Rautatieaiheisia filminpätkiä Youtubessa

[Eljas Pölhö]

Eikö Hv4 olisi ollut soveliaampi (nopeampi lähdöissä) kuin Hv1-3 kevyehköihin sekalaisiin tavarajuniin?
Silti Hv4:t (myös 1926-1933 valmistetut) pistettiin kylmiksi 2...3 vuotta ennen näitä (vaikka vanhimmat Hv1:t olivat vuodelta 1915).
----

Ihannetilanteessa noin varmaan olisi, mutta käytännössä Hv1-3 päätyö jatkui pitempään, esim TK Turku-Tampere->H Tpe-Toijala-Tku tai pikajunat Turusta Tampereelle ja Helsinkiin viikonloppuisin ja varalla Dm4:lle. Loppu oli sitten täyteajoa. Hv4 ei olisi kyennyt tällaiseen päätehtävään. Oulussa kun Hv4 korvattiin kaukojunissa Hv1:llä, sille ei enää löytynyt päätyötä (Tk3 hoiti pikkujunat ja vaihtotyöt). Hv1 käyttö tavarajunissa Oulussa oli välitöinä toimia apuveturina ja toimia varavetureina Sv12:lle. Tampereella Dm7 vei päätyön ja veturit jäivät varalle ripoteltuina eri varikoille ja käytöksi jäi toimia höyrynannossa tehtaille ja VR:n omaan käyttöön. Uudet Vv16 veivät muut työmahdollisuudet. Pasilassa Hv4 työt siirtyivät Vv15:lle ja tarvittaessa sekalaisissa järjestelijöissä käytettiin Hr1 ja Tr1 täyteajoina. Muulla uusia Hv4-vetureita ollut eikä tuossa vaiheessa (n.1962) niitä enää siirrelty, koska (silloisen arvion mukaan) höyryt oli määrä poistaa muutaman vuoden sisällä.

[Jorma Toivonen]

Tuosta Hv1:n ja Hv4:n paremmuudesta tavarajuniin veturin kiihtyvyyden puolesta voi olla toisiakin näkökantoja. Pienempien vetopyörien ansiosta Hv4:n lähtö saattoi olla sutjakkaa, mutta Hv1:llä oli vastineeksi enemmän raakaa voimaa. Hv1:n tulipinta on 13 % suurempi ja tulistimen pinta 18 % suurempi kuin Hv4:llä. Lisäksi Hv1:n paino vetopyörillä (hankauspaino) on yli 13,5 % suurempi.
SKS

[Marko Anttila]

Kuvausvuodesta vielä, niin paljastuu sellainen yksityiskohta että Kouvolan uudella asemalla ei ole vielä laiturikatoksia. Milloin ne rakennettiin?

Vuosikertomuksen mukaan 1962 aloitettiin laiturikatoksien rakentaminen, ja niistä kaksi valmistui ko. vuoden kuluessa.
lainaus:
"Kouvolassa päällystettiin asema-aukio ja laitureita yhteensä 19 700 m2.
Kouvolan henkilolaitureille rakennettavista laiturikatoksista, jotka ovat kevyitä
esijännitteisiä teräsbetonirakenteita, valmistui kaksi, pinta-alaltaan 2 800 m2."

[Jouni Halinen]

Youtubesta löytyi tälläinen yhteenveto "rautatievideotSuomi"  https://www.youtube.com/@RautatievideotSuomi

[Rainer Silfverberg]

Samalta brittiharrastajalta "AVOL 11" kuin aiemmin, on nyt uusi kooste vanhoista kaitafilmeista Youtubessa:

Finland & Sweden Railways 1962

https://www.youtube.com/watch?v=hGHA5Pn0pJE

Suomi-osiossa on kiinnostavia pätkiä Tampereen varikolta ja Turun raitiovaunuista.

[Petri Nummijoki]

Kuvausvuodesta vielä, niin paljastuu sellainen yksityiskohta että Kouvolan uudella asemalla ei ole vielä laiturikatoksia.

Kouvolassahan vanha asema sijaitsi keskellä uuden aseman ratapihaa, joten vanha asema piti ensin purkaa pois ja vasta sitten päästiin rakentamaan henkilöratapihaa lopulliseen muotoonsa. Sen vuoksi ratapihatyöt jatkuivat pakostakin huomattavan pitkään uuden aseman valmistumisen jälkeenkin.

[Petri Nummijoki]

Tuosta Hv1:n ja Hv4:n paremmuudesta tavarajuniin veturin kiihtyvyyden puolesta voi olla toisiakin näkökantoja. Pienempien vetopyörien ansiosta Hv4:n lähtö saattoi olla sutjakkaa, mutta Hv1:llä oli vastineeksi enemmän raakaa voimaa. Hv1:n tulipinta on 13 % suurempi ja tulistimen pinta 18 % suurempi kuin Hv4:llä. Lisäksi Hv1:n paino vetopyörillä (hankauspaino) on yli 13,5 % suurempi.
SKS

Hv1-3-vetureilla on Hv4:een nähden etuna myös pidempi toimintasäde. Hv1-2-vetureillakin tenderin vesitilavuus on lähes 60 % suurempi kuin Hv4:llä ja Hv3:n vesitilavuus on vähän yli kaksinkertainen Hv4:een nähden. Lisäksi Hv1-3 olivat lähes pelkästään hiilipolttoisia, kun pula-ajat jäivät taakse mutta Hv4:lla ei taidettu sotien jälkeen juuri hiilillä ajaa paitsi loppuaikoina 1962-1964 niillä yksilöillä, jotka siirrettiin Helsingin varikolle.

