenlinna - Turenki maantien sillan alapuolella). Hakalan soravaihteelta ajettiin myös sinne. Pajassa voitiin sorvata veturien pyörät. Puut otettiin  halkosirkkeliltä, vesi tallista. Yksi veturi romutettiin (itse).
Tukit vyörytettiin "jokeen" joko 4 m korkeista tukkipinoista, tai suoraan vaunusta: puiset pystytolpat lyötiin kirveellä poikki! Muuan entinen työntekijä sinnitteli omantunnonkysymyksen kanssa vuosikymmenet, ennenkuin sai pyydettyä anteeksi: Hän oli poikasena kaverinsa kanssa miettinyt, mitä taphatuisi jos (tukkivaraston) vaihteen kääntäisi puoliväliin? Veturi kaatui, ja pojat luikkivat tiehensä. Onneksi tässä oli alamäki. Juna pysäytettiin ennen vaihdetta, vaunut rullasivat pistolle, ja tavallisesti veturi pääsi heti kotiin.
Liitteinä kartta, selittävä sketsi, ja valokuva tallin edestä. Kuva on vuodelta 1923, ja siinä ovat melkein kaikki liikennepuolen työntekijät: Vasemmalta kuljettaja Huugo Lehtinen, lämmittäjä Väinö Kannisto, konduktöörit Anton Lehti sekä Vilho Koivuniemi, kuljettaja Bruno Tuominen, konduktööri Kalle Saarinen, yölämmittäjä Jalmari Koivu, kuljettaja Kalle Laurell, lämmittäjä Yrjö Sillanpää ja konduktööri Lauri Salonen. Puuttuvaksi muistettiin kuljettaja Paul Stenroos. Veturit vas. "3", "1" ja "2".

[Reino Kalliomäki]

Kirkkojunat metsäradalla
Rovasti Soilalla oli tapana pitää seurakunnan kesäjuhlat luonnon helmassa. Metsäradan junaa käytettiin, mukana matkustajavaunu sekä 2 – 4 tavaravaunua, joihin oli tehty hyvät penkit. Vanhempi muistelija, Vihtori Näkki, kertoi että juhla oli tapana pitää Pitkänniemen kärjessä. Paikka on hieno, melkein pieni saari, upottavan suon erottama.
Nuorempi, Vilho Koivuniemi, taas muisteli juhlia vietetyn Leppälammilla, aivan radan päässä,  ja Heinälammella, jonne käveltiin Myllymäen ”yliajolta”. Koivuniemi oli konduktöörinä 1937 – 54, ja hän muisteli kesäjuhlia vietetyn ainakin sinä aikana. Miesten ikäero on 8 vuotta.
Oheiseen karttaan vuodelta 1938 on Pitkänniemi merkitty P-kirjaimella.Toiset paikat eivät näy vielä tällä kartalla. Kilometrilukemat taas ovat auton trippimittarista, alkaen Harvialasta maantien tasoristeyksestä. Mukana kertojana oli Koivuniemi:
5,1     Sääjärvi. Vasemmalla pelto, kämppä, tie , lastauslaituri. Harvialaan vietiin maitoa. Matkustajavaunu oli mukana aamulla klo 7.00 metsään päin, ja se palasi viimeisessä junassa. Yleensä ajetiin 2 edestakaista vuoroa, tavallinen juna 8 lastia, usein 10. Suurin oli 14 vaunua.
5,4     Vaihde ”Plaanitielle”, n. puoli km pitkä raide. Pian patosilta, tunnettu nimellä ”tammi”. Ennen rataa puuta uitettiin Sääjärven takaa.
7,1    Pisto oikealle.  ”Kivivaihde”, täältä vietiin kiveä Vanajanlinnan rakennustöihin. Se työ alkoi 1920, samaan aikaan Harvialanjoki perattiin.
7,8     Långvik. Ratavartijan kämppä. Lyhyt läpiajo  (läpiajettava sivuraide) pohjoispuolella. Långvikista raskain nousu kuorman suuntaan, ns. ”Paartian mäki”. Mäen päällä olevalle ”Kivivaihteelle” voitiin jättää tuplat. Veturit olivat aina nokka Harvialaan päin. Mäessä sattui kerran onnettomuus. ”2” kulki edeltä, mutta väsähti. ”1” tuli perästä, kurvissa yhteen. Junailijakin toimi jarrumiehenä. Putosin lastin päältä kiviseen monttuun. Onneksi ei vakavia vaurioita. jarru oli joka kolmannessa vaunussa.
8,6     Långvikin plaani. Pistoraide metsän suunnasta oikealle. Plaaneilla oli tavallisesti useita raiteita, raide, 3 pinoa, raide, taas 3 pinoa, jne.

[Reino Kalliomäki]

Kuva ”kirkkoveturista” on otettu junan palattua. Henkilöt oikealta: junailija V. Koivuniemi, tj. Riipinen, rovasti Soila, liik. pääll.  Leijo,  veturissa kulj. Tulonen, ja T. Liljendahl.
Kuva ”kirkkojunasta” on Kesijärven mäeltä. Harvinaista veturissa on kello, se kielii, ettei veturia tilattu metsäradalle.

