Ilkka Sulonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1
|
« : Marraskuu 24, 2016, 20:05:25 » |
|
Rekisteröidyin tänään vuosien jälkeen uudelleen vorgiin, kun vanha tunnukseni ei enää ollut voimassa.
Muutaman viikon olen katsellut ja ihastellut suosikkiveturini DR12 kuvia vorgissa. Upeita kuvia harrastajilta ! Kiinnostaa tuo Hurun ns. etuovi, siitä löysin ainoastaan yhden kuvan, jossa tuo ovi on auki. Minkähän vuoksi tuollainen "käyntisilta" yleensä edes Huruihin rakennettiin, kun sillä ei juurikaan käyttöä tainnut olla ?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #1 : Marraskuu 24, 2016, 22:35:48 » |
|
Dr12 vetureihin suunniteltiin alunperin parikäyttömahdollisuus. Ei niitä kovin paljoa käytetty parivedossa. Ainut paikka missä tiedän parivetoa käytetyn oli Imatra jossa Dr12 parilla vedettiin raskaita rajan takaa tulleita junia. Koko sarjaan ovet ja käyntisillat kuitenkin rakennettiin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 641
|
« Vastaus #2 : Marraskuu 27, 2016, 14:19:27 » |
|
Dr12 vetureihin suunniteltiin alunperin parikäyttömahdollisuus. Ei niitä kovin paljoa käytetty parivedossa. Ainut paikka missä tiedän parivetoa käytetyn oli Imatra jossa Dr12 parilla vedettiin raskaita rajan takaa tulleita junia. Koko sarjaan ovet ja käyntisillat kuitenkin rakennettiin.
Minä vuosina suunnilleen on Dr12-vetureita käytetty Imatrankosken liikenteessä?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #3 : Joulukuu 02, 2016, 21:58:46 » |
|
Joskus 1960-70 luvun vaihteen tietämissä, ehkä 1960 luvun puolella. Kuinka paljon on käytetty, sitä en tiedä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1331
|
« Vastaus #4 : Joulukuu 18, 2016, 13:43:09 » |
|
Kuvia parivedoista on koekäyttöluontoisista tilanteista ja jostain Neuvostoliiton valtiovierailujunasta, ellei muistini petä. Imatrankosken liikenne oli minulle uusi tuttavuus.
Kaksinajolaitteet asennettiin kai koko kalustoon, mutta olemattoman käytön vuoksi ne jossain vaiheessa ilmeisesti purettiin pois.
Tuli mieleeni, onko tietoa siitä, olisiko tuo ylikulku ollut yhteensopiva vaunujen, tietysti silloisten puuvaunujen päädyn kanssa?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 641
|
« Vastaus #5 : Joulukuu 18, 2016, 19:33:55 » |
|
Kuvia parivedoista on koekäyttöluontoisista tilanteista ja jostain Neuvostoliiton valtiovierailujunasta, ellei muistini petä. Koeajotilanteissa käytetystä kaksinvedosta on kuvia mm. VR:n 125-vuotishistoriikissä sivulla 548. Toisessa Dr12-pariveto suorittaa 6.4.1977 liikkeellelähtökoetta 3000 tonnin kelajunan kanssa Rukkamäen nousussa (kuvateksti väittää virheellisesti vetovoimaksi 2 * Sr1) ja toisessa Dr12-pariveto on lähdössä Käpylässä linjalle 29.3.1977 298-akselisen 1836 m pitkän tyhjävaunujunan kanssa. Valtiovieraiden junissa on näkynyt Hr13-vetureita parivedossa, vaikka niissä ei kaksinajolaitteita ollutkaan mutta sen sijaan Hr12-veturit ajoivat valtiovieraidenkin junia uutiskuvien perusteella yksinään. Esim. Hruštšovin vierailujunaa 2.9.1960 veti Hr12 2214 ( http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/10/28/hrustsov-kekkosen-60-vuotispaivilla). Gagarin ei tullut erikoisjunalla vaan normaalilla Moskovan junalla, jonka vaunut oli liitetty Suomen puolella P2:een ja siinä oli veturina Hr12 2208 (Gagarin saapuu junalla Helsinkiin 3.7.1961 sivulla http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/gagarinia-juhlittiin-myos-suomessa). Brežnevin Suomen vierailusta syksyllä 1961 on myös uutisfilmiä, jonka perusteella erikoisjunassa oli Hr12 2219 yksin. Tuli mieleeni, onko tietoa siitä, olisiko tuo ylikulku ollut yhteensopiva vaunujen, tietysti silloisten puuvaunujen päädyn kanssa?
