Keijo Loisti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 5
|
« : Lokakuu 12, 2016, 19:38:02 » |
|
Vaunut.org'ssa on 1930-luvun valokuva Järvenpään asemalta http://vaunut.org/kuva/109596?kd2=1.1.1940&paik=J%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4Kuvassa on VR:n vesitorni, mutta missä on ns. vesiviskuri? Miten veturien vesitäyttö suoritettiin tuohon aikaan Jp:ssä? Meillä on Järvenpää seuran arkistossa toinenkin valokuva samalta aikakaudelta. Siinä on sama "puute"! Katsotaan saanko ko kuvan näytille vaunut.org'iin... 1950-luvulla (aika, jolta minun muistikuvani alkavat) vesiviskuri oli juuri vesitornin kohdalla. Oliko se 2. ja 3. raiteen välissä vai 3. raiteen itäpuolella, en muista. Kiitos vastauksista jo etukäteen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 746
|
« Vastaus #1 : Lokakuu 12, 2016, 20:27:18 » |
|
Eikös se seiso tässä kuvassa pääraiteiden toisella puolella: http://vaunut.org/kuva/109172?u=3853&kv2=1962 . Kun pääraiteita oli kuvan kohdalla kaiketi kaksi, lienee vesitornin kyljestä taittunut viskurintorvi tornin puoleista pääraidetta varten. Jaakko Harjuvaara voinee kertoa tarkemmin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Keijo Loisti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 5
|
« Vastaus #2 : Lokakuu 12, 2016, 21:15:31 » |
|
Onnistuin lisäämään juuri uuden kuvan samalta aikakaudelta toisesta suunnasta otettuna. Voitko käydä katsomassa sen ja kommentoida uudestaan. Kiitos jo etukäteen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2553
|
« Vastaus #3 : Lokakuu 12, 2016, 22:00:08 » |
|
Järvenpään vesiviskuri on tässä kuvassa raiteiden 2 ja 3 välissä vuonna 1923 http://vaunut.org/kuva/42733 . Siinä se oli jokseenkin vesitornin kohdalla myös 1968. En tiedä miksi sitä ei näy kuvissa ainakaan kunnolla. Onko ollut joskus poissa. Lähinnä sitä tarvittiin Pr1 sarjan vesittämiseen niiden käydessä Järvenpäässä kääntymässä. Jossain julkaisussa on ollut Tapio Keräsen hyvä kuva, jossa näkyy Tr1 1078 henkilöjunan kanssa, vesitorni, vesiviskuri ja kilometritolppa 37 kaikki samassa linjassa
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Keijo Loisti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 5
|
« Vastaus #4 : Lokakuu 13, 2016, 08:24:47 » |
|
"Järvenpään vesiviskuri on tässä kuvassa raiteiden 2 ja 3 välissä vuonna 1923 http://vaunut.org/kuva/42733 ." Onko vesiviskurin symboli tuo tuplaveetä muistuttava merkki vai mikä? "Lähinnä sitä tarvittiin Pr1 sarjan vesittämiseen niiden käydessä Järvenpäässä kääntymässä." Entä silloin kun liikenne alkoi vuonna 1862? Päättelen käytössäni oleviin lähteisiin nojautuen, että veturien välitankkaus vedellä Hki-HL välillä olisi jo tuolloin alettu suorittaa Jp:ssä. Rataa rakennettaessa ainakin siirrettiin puron kulkua kiertämään tuon vesitornin luota ja mitä ilmeisemmin tuolloin myös rakennettiin tekoallas (ainakin sellainen sinne syntyi) veden ottoa varten.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2553
|
« Vastaus #5 : Lokakuu 13, 2016, 13:14:15 » |
|
Tupla w on vesiviskuri.
