EPön muistikirjat

[Eljas Pölhö]

Voisin toimittaa kaikki muistikirjani nettiin, jos joku (Resiina tai joku yksityinen) antaa tilaa. Ehdot ovat vain, että muistiinpanot ovat kaikkien luettavissa ilman sisäänkirjautumista. Kommentointi saa olla kirjautumisen takana. Tietoja minun pitäisi pystyä lisäämään mielivaltaisessa järjestyksessä ja ne saisivat olla vuosittain jaoteltuina.

Tiedot ovat vapaasti käytettävissä. En halua mitään tekijänoikeussuojaa.

Tässä muutama esimerkki: Martinlaakson juhlajunien päivä ja toinen, joka sivuaa Reino Kalliomäen kuvahavaintoja http://vaunut.org/sarja/3799 . Kiinnostaisiko vai onko liian vanhaa tietoa?

Edit: pitää jakaa kahtia kun yhteiskoko oli yli 1024kt

[Eljas Pölhö]

Tässä toinen erä.

[Jouni Hytönen]

Mikä tapahtuma on ollut meneillään, kun Helsingin ja Suolahden välillä on liikkunut tyhjävaunujunia?

[Eljas Pölhö]

Kappas vaan, se on ongelmallista kun osa paikoista on lyhenteitä ja osa ei   Ilmalan varikkoa kai kutsuttiin ehkä epävirallisesti nimellä "Suo" tai sitten en näitä kirjoittaessani 1975 tiennyt sille mitään lyhennettä. En muista enää.

[Petri Nummijoki]

Tämä viimeistään todistanee kuvan http://www.vaunut.org/kuva/72458 yhteydessä käsitellyn asian, että saattoliikenne Helsingin ja Ilmalan välillä oli toiminnassa kesäkuussa 1975.

Minäkin olen kuullut Ilmalan varikosta käytettävän nimeä "Suo".

Olikohan ylimääräinen Helsinki-Martinlaakso-juna 26.5.1975 ainoa ko. viikolla ajettu henkilöjuna Martinlaakson radalla ennen juhlajunaa? Martinlaakson radalla ehdittiin joku vuoro ajaa junana sillä tavoin, ettei Myyrmäen asetinlaite ollut vielä valmiina vaan suoritus oli Martinlaaksossa ja rataosasto käänsi Martinlaakson vaihteet manuaalisesti. Ilmeisesti oli tuo vuoro sitten, jos muita henkilöjunia ei ollut.

[Jouni Hytönen]

OK, taas oppi jotain uutta. Ei ollutkaan suuren urheilujuhlan tms. humua Suolahdessa.

[Teemu Sirkiä]

Voisin toimittaa kaikki muistikirjani nettiin, jos joku (Resiina tai joku yksityinen) antaa tilaa. Ehdot ovat vain, että muistiinpanot ovat kaikkien luettavissa ilman sisäänkirjautumista. Kommentointi saa olla kirjautumisen takana. Tietoja minun pitäisi pystyä lisäämään mielivaltaisessa järjestyksessä ja ne saisivat olla vuosittain jaoteltuina.

Minusta on erittäin kannatettava idea, että nämä tiedot saataisiin tallennettua myöhempää käyttöä varten.

Oletko Eljas suunnitellut, että haluaisitko kirjoittaa muistiinpanot puhtaaksi tekstimuotoon vai julkaista ne kuvina? Tällä on jonkin verran vaikutusta siihen, millainen alusta tässä pitäisi olla käytettävissä. Ensimmäisessä tapauksessa jokin blogin tapainen ympäristö voisi tulla kyseeseen, jälkimmäisessä taas kuvagalleria sopivassa paikassa. Nämä siis sillä oletuksella, ettei tätä varten kehitetä mitään uutta palvelua, vaan käytetään jo valmiina olevia juttuja.

[Eljas Pölhö]

Myös SKS vahvisti "Suo"-sanan käytön. Petrin kysymykseen Martinlaakson ensimmäisistä junista en osaa vastata, tämä taitaa olla ainoa merkintä mitä minulla on sellaisesta eikä mitään selittävää tekstiä. (Sitä aina luulee muistavansa melkein kaiken)

Kysymykseen muistiinpanojen muodosta: Minulla on koneella kirjoitettuna kolme kansiollista (samanlaisia kuin mallisivut) eli n. 20cm paksu nippu havaintosivuja. Sen lisäksi on kolmisenkymmentä muistivihkoa, joille en ole tehnyt mitään. Niitä on eri kokoisia ja vain harvat ovat loppuun asti täytettyjä.

