Rautatieaiheisia filminpätkiä Youtubessa

[Jouni Halinen]

Sv12-dieselveturi  https://www.youtube.com/watch?v=qPQJ1GykbXI     

Hevonkuusi 1950 luvulla  https://www.youtube.com/watch?v=j4Tlmyo4zTk

H8 651 -sinikylkinen sipsuttaja  https://www.youtube.com/watch?v=aB-MMfUDH6E 

Matkalla mummolaan   https://www.youtube.com/watch?v=ZHZmJ2VZvA8   
 
Hyvinkää Nousee (Suomi-Filmi Oy, 1953)  Kuvaa asemalta ja konepajalta noin 1.20 min kohdalla  https://www.youtube.com/watch?v=KJRsqq8AIak

Helsinki pohjolan valkea kaupunki https://www.youtube.com/watch?v=S2jK6wbzn44
   
Helsinki noin vuonna 1900         https://www.youtube.com/watch?v=NcT2hhrVR78 

[Jouni Halinen]

Uuno Turhapuro - Polkupyörä junassa. Jutun juoni selviää vasta viime sekunneilla. 
https://www.youtube.com/watch?v=HALaLOsinhQ 
 
Tässä vielä ”kaupanpäälle” Veskun legendaarinen biljardipeli kohtaus.  https://www.youtube.com/watch?v=laJGVq1VdxI     

 Moni nuorempi ei varmaan tiedäkkään että Vesku oli kovatasoinen biliksen pelaaja kuin myös pärjäsi monissa muissakin urheilulajeissa.

Urheilulajeista Loiri on harrastanut muun muossa: (Wikibedia) Nyrkkeilyä, jalkapalloa, käsipalloa, vesipalloa, jääkiekkoa, biljardia ja golfia.[Vuonna 1969 hän kertoi harrastavansa palloilua ”jääkiekosta biljardiin. Loiri pelasi joukkuelajeissa aina maalivahtina. SM-kultaa hän on saavuttanut vesipallossa ja käsipallossa. Lajeista hän on sanonut ottaneensa vakavimmin jalkapallon ja nyrkkeilyn. Hän luopui urheilu-urasta näyttelemisen takia. Huilun soitto kuuluu myös reperttuaaliin. https://www.youtube.com/watch?v=dhxuWThEmLg 

[Jouni Halinen]

Kylmä talvi 1985 Vr edustajan haastattelu 1.50 min https://www.youtube.com/watch?v=0j3Vos-BAq8   

YLE TV1 Priima 14.1.2008 "Lättähattu"  ensin kyllä esitellään Dm 4
https://www.youtube.com/watch?v=Aa4b2jobNT0 

Korso 70-luvulla kuvaa aseman seutuvilta alkaa noin 4.40 min mm. vanha tasuri https://www.youtube.com/watch?v=X_flBPiHwhs   

[Jouni Halinen]

Kyllä 60/70/80/90 lukujen kovimmat pakkaset PK-seudulla (HelsinkiVantaa) olivat tammikuussa 1987. Ajalla 6.1.1987 – 13.1.1987 pakkasluvut vaihtelivat välillä -30.4 c-35.9 c. 1985 (27.1 1985) päästiin korkeimmillaan  -31.8 celssiusasteeseen.

Kovimmat luvut noin 50 vuoden ajalta löytyvät Sodankylästä 28.1.1999 pakkasta oli siellä rapsakat 49.5 celssiusta, Kittilästä löytyy vielä samalta päivältä lukema 51.5 celssiusta. Tämä onkin sitten jo Suomen ennätys.  Lähde: ilmatieteenlaitos.
Pakkasen "purevuus" (=kovan pakkasen raja) menee sillä tavoin, että vaikutus on sama pakkasen ollessa Etelä-Suomessa alle -15, Keski-Suomessa alle -20 ja pohjois-Suomessa alle -25

1987 tammikuussa jouduttiin hinaamaan firman autoa Kuusitieltä Ruskiksen Tebikselle, että sen sai käyntiin, alkumatkasta eivät etupyörät edes pyörineet.. Jos olit reilun tunnin kopparikeikalla, niin auto ei enää lähtenyt käyntiin. Sain lopulta luvan pomolta jättää auton käyntiin (kahdet avaimet) keikan ajaksi. Kaupunki oli aavemaisen autio, ei liikkunut paljon autoja, eikä taatusti potentiaalisia autovarkaitakaan. Vuoden 1987 pakkasista voidaan kyllä sanoa, että silloin helvettikin jäätyi.