Ajattelin vesiviskurin käytöllä lähinnä sitä, miksi sitä ei poistettu jo 30-luvun tai 60-luvun viskurien harvennuksissa (Kerava oli ihan vieressä). N1/Pr1 ei ollut vielä olemassa, kun kaavio 1923 piirrettiin ja silloin sitä käyttivät muut sarjat, lähinnä kait G:t ja ehkä I:t. En tiedä milloin vesitorni rakennettiin. Vanhimmat kulkuaikamerkinnät (todelliset, ei aikataulut) minulla on vuodelta 1863 ja silloin ei Träskendassa otettu vettä kumpaankaan suuntaan mennessä. Se ei sano tietenkään mitään siitä onko jotkut muut junat ottaneet vettä. Jotenkin kuvittelisin tavarajunien olleen ensimmäisiä käyttäjiä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Keijo Loisti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 5
|
« Vastaus #6 : Lokakuu 13, 2016, 13:22:05 » |
|
Keravan aseman läheisyydessä ei ole ollut paikkaa, josta olisi voinut ottaa vettä. Saiko Kerava vesiviskurinsa vasta kun kauppala rakensi oman vesitorninsa, josta sitten myös VR pystyi ottamaan vettä?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2553
|
« Vastaus #7 : Lokakuu 13, 2016, 14:03:23 » |
|
Keravan aseman läheisyydessä ei ole ollut paikkaa, josta olisi voinut ottaa vettä. Saiko Kerava vesiviskurinsa vasta kun kauppala rakensi oman vesitorninsa, josta sitten myös VR pystyi ottamaan vettä?
En tiedä Keravan vesitornin valmistumisaikaa, mutta n. 1873, jollon Keravan-Porvoon Rautatie rakennettiin, siellä oli oikeastaan välttämättä oltava vedenottopaikka. Kyllä kaikkien VR:n vesitornien ja viskurien valmistumisajat löytyvät Rautatiehallituksen vuosikertomuksista, jos on aikaa käydä ne läpi. Täällä Ruotsissa niitä ei varmaan ole missään, mutta Helsingissä Tilastokeskuksen kirjastossa on täysi sarja käsikirjastossa, sisääntullessa vasemmalle ja aika lähellä huoneen perää, jolleivat ole muuttaneet paikkaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 465
|
« Vastaus #8 : Lokakuu 17, 2016, 18:45:29 » |
|
Saattaa olla, että jonain päivänä tarkat ajat tulee kaivettua esiin. Mutta onhan meillä nyt nämä sivut. Keravalla oli kaksi rautatien vesitornia. Vanhempi niistä näkyy jo vuosisadan vaihteessa kuvassa http://vaunut.org/kuva/109049?ros=6&tag0=17%7CRautatieinfra%7CVesitorni , uudempaa ei vielä näy. Vuoden 1923 ratapihakaaviossa uusi torni on merkitty Porvoon radan lähtökaarteeseen, veturitallia ei vielä ollut. Rakensiko VR tornin vasta ostettuaan Porvoon radan? http://vaunut.org/kuva/42624?ros=6&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio1950-luvun kuvassa näkyvät molemmat, ja vanhemman lähellä erillinen viskuri pohjoisen raiteelle 2: http://vaunut.org/kuva/109157?ros=6&tag0=17%7CRautatieinfra%7CVesitorniVuoden 1970 kuvassa näkyy vain uudempi: http://vaunut.org/kuva/69807?ros=6&tag0=17%7CRautatieinfra%7CVesitorni1977 uudempikin torni oli jo tuomittu, ja se purettiin seuraavana vuonna. Siinä oli alun perin viskuri Porvoon raiteelle, sittemmin talliraiteelle: http://vaunut.org/kuva/54109?ros=6&tag0=17%7CRautatieinfra%7CVesitorni Vai näkyykö sittenkin? Polttoainekatos, ja matala vesitorni? En huomannut mainintaa Porvoon radan historioissa. Liite.
|
osasuurennoskerava.jpg (526.79 kilotavua, 1554x816 - tarkasteltu 192 kertaa.)