[Reino Kalliomäki]

Harvialan metsäradan päätepiste   oli noin 15 kilometriä  Harvialan asemalta. Siellä perillä oli Leppälammin kämpältä vielä noin 1,3 km pitkä viivasuora jatko Isosuolle. Parisataa metriä ennen radan loppua oli vasemmalla puolella Haapalan kämppä. Tämä ”Uraanin tie” oli osin rakennettu ”joluille”. Kesällä ajettiin vain pienillä vetureilla, esim. kolmosella. 7 oli käytössä rataa rakennettaessa, se oli rakentajan oma. Samanlainen kuin kakkonen.
Syksyisin C. G. Mannerheimilla oli tapana tulla metsästysretkelle Leppälammin kämpän maastoon.  Ampumasuunta oli yleensä Uraani. Miehiä oli kapuloiden ja räikkien kanssa pelottamassa hirviä. Koivuniemi ajoi kerran hirven Mannerheimin eteen. Toisen kerran 5 – 6 hirveä lähti uimaan Kesijärven yli. Koivuniemi ajoi veturilla toiselle puolelle ja pelotti ne takaisin. Mannerheim vain katseli, eikä ampunut. ”Ne olivat niin komeita, etten viitsinyt ampua”.
Matkustajavaunua, ”Mannerheimin vaunua”, ei ajettu Uraanin tielle. Tämä ”Mannerheimin vaunu” oli 1970-luvulla Heinäjoen Syväojalla kesämajana. Itse asiassa se näkyi maantielle! Nythän se on Museorautatiellä.
Liitteenä on pitäjänkartan ote 1932/39.  Koivuniemi muisteli, ja laitoin trippimittarin lukeman muistiin. Etäisyydet ovat siis ”suuntaa antavia”.
10,1     Hevostie päättyi tähän (600mm). Pieni kallioleikkaus ennen S – kurvia. Levennetty 1919.  VR:n pistoraide aseman plaanille tehtiin 1916, ja Harvialanjoki perattiin uitolle1920.
10,5     Santaharju. (paikka näkyy kartassa)
10,7      Myllymäen läpiajo. Pitkä raide eteläpuolella.
10,9     Muurmannin rata erkanee oikealle. Pituus noin 3,4 km.
             14     Plaani, jossa mäkivekslaus. Veturi työnsi tyhjät vastavaihteesta ylämäkeen. Kun veturi vekslasi takaisin, vaunut rullasivat itsestään plaanille.
11,5     ”Mäntykurvi”.  Iso mänty vieläkin paikallaan(1975).
12,2     ”Uutelan” kämppä . (Kesijärven mäki tässä). Kämppä paloi 20-luvulla, tehtiin uudestaan, siksi nimi.
12,8      Ennen Kirinojaa, K. plaani, pistoraide oikealle.
13,4     Leppilammen työnjohtajien asunnot.
13,8     Leppilammen kämppä + ruokala.
14,1     Pahakorven plaani. ”Lastuukone”, 7 miestä. Leveillä kiskoilla kulkeva vyörytyslaite.
15,5     Uraanin tien pää.
Joitakin lisäpoimintoja: ”Kun pappi kulki, penkit vaunuun”, ”Haraisten kurvi täytyi usein ottaa satsilla”, ”Vettä tallilta, Kirinojasta, Sääjärvestä, puita halkosirkkeliltä”,   veturinkuljettajat: ensin  Laurell  (Iittala), Lahti, Tulonen, välillä Paul Stenroos (VR, Turenki). Ratavartijan tuvat Kannistossa ja Långvikissa.

Toinen kuva vuodelta 1921, 3 rakennusta, saha, halkopuoli ja höyryvoima järjestyksessä.

[Reino Kalliomäki]

Harvialan metsäradan karttaketjusta näissä muistelmissa puuttuu osa. Se löytyy kuvasta :   http://vaunut.org/kuva/108574?t=Harviala&tag0=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen   Lisään myös otteen ruutujakoisesta pitäjänkartasta (1932). Näissä kartoissa on paljon symboleita, esim. "kartano" ei ole tuon muotoinen. VR:n pistoraiteet on merkitty kapean raiteen merkillä.  Uitto sujui huonosti, piti turvautua metsärataan. Hevosvetoinen metsärata oli maamme ensimmäinen, mutta ei tainnut olla veturirataa pitempi. Kartassa näkyvä vesivoimalaitos rakennettiin 1921, ja se toimi aina vuoteen 1975 estäen uiton yläjuoksulta kokonaan. Lupa vesistön ennallistamiseen tuli 2008.
Vanajanlinnalle johtaneen radan siltpilarit näkyvät ohiajavalle autoilijalle helposti. Isompi veturi "museoitiin" v. 1957 Tampereelle Sorsapuiston "lasten liikennekaupunkiin". Polkuautoilla sai harjoitella liikennekäyttäytymistä. Tasoristeyksen lähellä seisoi veturi. 50-luvulla siinä oli vielä useita säädettäviä vipuja sekä venttiileitä. Liitekuvan tilanteessa 1968 ei ainoatakaan. Veturista on sivuilla useita kuvia, eniten kommentteja on Ilarin kuvassa:       http://vaunut.org/kuva/30015?t=sorsapuisto
Nuorten muoti on muuttumassa. Sorsapuisto (lintueläintarha) on taustalla.