Pohjoisen pallonpuoliskon ennätyspakkanen on mitattu Oimjakonissa, Sahan tasavallassa (Jakutiassa) Siperiassa 6. helmikuuta 1933. Mitattu lukema oli –67,7 °C. Kyseessä on alin lukema missään, missä on ihmisasutusta. Maapallon pakkasennätys on Vostok-tutkimusasemalla Antarktiksella mitattu –89,2 °C. Lähde Wikibedia.

[Jouni Halinen]

Filminpätkä Töölön sokeritehtaalta 40-luku?. Aivan lopussa sokeria lähtee maailmalle junalla, näyttää kovasti että vaunukin on kapearaiteinen?. Muistanko väärin, että 1520 mm vaunut vietiin asemalle sellaisella kapearaide lavetilla?, eli lavetille nosto tapahtui vasta pihalla?. 
https://www.youtube.com/watch?time_continue=156&v=iwTPCAAY0xw 

[Erkki Nuutio]

Selkeästi ollaan 30-luvulla ja mieluummin sen alkupuolella.
Käsityön osuus sokeritehtaassa on hyvin suuri ja terveysopillinen sanoma kauhea nykytiedon valossa.  Toisaalta kammottavan moni litkii nykyisin sokerilimsoja.
Komeasti kulkevat VR:n vaunut laveteilla 1000 mm:n radalla Kraussin vetämällä.

[Jouni Halinen]

No niin tässä pätkässä edellinen selviää. ”Kun kääpiöveturi on höyryten ja perin tärkeän näköisesti porhaltanut Töölön sokeritehtaan liuotusosaltolle” Eli kohdassa 3.40 min ko. lavettijuna kulkee Hesperian puistossa.
https://www.youtube.com/watch?v=GIk7qAbjGHw 

[Kari Juntunen]

Helsinkiä ja erilaista liikennettä vuonna 1950.

https://www.youtube.com/watch?v=iBa6KXHnWAc

Muun muassa kohdassa 5:49 mielenkiintoinen paikallisjuna lähtöraiteella kaksiakselisine ja tosi vanhoine vaunuineen.

[Jouni Halinen]

Höyryveturi, Pieksämäki – Kouvola. Hurjaa on meno Hr 1:lä numeroltaan 1020. Perässä roikkuu teräsvaunu, ja kaksi minulle tuntematonta puuvaunua? Taitaa tämä yksilö olla vielä tallessa?, mutta onko se ollut kunnostustyön alla jo pidempään?  Kovaa on ollut veturinlämmittäjän työ entisinä aikoina.
https://www.youtube.com/watch?v=ldl3gjrdHGc 

[Teppo Niemi]

Höyryveturi, Pieksämäki – Kouvola. Hurjaa on meno Hr 1:lä numeroltaan 1020. Perässä roikkuu teräsvaunu, ja kaksi minulle tuntematonta puuvaunua?
https://www.youtube.com/watch?v=ldl3gjrdHGc 

Tuo pätkä kertoo H772 Pieksämäeltä Kouvolaan kulkeneen junan matkasta. Junan kokoonpanohan oli Po + Eit + EFi. 

[Erkki Nuutio]

Mykistyneenä katselin nuo kaksi dokumenttia. Niiden luomiseen on käytetty tietoa ja taitoa.

[Pekka Siiskonen]

Kun Korona-aika on sulkenut museot kävijöiltä niin Ruotsissa paikallinen Rautatiemuseo Gävlessä on tehnyt lapsille videon höyryveturin toiminnasta:

https://www.youtube.com/watch?v=BpWASqzoSuo

Vorgilaiset eivät varmasti ole tämän videon kohdeyleisöä, mutta ehkä tämän tyypiset videot innostavat lapsia käymään museossa, kun museovierailut ovat jälleen mahdollisia ilman suurempaa turvallisuusriskiä.