Haapamäen höyryveturipuistossa muistan joskus katselleeni, kun näytteillä olleen 2234:n ylikulkusilta oli osittain avattuna, että se oli jokseenkin samalla korkeudella puuvaunujen ylikulkusillan kanssa. Siten ylikulku olisi todennäköisesti ollut puuvaunuihinkin mahdollista järjestää.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #6 : Joulukuu 18, 2016, 19:40:13 » |
|
Kunka monta nykyveturia, siis näitä Suomessa olevia, voi operoida yhdestä ohjaamosta? Muistui tuosta edellä mainitusta neukkuvierailusta kun joskus ehkä 70-luvun lopulla vietiin junalla naapurin herraa kohti pohjoista. Dv12 (vai oliko silloin vielä nimenä aikaisempi versio), vetureita oli keulilla vähintään kolme, vaikka tietojen mukaan vain kahta voi ajaa silloin yhdessä. Taisi olla joka koneella täysi miehitys. Saattoi olla varmuuden vuoksi kun kaikilla tasoristeyksilläkin oli sotilasvartio ja helikopteri lensi edellä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1331
|
« Vastaus #7 : Joulukuu 20, 2016, 13:24:56 » |
|
Hr 12 valtiovierailuajot antoivat lempinimen eräälle laitteelle: Hr 12:ssa nimittäin oli Malinovskin sulakkeet. Neuvostoliiton puolustusministeri Malinovski oli vierailulla Suomessa kesällä 1961 ja junaa vetämään laitettiin tietysti uudenuutukainen Hr 12. Matkalla kuitenkin pääkone sammui, ja syyksi löytyivät kärähtäneet sulakkeet akkujännitemuuttajan (=laite, joka teki akkujännitteestä pyörivällä muuttajalla ohjausvirtaa) piirissä. Sulakkeet vaihdettiin ja matka jatkui, kunnes sulakkeet paloivat uudelleen. Näin jatkettiin, kunnes varasulakkeet loppuivat, tarina ei kerro, miten juna saatiin perille.
Ongelman alkusyy oli muuttajaan vaikuttanut eri sulake, joka oli palanut ja jonka palamista ei huomattu, sen vaihtamalla ongelma olisi poistunut. Mutta nämä pikkusulakkeet saivat nimen Malinovskin sulakkeet.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1331
|
« Vastaus #8 : Joulukuu 20, 2016, 13:30:35 » |
|
Kunka monta nykyveturia, siis näitä Suomessa olevia, voi operoida yhdestä ohjaamosta? Muistui tuosta edellä mainitusta neukkuvierailusta kun joskus ehkä 70-luvun lopulla vietiin junalla naapurin herraa kohti pohjoista. Dv12 (vai oliko silloin vielä nimenä aikaisempi versio), vetureita oli keulilla vähintään kolme, vaikka tietojen mukaan vain kahta voi ajaa silloin yhdessä. Taisi olla joka koneella täysi miehitys. Saattoi olla varmuuden vuoksi kun kaikilla tasoristeyksilläkin oli sotilasvartio ja helikopteri lensi edellä.
Dv12:han voi kytkeä virallisesti kolme yhteen, mutta neljä menee kuulemma samoilla "asetuksilla". Jo ennen kolminajolaitteistojen asennusta niitä tiettävästi ajettiin kolme yhdessä, kunnes tämä kiellettiin taaempien vetureiden puutteellisen valvonnan vuoksi. Teoriassa kolme Sr1:ää saattaisi toimiakin, onko kuultu moisen yhdistelmän kokeilusta? Sr2, Sr3 ja Edo:han toimivat yhdessä, ja niitä saa olla samassa junassa muistaakseni 10, eli esim. Sr2-3 -pari, muutama vaunu ja Edo -yhdistelmiä voi olla yhteen kytkettynä kolme "runkoa" ja kaikkia ajetaan etummaisesta veturista tai Edosta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 641
|
« Vastaus #9 : Joulukuu 20, 2016, 15:39:29 » |
|
Hr 12 valtiovierailuajot antoivat lempinimen eräälle laitteelle: Hr 12:ssa nimittäin oli Malinovskin sulakkeet. Neuvostoliiton puolustusministeri Malinovski oli vierailulla Suomessa kesällä 1961 ja junaa vetämään laitettiin tietysti uudenuutukainen Hr 12. Matkalla kuitenkin pääkone sammui, ja syyksi löytyivät kärähtäneet sulakkeet akkujännitemuuttajan (=laite, joka teki akkujännitteestä pyörivällä muuttajalla ohjausvirtaa) piirissä. Sulakkeet vaihdettiin ja matka jatkui, kunnes sulakkeet paloivat uudelleen. Näin jatkettiin, kunnes varasulakkeet loppuivat, tarina ei kerro, miten juna saatiin perille.