|
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 17, 2016, 23:29:13 kirjoittanut Reino Kalliomäki »
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 642
|
« Vastaus #9 : Lokakuu 18, 2016, 09:57:34 » |
|
Järvenpään vesiviskuri on tässä kuvassa raiteiden 2 ja 3 välissä vuonna 1923 http://vaunut.org/kuva/42733 . Siinä se oli jokseenkin vesitornin kohdalla myös 1968. En tiedä miksi sitä ei näy kuvissa ainakaan kunnolla. Onko ollut joskus poissa. Lähinnä sitä tarvittiin Pr1 sarjan vesittämiseen niiden käydessä Järvenpäässä kääntymässä. Jossain julkaisussa on ollut Tapio Keräsen hyvä kuva, jossa näkyy Tr1 1078 henkilöjunan kanssa, vesitorni, vesiviskuri ja kilometritolppa 37 kaikki samassa linjassa
Kyseinen kuva on Rautatien arkea-kirjassa. Vaikka Järvenpään vesiviskuri on ollut olemassa vielä 60-luvun lopullakin niin oliko se kuitenkaan aktiivisessa käytössä enää kauaakaan sen jälkeen, kun Pr1-vetureiden säännöllinen käyttö Helsinki/Pasila-Riihimäki-junissa päättyi noin 1960? Jo vuoden 1960 aikataulussa on useimmat Järvenpäässä kääntyvät paikallisjunat merkitty Lättähatuilla ajettaviksi. Yksi ruuhkavuoro oli maanantaista perjantaihin veturijuna mutta se kävi yöpymässä Keravalla. Lisäksi lauantaisin oli yksi iltapäivän vuoro merkitty veturijunaksi mutta sille tuli viimeistään aikataulukaudelle 1965-1966 Keravalle 5 min pysähdysaika Järvenpään suuntaan mentäessä, joka viittaisi siihen, että vesitys oli suunniteltu Keravalla tapahtuvaksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Keijo Loisti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 5
|
« Vastaus #10 : Lokakuu 18, 2016, 10:08:24 » |
|
Aloitin keskustelun nähtyäni tämän valokuvan (kts. linkki), jonka sittemmin sain tällekin foorumille nähtäväksi. http://vaunut.org/kuva/114606?kv2=1939&paik=j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4Kysyn edelleen missä on ollut vesiviskuri tuolloin ehkä 1920-1930 -luvuilla kun kuva on otettu. Alikäytävä on kuvassa kapea. Sellaiseksi sen muistaa isänikin Veikko lapsuudestaan 1930-luvun lopusta, kun hän istui alikäytävän reunakivetyksellä eli kalmuurilla ja kirjasi vihkoonsa naapuripojan kanssa autojen nimiä ja rekisterinumeroita. Huom. Tuon alikäytävän kautta kulki kaikki autoliikenne H:gistä Lahteen, sillä nelostietä ei vielä ollut.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 465
|
« Vastaus #11 : Lokakuu 18, 2016, 18:36:50 » |
|
Sivuston kuvista on paha löytää ratkaisua. Vuoden 1923 ratapihakaavion mukaan sen pitäisi olla raiteiden 2 ja 3 välissä, kuten Keijo sanoo vastauksessa no 4. Aloituskysymyksen kuvassa sitä ei (kunnolla) näy, mutta mielestäni näkyy kuitenkin: Raiteiden 3 ja 4 välissä, tavaravaunun katon yli näkyvä opastin lienee viskurin päällä. Vaihdelyhty ei kauempaa näkyisi noin hyvin. Mielestäni on syytä uskoa, että kaavio on tehty oikein. Ehkä viskuri on välillä siirretty Paikulle sopivampaan paikkaan. Tämä teoria odottaa kuvallista tai muuta vahvistusta. Tapion kuvassa, johon Eljas viittaa, viskuri näkyy raiteiden 2 ja 3 välissä. 1930-luvun kuvassa ei. Siinä sen sijainti on sopiva lähinnä pohjoiseen meneville junille.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|