[Jouni Halinen]

Rautatieläiselämää, dokumentti rautatiestä:
Mennyttä etsimässä  Rautatieläiselämää. Rautateistä kerrottaessa näkökulma on usein matkustajan. Nyt oman, toisenlaisen tarinansa kertovat toisen tai kolmannen polven rautatieläiset, kiskojen väliin syntyneet. Video vuodelta 2009.
https://www.youtube.com/watch?v=yjkGAv5-PGA     

[Jouni Halinen]

VR – Kiskonjatkoksen oikaisu (1985). Topparoikkatunnelmaa Valtionrautateiden rataosaston opetuselokuvassa vuodelta 1985. Elokuvassa opetetaan oikeaoppinen vaurioituneen kiskonjatkoksen oikaisu.

Ompahan ”aataminaikaista” touhua. Suojavarusteet ”huippuluokkaa” nahkasaappaat, T-paitaa (punaista, mustaa, ja raidallista), VR:n virkakoppalakkia ym. Eletään kuitenkin vuotta jolloin VR:lä havahduttiin, että muutosta täytyy saada aikaan. Mistäkö tämän tiedän, kerron sen seuraavassa kommentissa.
https://www.youtube.com/watch?v=BgVOCOuUHoY   

[Jouni Halinen]

Junia 1950 ja 1960 luvulta  https://www.youtube.com/watch?v=i1IIZq0FlGc

Juna iltapäivään 1966:  "Karkkilan pässi" oli yksi niistä höyryvetureista, jotka kulkivat Hyvinkään ja Karkkilan välille perustettua yksityistä rautatietä. Vuonna 1912 käyttöön vihitty rata kuljetti kuusi vuosikymmentä matkustajia, tavaraa sekä postia. Lyhytfilmi tekee kunniaa vanhalle radalle ja sen "uutterille höyryhevoille". (1966)     https://www.youtube.com/watch?v=taTcuZO6gck 

Asemalla kellon ympäri 1964  https://www.youtube.com/watch?v=t7XxKHU91o0 

VR:n väkeä 1955  https://www.youtube.com/watch?v=IdO52ngjo0w 

[Pekka Siiskonen]

Juna iltapäivään 1966:  "Karkkilan pässi" oli yksi niistä höyryvetureista, jotka kulkivat Hyvinkään ja Karkkilan välille perustettua yksityistä rautatietä. Vuonna 1912 käyttöön vihitty rata kuljetti kuusi vuosikymmentä matkustajia, tavaraa sekä postia. Lyhytfilmi tekee kunniaa vanhalle radalle ja sen "uutterille höyryhevoille". (1966)     https://www.youtube.com/watch?v=taTcuZO6gck

..ja pikkuisen paremmalla resoluutiolla suoraan Yleisradion Areenan sivulta: https://areena.yle.fi/1-3702277

[Jouni Halinen]

Kerava - 10 minuuttia. Suomi-Filmin tuottama katsaus Keravaan vuodelta 1950. Ohjaus Yrjö Haapanen.
 https://www.youtube.com/watch?v=b7BcrIBPAdk

Matkalippu Keravalta tulleet. Kuva on jäissä ekat 15 sekuntia, mutta video lähtee sen jälkeen toimimaan.
https://www.youtube.com/watch?v=qoSfrh7ey3c

Ei niinkään rautatieaihetta, mutta sopii edellisten jatkoksi. https://www.youtube.com/watch?v=O2YIjtPdcTE 

[Rainer Silfverberg]

Joku teistä, ainakin nimimerkin perusteella, on jo tainnut nähdä tän:

1960s Scandinavian Steam & Diesel Railways 8mm Original Kodachrome Film:

Lieneekö brittiharrastajan pätkä?

https://www.youtube.com/watch?v=Bn1hmiOo9jk

On tosi hard-corea!

[John Lindroth]

Kiitokset Rainer kun laitoit nämä tänne itse en ole ehtinyt seurata ajankohtaisesti näitä kaikkia!Tämä dokumentaatio on aarre,ja siellähän liikkuu Schwarzkoppffin  HV2 582 joka myös kotiradallani liikkui viimeksi tänään tosin HO mittakaavassa.Mielestäni vuosi 1962 on viimeinen mahdollinen tämän dokumentin kannalta.Myös Ruotsi osuudet on upeita oman kiinnostukseni ja  monipuolisen kaluston kannalta!

[Jarno Piltti]

Joku teistä, ainakin nimimerkin perusteella, on jo tainnut nähdä tän:

1960s Scandinavian Steam & Diesel Railways 8mm Original Kodachrome Film:

Lieneekö brittiharrastajan pätkä?

https://www.youtube.com/watch?v=Bn1hmiOo9jk

On tosi hard-corea!