Aineiston määrästä johtuen en ole ajatellut kirjoittaa niitä tekstimuotoon enkä edes luettaa konekirjoitettuja sivuja tekstinlukijalla, koska ne pitäisi tarkastaa huolellisesti lukivikojen takia. Skannaus tai digikuvaus kuviksi on realistisin vaihtoehto.

Jonkun pienen määrän kohdalla saattaa olla edullisinta naputella kaikki uusiksi, joten siihenkin voisi varautua.

Tämän ohella voisi ehkä samaan syssyyn laittaa vetureiden kuukausittaiset sijoituslistat (tai ainakin pari joka vuodelta). Vakinaisten tavarajunien listojakin on joitakin ja ne helpottaisivat tavarajunien numeroiden tulkintaa.

[Teemu Sirkiä]

Aineiston määrästä johtuen en ole ajatellut kirjoittaa niitä tekstimuotoon enkä edes luettaa konekirjoitettuja sivuja tekstinlukijalla, koska ne pitäisi tarkastaa huolellisesti lukivikojen takia. Skannaus tai digikuvaus kuviksi on realistisin vaihtoehto.

Voisikohan tällöin esimerkiksi Flickr-albumi tulla kyseeseen? Sinne saisi tehtyä kansioita aiheen perusteella ja vielä tägättyä kuvia. Suurin hankaluus kuvamuotoisessa aineistossa liittyy löydettävyyteen, kun ei voi etsiä sanahaulla, jolloin kuvat olisi syytä saada järjesteltyä mielekkäästi.

Onko kenelläkään kokemusta Flickr-palvelun käytöstä, voisikohan se soveltua tällaiseen vai olisiko parempia vaihtoehtoja?

[Juhani Pirttilahti]

Aineiston määrästä johtuen en ole ajatellut kirjoittaa niitä tekstimuotoon enkä edes luettaa konekirjoitettuja sivuja tekstinlukijalla, koska ne pitäisi tarkastaa huolellisesti lukivikojen takia. Skannaus tai digikuvaus kuviksi on realistisin vaihtoehto.

Voisikohan tällöin esimerkiksi Flickr-albumi tulla kyseeseen? Sinne saisi tehtyä kansioita aiheen perusteella ja vielä tägättyä kuvia. Suurin hankaluus kuvamuotoisessa aineistossa liittyy löydettävyyteen, kun ei voi etsiä sanahaulla, jolloin kuvat olisi syytä saada järjesteltyä mielekkäästi.

Onko kenelläkään kokemusta Flickr-palvelun käytöstä, voisikohan se soveltua tällaiseen vai olisiko parempia vaihtoehtoja?

Flickr:n käyttöehdot eivät salli tätä - palvelu on yksiselitteisesti valokuville.

Tein aikoinaan aikatauluarkiston, jossa oli tekstihaku. Aikataulusivut tallennettiin kuvina, ja sivuilla esiintyvät asemat & junat voitiin kirjoittaa omiin tietokenttiin hakuja varten. Nämä tiedot on minulla jossain edelleen arkistoituna.

Minulla on myös palvelintilaa ja nettiosoite jo varattuna tällaiseen yleiseen arkistointitarkoitukseen, mutta en ole sen enempää vielä tehnyt. Enkä todennäköisesti ehdi ainakaan ennen talven tuloa.

[Jorma Rauhala]

Myöhemmin Ilmalan ratapihaksi nimetty varikkoalue oli alkujaan pitkässä muodossa Pasilan Suo ja lyhyesti Psl Suo. Erkanemisvaihde Rantaradalta oli nimeltään Ketunpesä, ja siinä vieressä oli Suokadun ylikulkusilta. Silta oli kevyenoloinen rautasilta 1900-luvun alusta ja raskaammat kuorma-autot joutuivat käyttämään lännempänä ollutta puomillasuljettua tasoristeystä, jonka Ketunpesän vaihdemies tarvittaessa avasi silloin kun oli valvomassa.

[Eljas Pölhö]

Juhani Pirttilahti antoi minulle ystävällisesti tilaa ja nettiosoitteen, johon voin tallentaa muistikirjojani. Laitoin sinne aluksi kolmisenkymmentä dokumenttia ja jatkan sitten kun joku kertoo näkyvätkö ne tällä tavoin laitettuna. osoite on  http://rautatiearkisto.info/epolho/

[[Tunnus poistettu]]

Hienoa että laitat mahtavaa tietoarkistoasi harrastajien käyttöön, että ei aikanaan "häviä juhannuskokossa taivaan tuuliin" kuten taannoin arvelit.