Tästä saapumisesta on oheinen filmi kohdasta 2:50 eteenpäin. Siellä näkyy Helsingin aseman kello näyttämässä aikaa klo. 19:15, josta voisi tulkita, että Malinovski ei todennäköisesti tullut erikoisjunalla vaan normaalilla Moskovan pikajunalla, jonka vaunut oli liitetty P2:n perään. Sitäkin junaa kyllä veti normaalisti Hr12 Kouvolasta Helsinkiin. P2:n tuloaika Helsinkiin oli aikataulun mukaan klo. 18:35, joten tästä päätellen juna olisi voinut olla noin 40 min myöhässä ja sopii sikäli tarinaan. http://vastaanotin.tv.funet.fi/cgi-bin/tv?mrl=rtmp://salama.tv.funet.fi:21055/vod/fi/kava/finlandia/FINLANDIA-katsaus_534.mp4
|
|
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 20, 2016, 15:58:02 kirjoittanut Petri Nummijoki »
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 641
|
« Vastaus #10 : Joulukuu 20, 2016, 15:53:07 » |
|
Tosin kohdassa 3:18 mainitussa filmissä näyttäisi, etteivät neuvostoliittolaiset vaunut ole P2:n perässä vaan itsenäisenä ryhmänään ilmeisesti aseman raiteella 9 (eli nykyistä raidetta 11 vastaava). Olisikohan Malinovski sittenkin tullut erikoisjunalla vai päivystäjä siirtänyt vaunut P2:n perästä toiselle raiteelle, ettei arvovieraan tarvitse kävellä henkilöratapihan pohjoispäästä asti asemalle?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 641
|
« Vastaus #11 : Joulukuu 20, 2016, 17:54:46 » |
|
Vai olisiko ollut peräti normaali käytäntö, että neuvostoliittolaiset vaunut siirrettiin asemalla toiselle raiteelle siihen aikaan, kun ne tulivat P2:n perään liitettyinä? En ole koskaan ennen ajatellut asiaa mutta varmaan P2 saattoi välillä olla niinkin pitkä, etteivät viimeiset vaunut sopineet Helsingissä edes laituriin, joten tämmöinen olisi ollut ihan kohteliasta. Lisäksi P2:n suomalaiset vaunut ja veturi pääsevät poistumaan kohtuullisessa ajassa huoltoratapihalle ja varikolle, vaikka neuvostoliittolaisissa vaunuissa olisi ollut enemmänkin diplomaattipostia tms. purettavana. Onko kenelläkään mielikuvaa asiasta?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 641
|
« Vastaus #12 : Joulukuu 22, 2016, 14:38:48 » |
|
Kolmas teoria Malinovskin junasta voisi olla, että kysymyksessä on normaali Moskovan juna, koska siinä on pari postivaunuakin mutta junassa olisi ollut lisävaunuja ja tästä syystä neuvostoliittolaiset vaunut eivät tulleet P2:een liitettynä vaan omana junanaan P2A, kuten juhlapyhien aikaan meneteltiin. P2A:n tuloaika Helsinkiin oli klo. 19:00, joten silloin juna ei olisi ollut pahasti myöhässä. Tosin P2A oli selvästi P2:sta hitaampi ja ajoi Kouvolasta Helsinkiin aikataulun mukaan 3 h 10 min, joten siinä varmaan oli mahdollista napata myöhään jäänyttä aikaa kiinni runsaanpuoleisestikin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|