Malboro-ratikka on aivan uskomaton. Matkustajat kyydissä vai ilman? Boren postilippu (kohdassa 08:04) on myös mielenkiintoinen yksityiskohta, kadonnutta perinnettä.

[Rainer Silfverberg]

Joku teistä, ainakin nimimerkin perusteella, on jo tainnut nähdä tän:

1960s Scandinavian Steam & Diesel Railways 8mm Original Kodachrome Film:

Lieneekö brittiharrastajan pätkä?

https://www.youtube.com/watch?v=Bn1hmiOo9jk

On tosi hard-corea!

Malboro-ratikka on aivan uskomaton. Matkustajat kyydissä vai ilman? Boren postilippu (kohdassa 08:04) on myös mielenkiintoinen yksityiskohta, kadonnutta perinnettä.

Noissa mainosratikoissa ei ollut matkustajia.

Postilippujen käyttö tavallisissa matkustajalaivoissa oli kanssa uutta minulle.

Mahtoiko kyseinen lähtö Tukholmasta olla jokin VIP-vieraille tarkoitettu kun kannella oli orkesteri soittamassa ja laulajatar laulamassa?

Ja huomaa laivapikajunan kokoonpano. Kaikki matkustajavaunut uusia teräsvaunuja paitsi ravintola joka on vanha kunnon "kansainvälinen" R. Matkustamisen tyyliä!

[Jarno Piltti]

Skandinavian matkan kakkososa: https://www.youtube.com/watch?v=p3yHEzAyoT8

Ja voi taivas mikä höyryveturiparaati! On vaikka mitä, on Pikku-Jumbo Helsingin asemalla (Porvoon junasssa?), on trumannia ja on Vk3 Mikkelin päivystäjänä.

Vetureiden lisäksi kiinnostaa postivaunujen oletettu keltaisuus. Läpeensä tumma vaunu, vain parin seinäpaneelin levyinen kaistale keltaista. Kyllä joo veturit savuaa ja hiekkapohjainen rata pöllyää, mutta onko lopputulos todella noin raju?

[Rainer Silfverberg]

Vetureiden lisäksi kiinnostaa postivaunujen oletettu keltaisuus. Läpeensä tumma vaunu, vain parin seinäpaneelin levyinen kaistale keltaista. Kyllä joo veturit savuaa ja hiekkapohjainen rata pöllyää, mutta onko lopputulos todella noin raju?

Kyllä se 1960-luvun alun maailma oli lähes mustavalkoinen.

Kuvausvuodesta vielä, niin paljastuu sellainen yksityiskohta että Kouvolan uudella asemalla ei ole vielä laiturikatoksia. Milloin ne rakennettiin?

Oliko muuten tavallista että Hv-vetureita käytettiin tavarajunissa?

[Eljas Pölhö]

-----
Oliko muuten tavallista että Hv-vetureita käytettiin tavarajunissa?

Hv-vetureiden käyttö tavarajunissa oli säännöllistä, päivittäistä ja joillakin varikoilla jopa runsasta. Esim. Turku-Naantali/Uusikaupunki, Turku-Paimio ja Turku-Tampere ajettiin päivittäin vielä 50/60-lukujen taitteen tienoilla, osittain veturikierron takia. Pasilasta ajettiin täyteajoina järjestelijöitä ja lyhyen matkan noutoja päivittäin esim. Pitäjänmäelle ja Keravan suuntaan, Seinäjoelta ajettiin kaikkiin suuntiin, Pieksämäki-Joensuu kiitotavara oli pitkään 60-luvulle Hv-juna (Pm Hv3 tai Jns Hv1), Joensuun varikolla Hv1:n loppuaikoina sarjalla taisi olla enemmän tavara- kuin henkilöjunia jne

[Erkki Nuutio]

Eikö Hv4 olisi ollut soveliaampi (nopeampi lähdöissä) kuin Hv1-3 kevyehköihin sekalaisiin tavarajuniin?
Silti Hv4:t (myös 1926-1933 valmistetut) pistettiin kylmiksi 2...3 vuotta ennen näitä (vaikka vanhimmat Hv1:t olivat vuodelta 1915).

Hv4:n (751 tai 742) pelastamista (turhaan?) odottaen.