[Jimi Lappalainen]

Youtubesta löytyi tälläinen yhteenveto "rautatievideotSuomi"  https://www.youtube.com/@RautatievideotSuomi

Ei se ole monen eri henkilön videoiden yhteenveto, vaan erään täälläkin vaikuttavan henkilön YouTube-kanava.

[Jouni Halinen]

Kerava 10 minuuttia   https://www.youtube.com/watch?v=b7BcrIBPAdk

[Jouni Halinen]

-60 ja -70 luvun kiskoliikenne videoita Pohjoismaista mutta myös muualta Euroopasta. Aika ainutlaatuista settiä on tarjolla. Useissa videoissa on mukana myös Suomi aiheita. Kaikki koosteet ovat saman henkilön tekemiä. Nimimerkki on "awol". Juutubesta löytyy lisää videoita ko. nimimerkkiä hakusanana käyttäen.

Finland & Sweden Railways 1962

Kohdassa 17.45 min näkyy kiskopyörillä varustettu kuorma-auto (Tämä Ruottissa autona Volvo?) ja se vielä liikkuukin kiskoja pitkin, ja vaihtaa lopuksi normipyörille ja siitä maantielle. Kiskopyörät ovat vain edessä, ovatko ne nykyjään myös takana? Koskakohan Suomeen on tullut ensimmäiset vastaavat ajoneuvot/työkoneet?
https://www.youtube.com/watch?v=hGHA5Pn0pJE

Koko video Suomi aihetta
https://www.youtube.com/watch?v=p3yHEzAyoT8&t=130s :

Denmark late 1960s - Part 2:
https://www.youtube.com/watch?v=2ghVpmyvMkg
 
1960s Scandinavian Steam & Diesel Railways
https://www.youtube.com/watch?v=Bn1hmiOo9jk

1967 German Railways, Trams & Street Scenes.
https://www.youtube.com/watch?v=1KC0yfD-x94

1960s Scandinavian Railways - Part 2
https://www.youtube.com/watch?v=p3yHEzAyoT8
 
1967 German Railways & Trams - Part 2
https://www.youtube.com/watch?v=ZFG33TheFtU   

Preview of Scandinavian & Germany's Past Railways Film
https://www.youtube.com/watch?v=UJzUQodQ_jw 

Germany & Holland Railways 1972
https://www.youtube.com/watch?v=KWLEBct58Yg 

Steam & Diesel Dorset Railways, June 1964
 https://www.youtube.com/watch?v=IheSXtmGpqk   

SW Rail & Buses 1973 - inc Swansea, Plymouth, Penzance
https://www.youtube.com/watch?v=p9MplIScLI0

Germany & Holland Road Transport 72
https://www.youtube.com/watch?v=q7uSGEfyzPk

Preview of Scandinavian & Germany's Past Railways Film
https://www.youtube.com/watch?v=UJzUQodQ_jw&t=100s 

Denmark / Oslo Railways late 1960s
https://www.youtube.com/watch?v=SAhQY1X0EsA&t=18s

[Eljas Pölhö]

-----
Finland & Sweden Railways 1962

Kohdassa 17.45 min näkyy kiskopyörillä varustettu kuorma-auto (Tämä Ruottissa autona Volvo?) ja se vielä liikkuukin kiskoja pitkin, ja vaihtaa lopuksi normipyörille ja siitä maantielle.  Kiskopyörät ovat vain edessä, ovatko ne nykyjään myös takana? Koskakohan Suomeen on tullut ensimmäiset vastaavat ajoneuvot/työykoneet?
https://www.youtube.com/watch?v=hGHA5Pn0pJE
-----

Vastaavia Nalle-Sisuja oli koneosastolla kaksi (käyttöön 1959, 1961), rataosatolla yksi (1959) ja rautatierakennusosastolla kolme (1958, 2 x 1959). VR:n yksi Volvo tuli 1982.

Kaikissa, myös filmin ruotsalaisessa Volvossa, oli laipalliset lisäpyörät sekä edessä että takana.

[Visa Pöntinen]

Youtubesta löytyi tälläinen yhteenveto "rautatievideotSuomi"  https://www.youtube.com/@RautatievideotSuomi

Ei se ole monen eri henkilön videoiden yhteenveto, vaan erään täälläkin vaikuttavan henkilön YouTube-kanava.

Jep, mun tarkemmin sanottuna. 

[Jouni Halinen]

No niinpäs Elias, takana on myös kiskopyörät, pitää vaan katsoa niin pitkään, että Volvo paljastaa peräpeilinsä.

Nyt on ihan hullua katso kohta 2.13 min    https://www.youtube.com/watch?v=p3yHEzAyoT8