[Eljas Pölhö]

Lisäsin tänään pari pidempää kiertomatkaa Keski- ja Itä-Suomeen 1968 sekä yhden Hr1 pikajunamittauksen. Päivitykset löytyvät dokumentista "-1c Uutta lisätty 2016-09-17.rtf"  Tämän jälkeen en enää muistuta päivityksistä ja jokainen saa itse huomata niitä tapahtuneen tämän "-1c" dokumentin päiväyksestä (säilytän uusimmassa edelliset päivitykset ainakin kuukauden, joten kerran kuussa katsoen näkee helpolla kaikki uudet dokumentit). http://rautatiearkisto.info/epolho/

[Jouni Hytönen]

Mielenkiintoinen tuo vuoden 1970 syksyn Leningradin juhlajuna. Vetureina TEP10:t. Niitä oli vielä muutamia ajossa Muromin varikolla ainakin kymmenkunta vuotta sitten. TEP60-vetureita tuli sitten rajaliikenteeseen vasta myöhemmin?

Hienoa, että näille löytyi paikka.

[[Tunnus poistettu]]

Kulkiko Leningradin tilausjunan vaunut jossain muissa junissa omana ryhmänään tuolloin kun kävit matkalla?

[Eljas Pölhö]

Riihimäen-Leningradin radan 100v-juhlajuna oli täysin erillinen juna. En tiedä miten vaunut tuotiin Riihimäelle ja vietiin pois, mutta veikkaisin tyhjävaunujunia. Vaunusto oli siis yksinomaan venäläisiä vaunuja. Kunhan jostain tupsahtaa tekemäni kulkuaikamittaus, niin siitä näen junan koon. Muistin varaisesti se ei ollut ihan lyhyt.

[Petri Nummijoki]

Riihimäen-Leningradin radan 100v-juhlajuna oli täysin erillinen juna. En tiedä miten vaunut tuotiin Riihimäelle ja vietiin pois, mutta veikkaisin tyhjävaunujunia. Vaunusto oli siis yksinomaan venäläisiä vaunuja. Kunhan jostain tupsahtaa tekemäni kulkuaikamittaus, niin siitä näen junan koon. Muistin varaisesti se ei ollut ihan lyhyt.

Onhan jo nyt julkaistuissa listoissa maininta P101 Hr13 2340 (+ 12 OK).

[Eljas Pölhö]

Tein kokeeksi yhden pitemmän matkan 11-sivuisena pdf:tiedostona (1968 elokuu). Ajattelin, että voi olla helpompi seurata pitkiä matkoja näin kuin laittamalla joka sivu erikseen. Onko mielipiteitä? Minun itseni on hieman nopeampi tehdä pdf.

[Petri Nummijoki]

Onko 17.7.1959 ollut poikkeava päivä vai esiintyykö Hr1-veturia enemmänkin MK50:ssä aikataulukaudella 1959-1960? MK50 ajoi tuon kauden käytännössä samalla aikataululla, kuin P42 kesästä 1960 lähtien läpi koko vuosikymmenen ja sehän oli sunnuntai-illan paluuruuhkassa ehkä 60-luvun tärkein pikajunayhteys Tampereelta Helsinkiin. 17.7.1959 näyttäisi tosin olleen perjantai mutta siltikään ei yllättäisi, jos Dm4-kiitojunan kapasiteetti osoittautui tähän vuoroon liian pieneksi.

[Eljas Pölhö]

MK50 havaintoja on niin vähän noilta ajoilta (ja tämä oli ainoa kesäperjantai 1959), että on vaikea sanoa mitään varmaa. Tämä on kuitenkin ainoa Hr1-havainto lähivuosilta. Vähän enemmän on juhlapyhien läheltä Hr11-havaintoja. Tämä oli 28-akselia, mikä on enemmän kuin Hr11+tuplarunko (24 aks), mutta vähemmän kuin 2xDm4+tuplarunko (32 aks). Kesäisin ei välttämättä edes ollut vararunkoa ylimääräisenä, joten lisävaunut voivat kaikki olla puuvaunuja. Jos jollain on MMM 1959, niin siitä voisi katsoa onko 17.7 ollut Tampereella tai Porissa jotain erityistä tai viikonloppuna Helsingissä, urheilukisaa tai messutapahtumaa tai suurempaa järjestökokousta.

[Petri Nummijoki]

MK50 havaintoja on niin vähän noilta ajoilta (ja tämä oli ainoa kesäperjantai 1959), että on vaikea sanoa mitään varmaa. Tämä on kuitenkin ainoa Hr1-havainto lähivuosilta. Vähän enemmän on juhlapyhien läheltä Hr11-havaintoja. Tämä oli 28-akselia, mikä on enemmän kuin Hr11+tuplarunko (24 aks), mutta vähemmän kuin 2xDm4+tuplarunko (32 aks). Kesäisin ei välttämättä edes ollut vararunkoa ylimääräisenä, joten lisävaunut voivat kaikki olla puuvaunuja. Jos jollain on MMM 1959, niin siitä voisi katsoa onko 17.7 ollut Tampereella tai Porissa jotain erityistä tai viikonloppuna Helsingissä, urheilukisaa tai messutapahtumaa tai suurempaa järjestökokousta.

MMM 1960 (joka käsittelee kesän 1959 tapahtumat) ei kerron mitään erityistä tapahtuneen kotimaassa tuolloin tai ei ainakaan osunut silmiin.

Mutta onko MK50-havaintoja muilta viikonpäiviltä riittävästi sen toteamiseen, että vakituinen vetovoima oli kesällä 1959 normaali Dm4 eikä jotain järeämpää (2xDm4, Hr11, Hr1)? Aikataulukaudella 1959-1960 oli ilmeinen puute alkuillan junatarjonnassa Tampereelta Helsinkiin, koska klo. 14:05 Tampereelta lähteneen P92:n ja klo. 19:20 lähteneen P42:n välissä oli maanantaista lauantaihin peräti 5 h 15 min niin, ettei mennyt mitään muuta junaa, kuin klo. 17:25 lähtenyt MK50. Sunnuntaisin oli sentään klo. 18:00 lähtenyt P42A lisänä.

On aika yllättävää, jos yhden Dm4-kiitojunan runko riitti jopa kesäaikana tuohon ilman ongelmia. Kesäaikataulukauden 1960 myötä P42 ja MK50 vaihtoivatkin kulkujärjestystä keskenään ja se pysyi sen jälkeen koko 60-luvun ajan. Myöhemmin illalla tilanne oli helpompi, koska klo. 20:35 lähti Tampereelta P68.

Olihan tosin aikaisemmin 50-luvullakin sama ongelma alkuillan junatarjonnan osalta Tampereelta Helsinkiin mutta silloin oli kulussa iltaisin myös H40, jonka 5 tunnin pinnassa oleva matka-aika Tampereelta Helsinkiin saattoi olla vielä 50-luvun puolivälin mittapuun mukaan jotenkin hyväksyttävissä oleva kaukoliikenteen matkustajillekin.

[Eljas Pölhö]

Tapani Kilpisellä oli vain muutama MK50 ja P42 havainto koko kesältä ja ne ovat kaikki muut Dm4 ja vast. Hr11. Kunhan saan Jukka Nurmisen arkiston paremmin järjestettyä, niin sieltä ehkä selviää lisää. Yhteenvedossa 1959 Jukka on merkinnyt P42 Hr11-junaksi ja MK50 Dm4-junaksi ilman sivuhuomautuksia, vaikka se oli Jukka, joka matkusti MK50:ssä Hr1-vetoisena ja teki kulkuaikamittauksen. Kysymyksessä saattoi olla onnekas sattuma tai sitten oli tieto säännöllisestä poikkeamasta, mutta ainakaan nyt en osaa sanoa kumpi. P42A oli kummallakin Hr1-juna. P92 on kummallakin Hr12-juna heinäkuusta 1959 lähtien.

[Petri Nummijoki]

Tällä tai edesmenneellä Rautatiemuseon foorumilla on ollut havainto, jonka mukaan P91:ssä oli 17.7.1959 Hr1 1005 + 28 akselia. Onko ollut normaali vai poikkeava kokoonpano? Jos oli poikkeava niin ehkä joku delegaatio on ollut käymässä Tampereella ja tiedettiin palaavan MK50:llä.

[Eljas Pölhö]

Tällä tai edesmenneellä Rautatiemuseon foorumilla on ollut havainto, jonka mukaan P91:ssä oli 17.7.1959 Hr1 1005 + 28 akselia. Onko ollut normaali vai poikkeava kokoonpano? Jos oli poikkeava niin ehkä joku delegaatio on ollut käymässä Tampereella ja tiedettiin palaavan MK50:llä.

Mielenkiintoinen teoria. P91 oli pääsääntöisesti Hr11-juna, mutta seuraava käsillä oleva akselimäärämerkintä on vasta 2.5.1960, jolloin junaa veti Hr1 1001 ja silloin siinä oli 24 akselia. Jos juna MK50 olisi ollut säännöllisesti jonain päivävä veturijuna, niin se pitäisi näkyä MK49:ssä ja tai jollakin junalla MK50:n Dm4 olisi saatava Helsinkiin. MK49 on hieman enemmän merkintöjä, mutta joulua luunottamatta aina 1xDm4 (pyhäinpäivä ja pääsiäinen ei tiedossa). Kesähavaintoja on neljä: ke, 2xto ja pe (kaikki 1xDm4).